Yhtäläisyyksiä Rurikin dynastia ja Venäjän historia
Rurikin dynastia ja Venäjän historia on 34 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri Nevski, Andrei I, Dmitri Donskoi, Fjodor I, Georgia, Igor (Kiova), Iivana Julma, Iivana Kalita, Iivana Suuri, Itävalta, Izjaslav I, Jaropolk, Jaroslav I Viisas, Juri Dolgoruki, Kiovan Rus, Laatokanlinna, Liettuan suuriruhtinaskunta, Mstislav I Suuri, Oleg Viisas, Olga (Kiova), Romanov (hallitsijasuku), Rurik, Slaavit, Suomalaiset, Svjatopolk I, Svjatoslav I, Tsaari, Varjagit, Vasili Šuiski, Vasili I, ..., Vasili II, Vasili III, Vladimir Monomah, Vladimir Suuri. Laajenna indeksi (4 lisää) »
Aleksanteri Nevski
Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta – 1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Aleksanteri Nevski ja Rurikin dynastia · Aleksanteri Nevski ja Venäjän historia ·
Andrei I
Fresko Andrei Bogoljubskista Arkkienkelin katedraalissa, Moskovassa. Andrei Bogoljubski (Андрей Боголюбский) (n. 1111–29. huhtikuuta 1174) oli Rostovin ja Suzdalin ruhtinas ja ensimmäinen Vladimirin suuriruhtinas.
Andrei I ja Rurikin dynastia · Andrei I ja Venäjän historia ·
Dmitri Donskoi
Dmitri Ivanovitš Donskoi, Dmitri I (12. lokakuuta 1350 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 19. toukokuuta 1389 Moskova) oli Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas vuosina 1359–1389 ja Vladimirin vuodesta 1363.
Dmitri Donskoi ja Rurikin dynastia · Dmitri Donskoi ja Venäjän historia ·
Fjodor I
Fjodor I Ivanovitš; (31. toukokuuta 1557 – 17. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1598) oli Venäjän tsaari vuosina 1584–1598. Hänet tunnetaan myös nimellä Fjodor Kellonsoittaja. Fjodorin äiti kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja hän kasvoi aikuiseksi isänsä, tsaari Iivana Julman varjossa. Hallituskaudellaan Fjodor osoitti vetäytyvänä ja hurskaana uskovaisena vain vähän mielenkiintoa valtion hallintoa kohtaan. Tämän seurauksena Fjodorin neuvonantajana ja lanko Boris Godunovista tuli Venäjän de facto hallitsija. Godunovista tuli myös Venäjän virallinen hallitsija Fjodor I:n kuoltua, mitä seurasi Venäjän vaipuminen niin sanottuun Sekasorron aikaan.
Fjodor I ja Rurikin dynastia · Fjodor I ja Venäjän historia ·
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Georgia ja Rurikin dynastia · Georgia ja Venäjän historia ·
Igor (Kiova)
Igor Igor (noin 878 – 945) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuosina 912–945.
Igor (Kiova) ja Rurikin dynastia · Igor (Kiova) ja Venäjän historia ·
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Iivana Julma ja Rurikin dynastia · Iivana Julma ja Venäjän historia ·
Iivana Kalita
Iivana I Kalita Iivana I Kalita (1. lokakuuta 1284 Kutškin, Vladimir Andrejevitš.: Ensimmäinen Moskovan ruhtinas Daniel Aleksandrovitš. Teoksessa: Isänmaallinen historia, Venäjän tiedeakatemia, Venäjän historian instituutti, 1995. No. 1, Ss. 94-107 tai 1288 Borisov, Nikolai Sergejevitš.: Ivan Kalita. Molodoja gvardija, Moskova 2005. ss. 34-35; 37-38. (Huomattavien ihmisten elämiä). ISBN 5-235-02263-7 tai 1304 Moskovan suuriruhtinaskunta – 31. maaliskuuta 1340 tai 1341, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan ruhtinas vuonna 1322 ja suuriruhtinas vuosina 1325–1340, Novgorodin suuriruhtinas vuodesta 1329 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1328 alkaen.
Iivana Kalita ja Rurikin dynastia · Iivana Kalita ja Venäjän historia ·
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Iivana Suuri ja Rurikin dynastia · Iivana Suuri ja Venäjän historia ·
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Itävalta ja Rurikin dynastia · Itävalta ja Venäjän historia ·
Izjaslav I
Izjaslav I (1024–lokakuu 1078) oli Kiovan Venäjän ruhtinas.
Izjaslav I ja Rurikin dynastia · Izjaslav I ja Venäjän historia ·
Jaropolk
Jaropolkin murha. Jaropolk I Svjatoslavitš (noin 958 – 11. kesäkuuta 980 Kiova) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuosina 972–980.
Jaropolk ja Rurikin dynastia · Jaropolk ja Venäjän historia ·
Jaroslav I Viisas
Jaroslav I Viisas Jaroslav I Viisas; (978–1054) oli Rostovin ja Novgorodin ruhtinas ja Kiovan suuriruhtinas vuodesta 1019.
Jaroslav I Viisas ja Rurikin dynastia · Jaroslav I Viisas ja Venäjän historia ·
Juri Dolgoruki
Juri Dolgoruki ('pitkäkäsi'), (n. 1090/1100 – 15. toukokuuta 1157) oli kiovalainen ruhtinas, joka perusti Moskovan.
