Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus
Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Astrid Lindgren, August Strindberg, Carl Jonas Love Almqvist, Eerikinkronikka, Erik Gustaf Geijer, Erik Johan Stagnelius, Eyvind Johnson, Georg Stiernhielm, Gustaf Fröding, Harry Martinson, Henning Mankell, Keskiaika, Lars Vivallius, Lasse Lucidor, Modernismi, Olof Rudbeck (vanhempi), Pär Lagerkvist, Peppi Pitkätossu, Per Atterbom, Renessanssi, Ruotsin kieli, Selma Lagerlöf, Urban Hjärne, Verner von Heidenstam.
Astrid Lindgren
Astrid Anna Emilia Lindgren (o.s. Ericsson) oli maailmankuulu ruotsalainen lastenkirjailija.
Astrid Lindgren ja Ruotsi · Astrid Lindgren ja Ruotsin kirjallisuus ·
August Strindberg
Johan August Strindberg (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.
August Strindberg ja Ruotsi · August Strindberg ja Ruotsin kirjallisuus ·
Carl Jonas Love Almqvist
C. J. L. Almqvist Carl Peter Mazerin maalauksessa noin vuonna 1835. Almqvistin tekemä Sabiinitarten ryöstöä kuvaava piirros vuodelta 1823. Carl Jonas Love Almqvist (28. marraskuuta 1793 – 26. syyskuuta 1866) oli ruotsalainen kirjailija.
Carl Jonas Love Almqvist ja Ruotsi · Carl Jonas Love Almqvist ja Ruotsin kirjallisuus ·
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Eerikinkronikka ja Ruotsi · Eerikinkronikka ja Ruotsin kirjallisuus ·
Erik Gustaf Geijer
Erik Gustaf Geijer 1840-lukulaisessa litografissa. Viisi 1800-luvun alun suurmiestäː Johan Olof Wallin arkkipiispa), Frans Michael Franzén (piispa), Jöns Jakob Berzelius (kemisti), Erik Gustaf Geijer ja Esaias Tegnér (piispa). Maalaus: Johan Gustaf Sandberg, noin 1843. Erik Gustaf Geijer (12. tammikuuta 1783 Ransäter, Värmlanti – 23. huhtikuuta 1847 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija ja säveltäjä.
Erik Gustaf Geijer ja Ruotsi · Erik Gustaf Geijer ja Ruotsin kirjallisuus ·
Erik Johan Stagnelius
Erik Johan Stagnelius (14. lokakuuta 1793 Gärdslösa, Öölanti, Ruotsi – 3. huhtikuuta 1823 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen romantiikan ajan runoilija ja näytelmäkirjailija.
Erik Johan Stagnelius ja Ruotsi · Erik Johan Stagnelius ja Ruotsin kirjallisuus ·
Eyvind Johnson
Olof Edvin ”Eyvind” Verner Johnson (29. heinäkuuta 1900 Boden, Norrbotten, Ruotsi – 25. elokuuta 1976 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto yhdessä Harry Martinsonin kanssa vuonna 1974.
Eyvind Johnson ja Ruotsi · Eyvind Johnson ja Ruotsin kirjallisuus ·
Georg Stiernhielm
Georg Stiernhielm. David Klöcker Ehrenstrahl (1663). Georg Stiernhielm (synt. Göran Olofsson, myös Georgius Olavi, Lillia, 7. elokuuta 1598 Vika, Ruotsi – 22. huhtikuuta 1672 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen hallintomies, kielitieteilijä, yleistieteilijä ja runoilija.
Georg Stiernhielm ja Ruotsi · Georg Stiernhielm ja Ruotsin kirjallisuus ·
Gustaf Fröding
Gustaf Fröding Gustaf Fröding (22. elokuuta 1860 Alster, Ruotsi – 8. helmikuuta 1911 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija, Ruotsin uusromantiikan merkittävimpiä.
Gustaf Fröding ja Ruotsi · Gustaf Fröding ja Ruotsin kirjallisuus ·
Harry Martinson
Martinsonin hautakivi. Harry Martinson (6. toukokuuta 1904 Jämshög, Ruotsi – 11. helmikuuta 1978 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija.
Harry Martinson ja Ruotsi · Harry Martinson ja Ruotsin kirjallisuus ·
Henning Mankell
Henning Mankell (3. helmikuuta 1948 Tukholma, Ruotsi – 5. lokakuuta 2015 Göteborg, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija.
