Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Rälssi

Indeksi Rälssi

Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.

Sisällysluettelo

  1. 51 suhteet: Aateli, Alsnön sääntö, Asemies, Bidz, Blåfield, Boije af Gennäs, Carpelan, Creutz, Dufva i Finland, Eerik XIII Pommerilainen, Erioikeus, Erityinen oikeuspaikka, Fincke (suku), Fleming (suku), Garp, Horn (suku), Horn af Kanckas, Ille, Iso tietosanakirja, Jägerhorn, Jägerhorn af Storby, Juhana III, Kaarle XI, Katolinen kirkko, Keskiaika, Kristiina, Kustaa II Aadolf, Kustaa Vaasa, Laukon Kurki-suku, Lepas-suku, Maanluonto, Maavero, Maunu Ladonlukko, Moisio (muinaissuomalainen suurtila), Poitz, Ratsupalvelus, Rälssitila, Reduktio (historia), Ritari, Ruotsalaiset, Ruotsin kirkko, Ruotsin vallan aika Suomessa, Saksalaiset, Sääty, Stålarm, Suomen keskiaika, Tavast (keskiaikainen suku), Uskonpuhdistus, Västeråsin valtiopäivät, Vuorirälssi, ... Laajenna indeksi (1 lisää) »

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Katsoa Rälssi ja Aateli

Alsnön sääntö

Alsnön sääntö on Ruotsin kuninkaan Mauno Ladonlukon vuosien 1279–1280 herrainpäivillä antama asetus.

Katsoa Rälssi ja Alsnön sääntö

Asemies

Manessen käsikirjoituksesta 1300-luvulta. Asemies eli aseenkantaja eli soini oli keskiajalla ja uuden ajan alkupuoliskolla nuorukainen, joka toimi ritarin seuralaisena ja aseenkantajana.

Katsoa Rälssi ja Asemies

Bidz

Bidz tai Bitzer on eteläsuomalainen keskiaikainen rälssisuku jonka juuret ovat Saksassa.

Katsoa Rälssi ja Bidz

Blåfield

Blåfield on Suomen vanhin suomalaista alkuperää oleva aatelissuku.

Katsoa Rälssi ja Blåfield

Boije af Gennäs

Boije af Gennäs) on suomalainen aatelissuku. Suku on kotoisin Pohjasta Uudeltamaalta ja tunnetaan 1400-luvun alusta. Suvun vanhin tunnettu jäsen on Anders Boije (k.

Katsoa Rälssi ja Boije af Gennäs

Carpelan

Carpelan on suomalainen keskiaikainen aatelissuku, jonka kaksi haaraa on kohotettu vapaaherralliseen arvoon.

Katsoa Rälssi ja Carpelan

Creutz

Creutz-suvun vaakuna. Creutz on suomalainen aatelissuku, joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1.

Katsoa Rälssi ja Creutz

Dufva i Finland

Dufva (Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa Dufva i Finland) oli keskiajalta lähtöisin ollut suomalainen aatelissuku.

Katsoa Rälssi ja Dufva i Finland

Eerik XIII Pommerilainen

Eerik Pommerilaisen hauta. Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi 17. kesäkuuta 1397. Hans Peter Hansenin piirros 1800-luvulta. Eerik Pommerilainen (noin 1382 Rügenwalde, Pommeri – 1459 Rügenwalde) oli Norjan kuningas 1389–1442, Tanskan ja Ruotsin kuningas 1396–1439 sekä Kalmarin unionin kuningas 1397–1439.

Katsoa Rälssi ja Eerik XIII Pommerilainen

Erioikeus

356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.

Katsoa Rälssi ja Erioikeus

Erityinen oikeuspaikka

Erityinen oikeuspaikka merkitsee oikeutta saada asiansa käsitellyksi sellaisessa oikeusistuimessa, joka ei yleensä käsittele ensimmäisenä asteena kyseisiä juttuja.

