Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
50 suhteet: Alexander Gustaf Julius Hallsten, Angelniemi, Asikkala, Élisée Reclus, Bromarv, Claes Wilhelm Gyldén, Ensimmäinen Salpausselkä, Fennoskandian mannerjäätikkö, Fredrik Johan Wiik, Gerard De Geer, Hankoniemi, Hämeenlinna, Hiekka, Hyvinkää, Imatra, Itämeren jäätikkövirta, Jääkausi, Järvi-Suomen virtauskieleke, Järvi-Suomi, Jurmo, Kannas, Karkkila, Kolmas Salpausselkä, Kouvola, Kyläniemi, Lahti, Lappeenranta, Lohjanharju, Lohjanjärvi, Matti Sauramo, Moreeni, Nuorempi dryas, Päijänne, Pihlajavesi (Saimaa), Pjotr Kropotkin, Puruvesi, Raasepori, Reunamuodostuma, Saimaa, Salpausselän hyppyrimäet, Salpausselkä (Lahti), Somero, Suomi, Toinen Salpausselkä, Vääksy, Värtsilä (Suomen entinen kunta), Vedenjakaja, Vesijärvi (Päijät-Häme), Viime jääkauden loppuvaihe, Zachris Topelius.
Alexander Gustaf Julius Hallsten
Alexander Gustaf Julius Hallsten (26. marraskuuta 1819 Vaasa – 7. syyskuuta 1879 Vaasa) oli suomalainen opettaja ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Salpausselät ja Alexander Gustaf Julius Hallsten · Katso lisää »
Angelniemi
Angelniemi on entinen Suomen kunta, joka toimi vuosina 1916–1966.
Uusi!!: Salpausselät ja Angelniemi · Katso lisää »
Asikkala
Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Asikkala · Katso lisää »
Élisée Reclus
Élisée Reclus Nadarin ottamassa muotokuvassa. Jean Jacques Élisée Reclus (15. maaliskuuta 1830 Sainte-Foy-la-Grande, Ranska – 4. huhtikuuta 1905 Torhout, Belgia) oli ranskalainen maantieteilijä ja anarkisti.
Uusi!!: Salpausselät ja Élisée Reclus · Katso lisää »
Bromarv
Bromarv (vanh., vanh. ruots. Bromarf) on entinen Suomen kunta Uudellamaalla.
Uusi!!: Salpausselät ja Bromarv · Katso lisää »
Claes Wilhelm Gyldén
Claes Wilhelm Gyldén (12. toukokuuta 1802 Mikkeli – 16. maaliskuuta 1872 Helsinki) oli suomalainen maanmittari ja virkamies, joka toimi Maanmittauksen ylihallituksen pääjohtajana vuosina 1854–1872.
Uusi!!: Salpausselät ja Claes Wilhelm Gyldén · Katso lisää »
Ensimmäinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Salpausselät ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »
Fennoskandian mannerjäätikkö
Mannerjäätiköiden yhtyminen muodosti jäätikköalueen suurimman laajuuden Veiksel-jääkauden kylmimpänä aikana. Fennoskandian mannerjäätikkö (lyhennys FIS) tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella (noin 115 000–11 000 vuotta sitten) yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla.
Uusi!!: Salpausselät ja Fennoskandian mannerjäätikkö · Katso lisää »
Fredrik Johan Wiik
Fredrik Johan Wiik (16. joulukuuta 1839 Helsinki – 15. kesäkuuta 1909 Kerava) oli suomalainen geologi ja mineralogi.
Uusi!!: Salpausselät ja Fredrik Johan Wiik · Katso lisää »
Gerard De Geer
pienoiskuva Gerard Jakob De Geer (myös Gerhard de Geer) (1858–1943) oli ruotsalainen geologi, joka oli etenkin kvartäärigeologian uranuurtajia.
Uusi!!: Salpausselät ja Gerard De Geer · Katso lisää »
Hankoniemi
Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.
Uusi!!: Salpausselät ja Hankoniemi · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Salpausselät ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Hiekka
Kellossa.Santorinin vulkaanisperäinen hiekka on hyvin tummaa Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,063–2,000 mm.
Uusi!!: Salpausselät ja Hiekka · Katso lisää »
Hyvinkää
Hyvinkää on kaupunki Uudenmaan maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Hyvinkää · Katso lisää »
Imatra
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Salpausselät ja Imatra · Katso lisää »
Itämeren jäätikkövirta
Itämeren jäätikkövirta tai Itämeren virtauskieleke on viime jääkaudella Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Pohjois-Ruotsin suunnalta virrannut jäätikkövirta, jonka pääasiallinen virtausreitti on ollut Ruotsin tuntureilta Pohjanlahdelle, sieltä varsinaiselle Itämerelle ja laajimmillaan aivan sen eteläosiin saakka.
Uusi!!: Salpausselät ja Itämeren jäätikkövirta · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Salpausselät ja Jääkausi · Katso lisää »
Järvi-Suomen virtauskieleke
Järvi-Suomen virtauskieleke on viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Pohjanlahdelta Merenkurkun suunnalta kaakkoon päin virrannut jäätikkövirran laajentuma Järvi-Suomessa.
Uusi!!: Salpausselät ja Järvi-Suomen virtauskieleke · Katso lisää »
Järvi-Suomi
Tahkovuorelta nähtynä. Järvi-Suomea kartalla. Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema.
Uusi!!: Salpausselät ja Järvi-Suomi · Katso lisää »
Jurmo
Jurmo on saari Saaristomerellä 13 kilometriä Utöstä koilliseen.
