Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Psykoanalyysi ja Sigmund Freud
Psykoanalyysi ja Sigmund Freud on 20 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahdistuneisuushäiriö, Anna Freud, Arthur Schnitzler, Egopsykologia, Eugen Bleuler, Hysteria, Josef Breuer, Metapsykologia, Neurologia, Psykoanalyysin kritiikki, Psykologia, Psykoterapia, Samastuminen, Suggestio, Tiedostamaton, Transferenssi, Unennäkö, Unien tulkinta, Vapaa assosiaatio, Yliminä.
Ahdistuneisuushäiriö
Ahdistuneisuushäiriö on oireyhtymä, jossa esiintyy poikkeavan voimakasta, pitkäaikaista ja toiminnallista haittaa aiheuttavaa ahdistuneisuutta, autonomisen hermoston oireita (kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, rintatuntemuksia ja vapinaa), sekä välttämiskäyttäytymistä.
Ahdistuneisuushäiriö ja Psykoanalyysi · Ahdistuneisuushäiriö ja Sigmund Freud ·
Anna Freud
Sigmund ja Anna Freud vuonna 1913. Anna Freud (3. joulukuuta 1895 Wien, Itävalta-Unkari – 9. lokakuuta 1982 Lontoo, Britannia) oli psykoanalyytikko ja lapsipsykoanalyysin edelläkävijä.
Anna Freud ja Psykoanalyysi · Anna Freud ja Sigmund Freud ·
Arthur Schnitzler
Arthur Schnitzler (15. toukokuuta 1862 Wien – 21. lokakuuta 1931 Wien) oli itävaltalainen kirjailija, koulutukseltaan psykiatri.
Arthur Schnitzler ja Psykoanalyysi · Arthur Schnitzler ja Sigmund Freud ·
Egopsykologia
Egopsykologia eli minäpsykologia on Sigmund Freudin tyttären, psykoanalyytikko Anna Freudin kehittelemä psykologian alue, jossa uskotaan nuoruudessa olevan uusi mahdollisuus korjata lapsena aiheutuneet ongelmat kivuttomasti ja itsestään.
Egopsykologia ja Psykoanalyysi · Egopsykologia ja Sigmund Freud ·
Eugen Bleuler
Paul Eugen Bleuler (30. huhtikuuta 1857 Zollikon – 15. heinäkuuta 1939 Zollikon) oli sveitsiläinen psykiatri.
Eugen Bleuler ja Psykoanalyysi · Eugen Bleuler ja Sigmund Freud ·
Hysteria
Jean-Martin Charcot esittelee potilasta viikoittaisella luennollaan. Yksityiskohta André Brouillet’n maalauksesta ''Lääketieteen luento Salpêtrièressa'' (1887). Hysteria ('kohtu') on historiallinen tautinimeke, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi.
Hysteria ja Psykoanalyysi · Hysteria ja Sigmund Freud ·
Josef Breuer
Josef Breuer (15. tammikuuta 1842 Wien – 20. toukokuuta 1925 Wien) oli itävaltalainen lääkäri ja fysiologi, jonka työ loi perustan psykoanalyysille ja Sigmund Freudin uralle.
Josef Breuer ja Psykoanalyysi · Josef Breuer ja Sigmund Freud ·
Metapsykologia
Metapsykologia on Sigmund Freudin luoma käsite, jolla hän tarkoitti psykologian yleis- tai kokonaisteoriaa.
Metapsykologia ja Psykoanalyysi · Metapsykologia ja Sigmund Freud ·
Neurologia
Neurologia (vanhentunut termi hermotautioppi) on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja.
Neurologia ja Psykoanalyysi · Neurologia ja Sigmund Freud ·
Psykoanalyysin kritiikki
Psykoanalyysin kritiikissä psykoanalyyttista oppia on arvosteltu epätieteelliseksi.
Psykoanalyysi ja Psykoanalyysin kritiikki · Psykoanalyysin kritiikki ja Sigmund Freud ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Psykoanalyysi ja Psykologia · Psykologia ja Sigmund Freud ·
Psykoterapia
Psykoterapia on tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, joka tähtää mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen.
Psykoanalyysi ja Psykoterapia · Psykoterapia ja Sigmund Freud ·
Samastuminen
Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen tavoin, jäljittelemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Samastuminen voi kohdistua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin päästään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman välisistä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat sisäistämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.
Psykoanalyysi ja Samastuminen · Samastuminen ja Sigmund Freud ·
Suggestio
Suggestio on erään yksinkertaisen määritelmän mukaan toimintaa, jolla ihmisen aivoihin juurrutetaan jokin ajatus.
Psykoanalyysi ja Suggestio · Sigmund Freud ja Suggestio ·
Tiedostamaton
Tiedostamaton (tai tiedostumaton tai alitajuinen) on käsite, joka yksinkertaisesti ja väljästi ajateltuna näyttäisi suoraviivaisesti selittävän mielen piirteitä, joista emme ole suoraan tietoisia tai joita emme suoraan havaitse.
Psykoanalyysi ja Tiedostamaton · Sigmund Freud ja Tiedostamaton ·
Transferenssi
Transferenssi (lat. transferre 'viedä yli') eli tunteensiirto (saks. Übertragung) tarkoittaa tunteen tiedostumatonta uudelleenkohdistumista toiseen yksilöön.
Psykoanalyysi ja Transferenssi · Sigmund Freud ja Transferenssi ·
Unennäkö
Brittiläisen taiteilijan John Anster Fitzgeraldin (1823–1906) uniaiheinen maalaus ''The Stuff That Dreams Are Made Of''. Unennäkö on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy unia – ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia.
Psykoanalyysi ja Unennäkö · Sigmund Freud ja Unennäkö ·
Unien tulkinta
Unien tulkinta on Sigmund Freudin kirjoittama teos ja yksi psykoanalyysin perusteoksista.
Psykoanalyysi ja Unien tulkinta · Sigmund Freud ja Unien tulkinta ·
Vapaa assosiaatio
Vapaa assosiaatio (saks. Methode der freien Einfälle) on Sigmund Freudin kehittämä psykoterapiamenetelmä, jota käytetään psykoanalyysissa.
Psykoanalyysi ja Vapaa assosiaatio · Sigmund Freud ja Vapaa assosiaatio ·
Yliminä
Yliminä eli superego on psykoanalyyttisen teorian mukaan yksi ihmisen psyyken kolmesta kerroksesta.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Psykoanalyysi ja Sigmund Freud
- Mitä heillä on yhteistä Psykoanalyysi ja Sigmund Freud
- Yhtäläisyyksiä Psykoanalyysi ja Sigmund Freud
Vertailu Psykoanalyysi ja Sigmund Freud
Psykoanalyysi on 88 suhteet, kun taas Sigmund Freud on 149. niillä on yhteistä 20, Jaccard'in indeksi on 8.44% = 20 / (88 + 149).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Psykoanalyysi ja Sigmund Freud. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