Katsoa Rälssi ja Erityinen oikeuspaikka

Fincke (suku)

Fincke-suku on suomalainen suku, josta ensimmäiset kirjalliset maininnat Suomessa ovat vuosilta 1370–1385.

Katsoa Rälssi ja Fincke (suku)

Fleming (suku)

Fleming oli yksi 1400–1600-lukujen merkittävimmistä aatelissuvuista Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Katsoa Rälssi ja Fleming (suku)

Garp

Garp oli saksalaisperäinen, Suomessa vaikuttanut rälssisuku.

Katsoa Rälssi ja Garp

Horn (suku)

Horn-suvut olivat Suomen keskiajalta lähtien Suomen vaikutusvaltaisimpia aatelissukuja.

Katsoa Rälssi ja Horn (suku)

Horn af Kanckas

Horn af Kanckas on suomalais-ruotsalaisen Horn-suvun toinen päähaara, joka tunnetaan 1500-luvulta lähtien.

Katsoa Rälssi ja Horn af Kanckas

Ille

Ille on keskiaikainen Suomessa vaikuttanut rälssisuku, joka introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1625 järjestysnumerolla 60.

Katsoa Rälssi ja Ille

Iso tietosanakirja

Iso tietosanakirja on vuosina 1931–1939 julkaistu 15-osainen suomenkielinen, suomalaisnäkökulmainen tietosanakirjasarja.

Katsoa Rälssi ja Iso tietosanakirja

Jägerhorn

Jägerhorn on sukunimi tai suvun vaakunaa kuvaava nimi.

Katsoa Rälssi ja Jägerhorn

Jägerhorn af Storby

Jägerhorn af Storby on suomalainen aatelissuku numerolla 19 Suomen ritarihuoneella ja numerolla 226 Ruotsin ritarihuoneella.

Katsoa Rälssi ja Jägerhorn af Storby

Juhana III

Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.

Katsoa Rälssi ja Juhana III

Kaarle XI

Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.

Katsoa Rälssi ja Kaarle XI

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.

Katsoa Rälssi ja Katolinen kirkko

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Katsoa Rälssi ja Keskiaika

Kristiina

Kristiina (1626 Tukholma – 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti vuoteen 1654.

Katsoa Rälssi ja Kristiina

Kustaa II Aadolf

Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.

Katsoa Rälssi ja Kustaa II Aadolf

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.

Katsoa Rälssi ja Kustaa Vaasa

Laukon Kurki-suku

Vapaaherrallisen Kurck-suvun vaakuna Gabriel Kurck Kurki-suku (myös Kurck, Korke, Kurk) on useita historian merkkihenkilöitä tuottanut suomalainen aatelissuku, joka tunnetaan 1300-luvun lopulta alkaen.

Katsoa Rälssi ja Laukon Kurki-suku

Lepas-suku

Lepas-suku on nykyisin käytetty nimi vanhasta rälssisuvusta, jonka säteri oli Lepaan kartano Hattulan pitäjässä Hämeessä.

Katsoa Rälssi ja Lepas-suku

Maanluonto

Maanluonto on oikeushistoriallinen käsite, joka liittyy sääty-yhteiskunnan erioikeuksiin eli privilegioihin ja verotusjärjestelmään.

Katsoa Rälssi ja Maanluonto

Maavero

Maavero oli Suomessa keskiajalta vuoteen 1924 käytössä ollut vero, joka määräytyi eri aikoina erilaisten säädösten mukaan ja jolla oli yhteyttä maanluontoihin.

Katsoa Rälssi ja Maavero

Maunu Ladonlukko

Maunu Ladonlukon sinetti Maunu Ladonlukko tai Maunu Birgerinpoika (Magnus Birgersson, Magnus Ladulås) (noin 1240 – 18. joulukuuta 1290) oli Ruotsin kuningas vuosina 1275–1290.

