Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Repola ja Rukajärvi
Repola ja Rukajärvi on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Arkangelin alue, Aunuksen kuvernementti, Ilomantsi, Jatkosota, Karjalaiset (kansa), Karjalan tasavalta, Kaskiviljely, Kiimasjärvi (Karjala), Kirovin alue, Kivikausi, Kyläkunta, Kyläneuvosto, Lapin pogostat, Lieksa, Lietmajärvi, Moreeni, Mujejärven piiri, Mujejärvi, Ortodoksinen kirkko, Paatene, Petroskoi, Pogosta, Poventsa, Repolan piiri, Rukajärven piiri, Ruotsi, Segežan piiri, Stalinin vainot, Tiiksi, Tsasouna, ..., Ukrainalaiset, Valkovenäläiset, Venäjä, Venäläiset, Volosti. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Arkangelin alue
Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa.
Arkangelin alue ja Repola · Arkangelin alue ja Rukajärvi ·
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Aunuksen kuvernementti ja Repola · Aunuksen kuvernementti ja Rukajärvi ·
Ilomantsi
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Ilomantsi ja Repola · Ilomantsi ja Rukajärvi ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Repola · Jatkosota ja Rukajärvi ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalaiset (kansa) ja Repola · Karjalaiset (kansa) ja Rukajärvi ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan tasavalta ja Repola · Karjalan tasavalta ja Rukajärvi ·
Kaskiviljely
Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893. Pohjois-Savossa. Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen.
Kaskiviljely ja Repola · Kaskiviljely ja Rukajärvi ·
Kiimasjärvi (Karjala)
Kiimasjärvi on kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lietmajärven kunnassa Venäjällä.
Kiimasjärvi (Karjala) ja Repola · Kiimasjärvi (Karjala) ja Rukajärvi ·
Kirovin alue
Kirovin alue on hallintoalue Venäjällä Koillis-Euroopassa.
Kirovin alue ja Repola · Kirovin alue ja Rukajärvi ·
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Kivikausi ja Repola · Kivikausi ja Rukajärvi ·
Kyläkunta
Samaran läänin Buguruslanin kihlakunnassa 1900-luvun alussa. Kyläkunta oli yhdestä tai useammasta kylästä tai kylänosasta koostunut hallinnollinen ja taloudellinen yksikkö keisarillisella Venäjällä.
Kyläkunta ja Repola · Kyläkunta ja Rukajärvi ·
Kyläneuvosto
Kyläneuvosto (lyhenne сельсове́т, selsovet) oli työtätekevien edustajain neuvostoihin kuulunut paikallinen valtiovallan elin Neuvostoliiton maaseudulla.
Kyläneuvosto ja Repola · Kyläneuvosto ja Rukajärvi ·
Lapin pogostat
Lapin pogostat (myös Metsälappi) on Käkisalmen läänin ja Äänisen Karjalan välisestä alueesta 1300–1700-luvuilla käytetty nimitys.
Lapin pogostat ja Repola · Lapin pogostat ja Rukajärvi ·
Lieksa
Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Lieksa ja Repola · Lieksa ja Rukajärvi ·
Lietmajärvi
Lietmajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Lietmajärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Lietmajärvi ja Repola · Lietmajärvi ja Rukajärvi ·
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Moreeni ja Repola · Moreeni ja Rukajärvi ·
Mujejärven piiri
Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.
Mujejärven piiri ja Repola · Mujejärven piiri ja Rukajärvi ·
Mujejärvi
Mujejärvi eli Muujärvi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Mujejärvi ja Repola · Mujejärvi ja Rukajärvi ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Ortodoksinen kirkko ja Repola · Ortodoksinen kirkko ja Rukajärvi ·
Paatene
Paatenen kunta Karhumäen piirin kartalla. Paatene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Paatene ja Repola · Paatene ja Rukajärvi ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Petroskoi ja Repola · Petroskoi ja Rukajärvi ·
Pogosta
Pogosta tarkoittaa seuraavia asioita.
Pogosta ja Repola · Pogosta ja Rukajärvi ·
Poventsa
Poventsan kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Poventsan ortodoksinen kirkko. Poventsa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Poventsa ja Repola · Poventsa ja Rukajärvi ·
Repolan piiri
Repolan piiri on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella.
Repola ja Repolan piiri · Repolan piiri ja Rukajärvi ·
Rukajärven piiri
Rukajärven piiri oli Neuvosto-Karjalan paikallinen itsehallintoalue.
Repola ja Rukajärven piiri · Rukajärven piiri ja Rukajärvi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Repola ja Ruotsi · Rukajärvi ja Ruotsi ·
Segežan piiri
Segežan piiri on kunnallishallinnollinen alue Karjalan tasavallassa Äänisen ja Vienanmeren välisellä kannaksella, suuren Uikujärven ympäristössä.
Repola ja Segežan piiri · Rukajärvi ja Segežan piiri ·
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Repola ja Stalinin vainot · Rukajärvi ja Stalinin vainot ·
Tiiksi
Tiiksi on Lietmajärven maalaiskuntaan kuuluva kylä Mujejärven piirin pohjoisosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Repola ja Tiiksi · Rukajärvi ja Tiiksi ·
Tsasouna
Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna. Kieli.
Repola ja Tsasouna · Rukajärvi ja Tsasouna ·
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Repola ja Ukrainalaiset · Rukajärvi ja Ukrainalaiset ·
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Repola ja Valkovenäläiset · Rukajärvi ja Valkovenäläiset ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Repola ja Venäjä · Rukajärvi ja Venäjä ·
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Repola ja Venäläiset · Rukajärvi ja Venäläiset ·
Volosti
Volostihallinnon talo Jaroslavlin läänin Danilovin kihlakunnan Vjatskojen kylässä. 1900-luvun alun valokuva. Volosti on venäläinen historiallinen ja hallinnollinen käsite, jolla on eri merkityksiä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Repola ja Rukajärvi
- Mitä heillä on yhteistä Repola ja Rukajärvi
- Yhtäläisyyksiä Repola ja Rukajärvi
Vertailu Repola ja Rukajärvi
Repola on 100 suhteet, kun taas Rukajärvi on 80. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 19.44% = 35 / (100 + 80).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Repola ja Rukajärvi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
