Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Siirtoväki ja Suomi
Siirtoväki ja Suomi on 17 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eduskuntatalo, Helsinki, Jatkosota, Jyväskylä, Karjalan kieli, Luovutettu Karjala, Maanhankintalaki, Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan välirauha, Neuvostoliitto, Petsamo, Porkkalan vuokra-alue, Ruotsi, Suomen kunnat, Suomen väestö, Talvisota, Vaaran vuodet.
Eduskuntatalo
Eduskuntatalo on Arkadianmäellä Etu-Töölön kaupunginosassa Helsingin keskustassa sijaitseva rakennus, jossa Suomen eduskunta kokoontuu.
Eduskuntatalo ja Siirtoväki · Eduskuntatalo ja Suomi ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Siirtoväki · Helsinki ja Suomi ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Siirtoväki · Jatkosota ja Suomi ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Siirtoväki · Jyväskylä ja Suomi ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Siirtoväki · Karjalan kieli ja Suomi ·
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Luovutettu Karjala ja Siirtoväki · Luovutettu Karjala ja Suomi ·
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Maanhankintalaki ja Siirtoväki · Maanhankintalaki ja Suomi ·
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Moskovan rauhansopimus (1940) ja Siirtoväki · Moskovan rauhansopimus (1940) ja Suomi ·
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Moskovan välirauha ja Siirtoväki · Moskovan välirauha ja Suomi ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Siirtoväki · Neuvostoliitto ja Suomi ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Petsamo ja Siirtoväki · Petsamo ja Suomi ·
Porkkalan vuokra-alue
O. Enckell. Porkkalan vuokra-alue oli Porkkalanniemeä ympäröinyt alue, jonka Suomi joutui vuokraamaan 50 vuoden ajaksi Neuvostoliitolle vuoden 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla ja joka oli Neuvostoliiton hallussa vuosina 1944–1956.
Porkkalan vuokra-alue ja Siirtoväki · Porkkalan vuokra-alue ja Suomi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Siirtoväki · Ruotsi ja Suomi ·
Suomen kunnat
Suomen kunnat vuodesta 2021 alkaen, kaupungit lihavoituna. Suomen kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä.
Siirtoväki ja Suomen kunnat · Suomen kunnat ja Suomi ·
Suomen väestö
Ei kuvausta.
Siirtoväki ja Suomen väestö · Suomen väestö ja Suomi ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Siirtoväki ja Talvisota · Suomi ja Talvisota ·
Vaaran vuodet
Moskovan välirauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Porkkalan vuokra-alueen rajoista. Vaaran vuodet on Suomessa käytetty nimitys toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko Neuvostoliiton miehityksen tai kommunistien vallankaappauksen kautta.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Siirtoväki ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Siirtoväki ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Siirtoväki ja Suomi
Vertailu Siirtoväki ja Suomi
Siirtoväki on 45 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 17, Jaccard'in indeksi on 1.74% = 17 / (45 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Siirtoväki ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