Katsoa Rälssi ja Maunu Ladonlukko

Moisio (muinaissuomalainen suurtila)

Julkaisija.

Katsoa Rälssi ja Moisio (muinaissuomalainen suurtila)

Poitz

Poitz on suomalainen, nyt jo sammunut aatelissuku, joka tunnetaan 1400-luvulta alkaen.

Katsoa Rälssi ja Poitz

Ratsupalvelus

Ratsupalvelus oli alun perin joidenkin tilojen tai niiden omistajien tehtäväkseen ottama ratsumiehen (ratsusotilaan) varustaminen kruunun palvelukseen, mikä tietyin edellytyksin oikeutti verovapauteen.

Katsoa Rälssi ja Ratsupalvelus

Rälssitila

Rälssitila oli maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila.

Katsoa Rälssi ja Rälssitila

Reduktio (historia)

Reduktio tarkoittaa Ruotsin valtakunnan historiassa sellaisten tilojen ja verojen palauttamista kruunulle, jotka oli läänittämällä tai muulla tavoin luovutettu maalliselle tai hengelliselle rälssille.

Katsoa Rälssi ja Reduktio (historia)

Ritari

Anglia Knight) vuodelta 1850. Ritarin varustus on 1300-luvun jälkipuolen tyyppiä. Ritari oli keskiaikainen raskasaseinen ratsuväkisotilas, jonka tehtävinä taistelukentällä olivat rynnäkkö ja pakenevien vihollisjoukkojen takaa-ajo.

Katsoa Rälssi ja Ritari

Ruotsalaiset

Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.

Katsoa Rälssi ja Ruotsalaiset

Ruotsin kirkko

Ruotsin kirkko on Ruotsin suurin kirkko ja uskonnollinen yhteisö.

Katsoa Rälssi ja Ruotsin kirkko

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Katsoa Rälssi ja Ruotsin vallan aika Suomessa

Saksalaiset

Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.

Katsoa Rälssi ja Saksalaiset

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Katsoa Rälssi ja Sääty

Stålarm

Stålarm-suvun vaakunakilpi, Karjaan kirkko Stålarm oli suomalainen aatelissuku, joka tunnetaan 1300-luvulta lähtien.

Katsoa Rälssi ja Stålarm

Suomen keskiaika

Suomen keskiaika tarkoittaa 1100-luvulta 1520-luvulle kestänyttä ajanjaksoa, jolloin katolinen kirkko vakiinnutti asemansa Suomen alueella, ja Länsi- ja Etelä-Suomi kasvoivat osaksi Ruotsin kuningaskuntaa.

Katsoa Rälssi ja Suomen keskiaika

Tavast (keskiaikainen suku)

Tavast oli myöhäiskeskiajalla vaikuttanut suomalainen suku, aikanaan merkittävimpiä suomalaisista rälssisuvuista.

Katsoa Rälssi ja Tavast (keskiaikainen suku)

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Katsoa Rälssi ja Uskonpuhdistus

Västeråsin valtiopäivät

Västeråsin valtiopäivät Västeråsin valtiopäivät olivat vuonna 1527 Västeråsin linnassa pidetyt valtiopäivät, jossa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vaihdatti valtion uskonnon luterilaiseksi ja Ruotsi irtaantui katolilaisesta uskosta.

Katsoa Rälssi ja Västeråsin valtiopäivät

Vuorirälssi

Vuorirälssi (vapaus) oli kaivosteollisuuden edistämiseksi muodostettu ihmisryhmä, jolle valtio antoi rälssivapauden, jotta vuorimiehen elinkeino menestyisi paremmin.

Katsoa Rälssi ja Vuorirälssi

Yhdistys- ja vakuuskirja

Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.

Katsoa Rälssi ja Yhdistys- ja vakuuskirja

Tunnetaan myös nimellä Hengellinen rälssi, Maallinen rälssi.

, Yhdistys- ja vakuuskirja.