Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Selkupit ja Uralilaiset kielet
Selkupit ja Uralilaiset kielet on 12 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Enetsit, Hantit, Jamalin Nenetsia, Krasnojarskin aluepiiri, Nenetsia, Nenetsit, Nganasanit, Ob, Sajan, Selkupin kieli, Siperia, Tomskin alue.
Enetsit
Enetsit (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedit) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa enetsin kieltä puhuva kansa.
Enetsit ja Selkupit · Enetsit ja Uralilaiset kielet ·
Hantit
Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.
Hantit ja Selkupit · Hantit ja Uralilaiset kielet ·
Jamalin Nenetsia
Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.
Jamalin Nenetsia ja Selkupit · Jamalin Nenetsia ja Uralilaiset kielet ·
Krasnojarskin aluepiiri
Krasnojarskin aluepiiri on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue).
Krasnojarskin aluepiiri ja Selkupit · Krasnojarskin aluepiiri ja Uralilaiset kielet ·
Nenetsia
Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.
Nenetsia ja Selkupit · Nenetsia ja Uralilaiset kielet ·
Nenetsit
Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.
Nenetsit ja Selkupit · Nenetsit ja Uralilaiset kielet ·
Nganasanit
Nganasanit (aikaisempia nimityksiä tavgit, tavgisamojedit; nganasaniksi ńaa) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa nganasanin kieltä puhuva kansa.
Nganasanit ja Selkupit · Nganasanit ja Uralilaiset kielet ·
Ob
Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.
Ob ja Selkupit · Ob ja Uralilaiset kielet ·
Sajan
Sajan on vuoristoalue eteläisessä Siperiassa Mongolian rajan tuntumassa.
Sajan ja Selkupit · Sajan ja Uralilaiset kielet ·
Selkupin kieli
Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Selkupin kieli ja Selkupit · Selkupin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Selkupit ja Siperia · Siperia ja Uralilaiset kielet ·
Tomskin alue
Tomskin alue on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Siperiassa Aasiassa.
Selkupit ja Tomskin alue · Tomskin alue ja Uralilaiset kielet ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Selkupit ja Uralilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Selkupit ja Uralilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Selkupit ja Uralilaiset kielet
Vertailu Selkupit ja Uralilaiset kielet
Selkupit on 21 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 12, Jaccard'in indeksi on 3.29% = 12 / (21 + 344).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Selkupit ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