Henning Mankell ja Ruotsi · Henning Mankell ja Ruotsin kirjallisuus ·
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Keskiaika ja Ruotsi · Keskiaika ja Ruotsin kirjallisuus ·
Lars Vivallius
Lars Vivallius (nimi alun perin Lars Svensson; 1605 Vivalla, Örebro – 6. huhtikuuta 1669 Tukholma) oli ruotsalainen runoilija ja seikkailija, joka istui vankina Kajaanin linnassa seitsemän vuoden ajan 1634–1641.
Lars Vivallius ja Ruotsi · Lars Vivallius ja Ruotsin kirjallisuus ·
Lasse Lucidor
Lasse Lucidor. Lasse Lucidor, oikea nimi Lars Johansson, (6. lokakuuta 1638 Tukholma, Ruotsi – 12. elokuuta 1674 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija.
Lasse Lucidor ja Ruotsi · Lasse Lucidor ja Ruotsin kirjallisuus ·
Modernismi
Franz Marc, ''Eläinten kohtalo'', 1913. Tatra T87 -henkilöauto, 1937. Modernismi tarkoittaa eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä.
Modernismi ja Ruotsi · Modernismi ja Ruotsin kirjallisuus ·
Olof Rudbeck (vanhempi)
Olof Rudbeck vanhempi Olof Rudbeck vanhempi, myös Olaus Rudbeckius oli ruotsalainen tiedemies ja tietokirjailija, Uppsalan yliopiston lääketieteen professori ja jonkin aikaa yliopiston rehtori.
Olof Rudbeck (vanhempi) ja Ruotsi · Olof Rudbeck (vanhempi) ja Ruotsin kirjallisuus ·
Pär Lagerkvist
Pär Lagerkvist (23. toukokuuta 1891 – 11. heinäkuuta 1974) oli ruotsalainen kirjailija.
Pär Lagerkvist ja Ruotsi · Pär Lagerkvist ja Ruotsin kirjallisuus ·
Peppi Pitkätossu
Peppi Pitkätossu on ruotsalaisen lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo, itsenäinen ja suunnattoman voimakas pikkutyttö.
Peppi Pitkätossu ja Ruotsi · Peppi Pitkätossu ja Ruotsin kirjallisuus ·
Per Atterbom
Per Daniel Amadeus Atterbom. Maalaus: Johan Gustaf Sandberg. Per Daniel Amadeus Atterbom (19. tammikuuta 1790 Boxholm, Itä-Götanmaa – 21. heinäkuuta 1855 Tukholma) oli ruotsalainen kriitikko, kirjailija ja kirjallisuustutkija.
Per Atterbom ja Ruotsi · Per Atterbom ja Ruotsin kirjallisuus ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Renessanssi ja Ruotsi · Renessanssi ja Ruotsin kirjallisuus ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsi ja Ruotsin kieli · Ruotsin kieli ja Ruotsin kirjallisuus ·
Selma Lagerlöf
Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf (20. marraskuuta 1858 Mårbacka, Östra Ämtervik, Värmlanti, Ruotsi – 16. maaliskuuta 1940 Mårbacka, Värmlanti, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, jolle vuonna 1909 myönnettiin ensimmäisenä naisena Nobelin kirjallisuuspalkinto.
Ruotsi ja Selma Lagerlöf · Ruotsin kirjallisuus ja Selma Lagerlöf ·
Urban Hjärne
Urban Hjärne. Urban Hjärne (myös Hiärne; 20. joulukuuta 1641 Skuoritsa, Inkeri – 10. maaliskuuta 1724 Tukholma) oli ruotsalainen lääkäri, kirjailija ja luonnontieteilijä.
Ruotsi ja Urban Hjärne · Ruotsin kirjallisuus ja Urban Hjärne ·
Verner von Heidenstam
Carl Gustaf Verner von Heidenstam (6. heinäkuuta 1859 Olshammar, Askersund – 20. toukokuuta 1940 Övralid, Motala) oli ruotsalainen runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1916.
Ruotsi ja Verner von Heidenstam · Ruotsin kirjallisuus ja Verner von Heidenstam ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus
- Mitä heillä on yhteistä Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus
- Yhtäläisyyksiä Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus
Vertailu Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus
Ruotsi on 537 suhteet, kun taas Ruotsin kirjallisuus on 66. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 3.98% = 24 / (537 + 66).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ruotsi ja Ruotsin kirjallisuus. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