Uusi!!: Salpausselät ja Jurmo · Katso lisää »
Kannas
Brunyn saarella Tasmaniassa. Pohjois-Amerikan yhdistävä Panamankannas kartalla. Kannas on kahta vesialuetta kuten meriä erottava ja kahta laajempaa maa-aluetta yhdistävä kapea maa-alue.
Uusi!!: Salpausselät ja Kannas · Katso lisää »
Karkkila
Karkkila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Karkkila · Katso lisää »
Kolmas Salpausselkä
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Kivistä päätemoreeniä Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Kiikalannummella Kolmannella Salpausselällä Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Kolmas Salpausselkä, eli III Salpausselkä tai myös Salpausselkä III (lyh. SS III), on viime jääkauden loppuvaiheessa noin 11 400–11 300 vuotta sitten preboreaalisella kaudella syntynyt Salpausselkiin kuuluva läntisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Salpausselät ja Kolmas Salpausselkä · Katso lisää »
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Uusi!!: Salpausselät ja Kouvola · Katso lisää »
Kyläniemi
Etelärannan jyrkät ja paahteiset rinteet ja näkymä Suur-Saimaalle. Etelärantaan laskee jyrkät portaat. Etelärannat ovat vedenhuuhtomaa toisen Salpausselän kivikkoa. Salpalinjan ilmatorjunta-aseman jäännökset. Hentulassa kalasataman aluksia. Kyläniemi on saari tai 1700-luvun lopulla rakennetun kanavan mantereesta erottama niemi keskellä varsinaisen Saimaan Suur-Saimaata Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Kyläniemi · Katso lisää »
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Lahti · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Salpausselät ja Lappeenranta · Katso lisää »
Lohjanharju
Lohjanharju eli Lohjanselkä on Ensimmäisen Salpausselän läntinen osa, joka ulottuu Hankoniemen eteläkärjestä Lahden länsipuolelle.
Uusi!!: Salpausselät ja Lohjanharju · Katso lisää »
Lohjanjärvi
Lohjanjärvi on Uudenmaan maakunnan suurin järvi.
Uusi!!: Salpausselät ja Lohjanjärvi · Katso lisää »
Matti Sauramo
Matti Rufus Sauramo (vuoteen 1906 Matias Rufus Sundell; 17. helmikuuta 1889 Loimaa – 7. kesäkuuta 1958 Luvia) oli suomalainen kvartäärigeologi.
Uusi!!: Salpausselät ja Matti Sauramo · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Salpausselät ja Moreeni · Katso lisää »
Nuorempi dryas
Nuorempi dryaskausi oli viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12 800 kalenterivuotta sitten ja kesti noin 1 300 vuotta.
Uusi!!: Salpausselät ja Nuorempi dryas · Katso lisää »
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Uusi!!: Salpausselät ja Päijänne · Katso lisää »
Pihlajavesi (Saimaa)
Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Salpausselät ja Pihlajavesi (Saimaa) · Katso lisää »
Pjotr Kropotkin
Pjotr Kropotkin Pjotr Aleksejevitš Kropotkin (9. joulukuuta (J: 27. marraskuuta) 1842 Moskova – 8. helmikuuta 1921 Dmitrov, Moskovan lääni) oli venäläinen ruhtinas, anarkisti ja maantieteilijä.
Uusi!!: Salpausselät ja Pjotr Kropotkin · Katso lisää »
Puruvesi
Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla.
Uusi!!: Salpausselät ja Puruvesi · Katso lisää »
Raasepori
Raasepori on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Raasepori · Katso lisää »
Reunamuodostuma
Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.
Uusi!!: Salpausselät ja Reunamuodostuma · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Salpausselät ja Saimaa · Katso lisää »
Salpausselän hyppyrimäet
Salpausselän hyppyrimäet on kolmen hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Lahdessa, Lahden urheilukeskuksessa.
Uusi!!: Salpausselät ja Salpausselän hyppyrimäet · Katso lisää »
Salpausselkä (Lahti)
Lahden urheilukeskuksen hyppyrimäet. Salpausselkä on Lahden kaupungin 32.
Uusi!!: Salpausselät ja Salpausselkä (Lahti) · Katso lisää »
Somero
Somero on Suomen kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Somero · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Salpausselät ja Suomi · Katso lisää »
Toinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Kyläniemen etelärinteeltä kohti eteläistä Suur-Saimaata. Toinen Salpausselkä, eli II Salpausselkä tai myös Salpausselkä II (lyh. SS II), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 790–11 590 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva reunamuodostuma.
Uusi!!: Salpausselät ja Toinen Salpausselkä · Katso lisää »
Vääksy
Vääksy sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Vääksyn kanava. Vääksy on Asikkalan kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella.
Uusi!!: Salpausselät ja Vääksy · Katso lisää »
Värtsilä (Suomen entinen kunta)
Värtsilä on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Salpausselät ja Värtsilä (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »
Vedenjakaja
Vedenjakaja voi sijaita vuoriselänteen harjalla. Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa. Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin.
Uusi!!: Salpausselät ja Vedenjakaja · Katso lisää »
Vesijärvi (Päijät-Häme)
Vesijärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa, Lahdessa ja Asikkalassa Lahden keskustaajaman ja Vääksyn välissä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Salpausselät ja Vesijärvi (Päijät-Häme) · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Salpausselät ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Salpausselät ja Zachris Topelius · Katso lisää »