Juri Dolgoruki ja Rurikin dynastia · Juri Dolgoruki ja Venäjän historia ·
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Kiovan Rus ja Rurikin dynastia · Kiovan Rus ja Venäjän historia ·
Laatokanlinna
Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.
Laatokanlinna ja Rurikin dynastia · Laatokanlinna ja Venäjän historia ·
Liettuan suuriruhtinaskunta
Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.
Liettuan suuriruhtinaskunta ja Rurikin dynastia · Liettuan suuriruhtinaskunta ja Venäjän historia ·
Mstislav I Suuri
Mstislav I Suuri (ven. Мстислав Владимирович Великий) (1. kesäkuuta 1076–14. huhtikuuta 1132 Kiova) oli Kiovan Venäjän ruhtinas seitsemän vuoden ajan vuosina 1125–1132.
Mstislav I Suuri ja Rurikin dynastia · Mstislav I Suuri ja Venäjän historia ·
Oleg Viisas
Viktor Vasnetsovin Oleg Viisasta esittävä maalaus. Oleg Viisaan oletettu hautakumpu lähellä Staraja Ladogaa. Oleg Viisas oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien.
Oleg Viisas ja Rurikin dynastia · Oleg Viisas ja Venäjän historia ·
Olga (Kiova)
Olga (890 – 11. heinäkuuta 969 Kiova) (ven. Ольга), pyhä, oli Kiovan Venäjän ruhtinatar ja alaikäisen poikansa Svjatoslavin sijaishallitsijana vuosina 945–957.
Olga (Kiova) ja Rurikin dynastia · Olga (Kiova) ja Venäjän historia ·
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Romanov (hallitsijasuku) ja Rurikin dynastia · Romanov (hallitsijasuku) ja Venäjän historia ·
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Rurik ja Rurikin dynastia · Rurik ja Venäjän historia ·
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Rurikin dynastia ja Slaavit · Slaavit ja Venäjän historia ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Rurikin dynastia ja Suomalaiset · Suomalaiset ja Venäjän historia ·
Svjatopolk I
Svjatopolk I (ven. Святополк Окаянный) (n. 980 – 1019) oli Kiovan ruhtinas vuosina 1015–1019.
Rurikin dynastia ja Svjatopolk I · Svjatopolk I ja Venäjän historia ·
Svjatoslav I
Maalaus Svjatoslavista. Svjatoslav I (s. 942 – k. maaliskuu 972) (ukr. Святослав Ігорович, ven. Святослав Игоревич) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuodesta 962 kuolemaansa asti vuoteen 972.
Rurikin dynastia ja Svjatoslav I · Svjatoslav I ja Venäjän historia ·
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Rurikin dynastia ja Tsaari · Tsaari ja Venäjän historia ·
Varjagit
Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.
Rurikin dynastia ja Varjagit · Varjagit ja Venäjän historia ·
Vasili Šuiski
Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.
Rurikin dynastia ja Vasili Šuiski · Vasili Šuiski ja Venäjän historia ·
Vasili I
Vasili I; (30. joulukuuta 1371, Moskovan suuriruhtinaskunta – 27. helmikuuta 1425, Moskovan suuriruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1389–1425.
Rurikin dynastia ja Vasili I · Vasili I ja Venäjän historia ·
Vasili II
Vasili II Sokea; (10. maaliskuuta 1415 – 27. maaliskuuta 1462, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1425–1462.
Rurikin dynastia ja Vasili II · Vasili II ja Venäjän historia ·
Vasili III
Vasili III Ivanovitš; (25. maaliskuuta 1479 Moskova – 3. joulukuuta 1533 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1505–1533.
Rurikin dynastia ja Vasili III · Vasili III ja Venäjän historia ·
Vladimir Monomah
Vladimir Monomah sanelee testamenttiaan 1125. Boris Tšorikovin maalauksesta tehty litografia Vladimir Monomah (tai Vladimir II) (ven. Владимир Мономах) (1053 – 19. toukokuuta 1125) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas vuosina 1113–1125.
Rurikin dynastia ja Vladimir Monomah · Venäjän historia ja Vladimir Monomah ·
Vladimir Suuri
Vladimir Suuri ukrainalaisessa setelissä vuodelta 1992. Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana (vaaleanvihreä alue). Vladimir Suuri (ukr. Володи́мир I Святосла́вич, Volodymyr I Svjatoslavytš) (muinaisslaaviksi: Володи́мѣръ Свѧтосла́вичь) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuosina 980–1015.
Rurikin dynastia ja Vladimir Suuri · Venäjän historia ja Vladimir Suuri ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Rurikin dynastia ja Venäjän historia
- Mitä heillä on yhteistä Rurikin dynastia ja Venäjän historia
- Yhtäläisyyksiä Rurikin dynastia ja Venäjän historia
Vertailu Rurikin dynastia ja Venäjän historia
Rurikin dynastia on 90 suhteet, kun taas Venäjän historia on 664. niillä on yhteistä 34, Jaccard'in indeksi on 4.51% = 34 / (90 + 664).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Rurikin dynastia ja Venäjän historia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: