Yhtäläisyyksiä Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka
Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Arjeplogin kunta, Haaparannan kunta, Jällivaaran kunta, Jämtland, Jiddiš, Jokimukan kunta, Kiirunan kunta, Meänkieli, Norlanti, Pajalan kunta, Romanikieli, Ruotsin kieli, Ruotsinsuomalaiset, Saamelaiskielet, Skåne, Suomen kieli, Tukholma, Ylitornion kunta.
Arjeplogin kunta
Talvista Arjeplogia. Hornavan-järvi. Iggesjávrre. Galtispouda. Arjeplogin kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Arjeplogin kunta ja Ruotsi · Arjeplogin kunta ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Haaparannan kunta
Haaparannan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Haaparannan kunta ja Ruotsi · Haaparannan kunta ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Jällivaaran kunta
Jällivaaran rautatieasema. Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä. Vesiputous Muddusin kansallispuistossa. Jällivaaran kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Jällivaaran kunta ja Ruotsi · Jällivaaran kunta ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Jämtland
Ruskokirkiruoho on Jämtlandin maakuntakukka. Hirvi on Jämtlandin maakuntaeläin. Jämtland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Jämtland ja Ruotsi · Jämtland ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Jiddiš
Jiddiš on alun perin Keski- ja Itä-Euroopan aškenasijuutalaisten puhuma keskiaikaiseen saksaan pohjautuva kieli, jossa on vaikutteita myös seemiläisistä, slaavilaisista ja romaanisista kielistä.
Jiddiš ja Ruotsi · Jiddiš ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Jokimukan kunta
Jokimukan tienviitta kolmella kielellä: ylimpänä ruotsiksi, keskellä luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi. Kuva Stora Sjöfalletin kansallispuistosta. Alggavaggen laakso ja Alggajavrren järvi Sarekin kansallispuistossa. Staloluoktan suuntaan otettu kuva Padjelantan kansallispuistosta. Jokimukan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Jokimukan kunta ja Ruotsi · Jokimukan kunta ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Kiirunan kunta
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Kiirunan kunta ja Ruotsi · Kiirunan kunta ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Meänkieli ja Ruotsi · Meänkieli ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Norlanti
Norlannin sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu). Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee ''Österland'' eli "Itämaa". Pohjanmaan kohdalle on kirjoitettu ''Östernorrland'' eli "Itä-Norlanti". saamelaiskylät Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Ruotsin ja Norjan osalta kartta kuvaa 1500-luvun, Suomessa 1600-luvun ja Venäjällä 1800-luvun alun tilannetta. Norlanti (joskus myös Norrlanti) on pohjoisin Ruotsin kolmesta pääalueesta.
Norlanti ja Ruotsi · Norlanti ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Pajalan kunta
Pajalan taajaman keskustaa. Köngäskoski (ruots. ''Kengisforsen'') Tornionjoessa. Pajalan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Pajalan kunta ja Ruotsi · Pajalan kunta ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Romanikieli
Romanikieli on indoarjalainen kieli.
Romanikieli ja Ruotsi · Romanikieli ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsi ja Ruotsin kieli · Ruotsin kieli ja Ruotsin kielipolitiikka ·
Ruotsinsuomalaiset
Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005. Ruotsinsuomalaiset (tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai meänkieltä puhuvia Ruotsin asukkaita.
Ruotsi ja Ruotsinsuomalaiset · Ruotsin kielipolitiikka ja Ruotsinsuomalaiset ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Ruotsi ja Saamelaiskielet · Ruotsin kielipolitiikka ja Saamelaiskielet ·
Skåne
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa. Skånen maankäyttö:O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja. Skåne, suomeksi myös Skoone, on yksi Ruotsin maakunnista.
Ruotsi ja Skåne · Ruotsin kielipolitiikka ja Skåne ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Ruotsi ja Suomen kieli · Ruotsin kielipolitiikka ja Suomen kieli ·
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Ruotsi ja Tukholma · Ruotsin kielipolitiikka ja Tukholma ·
Ylitornion kunta
Ylitornion kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Ruotsi ja Ylitornion kunta · Ruotsin kielipolitiikka ja Ylitornion kunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka
- Mitä heillä on yhteistä Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka
- Yhtäläisyyksiä Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka
Vertailu Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka
Ruotsi on 537 suhteet, kun taas Ruotsin kielipolitiikka on 40. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 3.12% = 18 / (537 + 40).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ruotsi ja Ruotsin kielipolitiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: