Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Preussi ja Saksan keisarikunta
Preussi ja Saksan keisarikunta on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Berliini, Ensimmäinen maailmansota, Gott mit uns, Hannover, Hansaliitto, Itä-Preussi, Itävallan keisarikunta, Länsi-Preussi, Liettuan kieli, Luettelo Preussin hallitsijoista, Lyypekin vapaakaupunki, Monarkia, Napoleon I, Otto von Bismarck, Pohjois-Saksan liitto, Preussin kuningaskunta, Preussin–Itävallan sota, Protestantismi, Puola, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ranska, Saksan kieli, Saksan liitto, Saksan valtakunnankansleri, Saksan yhdistyminen, Saksan–Ranskan sota, Sleesia, Sosialismi, Tanska, Tilsitin sopimus, ..., Vilhelm I (Saksa), Vilhelm II (Saksa), Weimarin tasavalta. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Preussi · Berliini ja Saksan keisarikunta ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Preussi · Ensimmäinen maailmansota ja Saksan keisarikunta ·
Gott mit uns
''Kaiserstandarte'', Saksan keisarin standaari vuodelta 1870. ensimmäisen maailmansodan aikaisessa vyössä. Gott mit uns oli vuodesta 1701 lähtien preussilaisen Hohenzollernin ruhtinassuvun tunnuslause, jota käyttivät myös Saksan keisarit sekä Preussin ja myöhemmin Saksan armeija.
Gott mit uns ja Preussi · Gott mit uns ja Saksan keisarikunta ·
Hannover
Hannover on Ala-Saksin osavaltion pääkaupunki Leinejoen varrella Saksassa.
Hannover ja Preussi · Hannover ja Saksan keisarikunta ·
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Hansaliitto ja Preussi · Hansaliitto ja Saksan keisarikunta ·
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Itä-Preussi ja Preussi · Itä-Preussi ja Saksan keisarikunta ·
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Itävallan keisarikunta ja Preussi · Itävallan keisarikunta ja Saksan keisarikunta ·
Länsi-Preussi
Länsi-Preussi merkitty punaisella. muut kielet tai useampikielisiä. Länsi-Preussi oli Itämeren etelärannikolla sijainnut Preussin provinssi, jonka pääkaupunki oli Danzig.
Länsi-Preussi ja Preussi · Länsi-Preussi ja Saksan keisarikunta ·
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Liettuan kieli ja Preussi · Liettuan kieli ja Saksan keisarikunta ·
Luettelo Preussin hallitsijoista
Preussin kuninkaiden suuri vaakuna Tämä sivu on luettelo Preussin hallitsijoista.
Luettelo Preussin hallitsijoista ja Preussi · Luettelo Preussin hallitsijoista ja Saksan keisarikunta ·
Lyypekin vapaakaupunki
Lyypekin vapaakaupunki oli kaupunkivaltio vuosina 1226–1937 alueella, joka kuuluu nykyisin Saksan Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltioihin.
Lyypekin vapaakaupunki ja Preussi · Lyypekin vapaakaupunki ja Saksan keisarikunta ·
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Monarkia ja Preussi · Monarkia ja Saksan keisarikunta ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Napoleon I ja Preussi · Napoleon I ja Saksan keisarikunta ·
Otto von Bismarck
Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) oli saksalainen ruhtinas ja valtiomies, joka toimi Preussin pääministerinä vuosina 1862–1890, Pohjois-Saksan liittokanslerina vuosina 1867–1871 ja Saksan keisarikunnan ensimmäisenä valtakunnankanslerina vuosina 1871–1890.
Otto von Bismarck ja Preussi · Otto von Bismarck ja Saksan keisarikunta ·
Pohjois-Saksan liitto
Pohjois-Saksan liitto oli vuonna 1866 perustettu sotilasliitto, josta vuonna 1867 muodostettiin federatiivinen valtio.
Pohjois-Saksan liitto ja Preussi · Pohjois-Saksan liitto ja Saksan keisarikunta ·
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Preussi ja Preussin kuningaskunta · Preussin kuningaskunta ja Saksan keisarikunta ·
Preussin–Itävallan sota
Itävallan ja Preussin sota eli seitsemän viikon sota käytiin seitsemässä viikossa vuonna 1866 Itävallan keisarikunnan ja Preussin kuningaskunnan ja niiden liittolaisten välillä.
Preussi ja Preussin–Itävallan sota · Preussin–Itävallan sota ja Saksan keisarikunta ·
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Preussi ja Protestantismi · Protestantismi ja Saksan keisarikunta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Preussi ja Puola · Puola ja Saksan keisarikunta ·
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Preussi ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja Saksan keisarikunta ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Preussi ja Ranska · Ranska ja Saksan keisarikunta ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Preussi ja Saksan kieli · Saksan keisarikunta ja Saksan kieli ·
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Preussi ja Saksan liitto · Saksan keisarikunta ja Saksan liitto ·
Saksan valtakunnankansleri
Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.
Preussi ja Saksan valtakunnankansleri · Saksan keisarikunta ja Saksan valtakunnankansleri ·
Saksan yhdistyminen
Vilhelm I seisomassa edessä korokkeella, kansleri Otto von Bismarck keskellä valkoisessa univormussa. Saksan yhdistyminen oli prosessi, jossa nykyisen Saksan alueen valtiot yhdistyivät Preussin johdolla yhdeksi valtioksi nimeltä Saksan keisarikunta.
Preussi ja Saksan yhdistyminen · Saksan keisarikunta ja Saksan yhdistyminen ·
Saksan–Ranskan sota
Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870. Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia. Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19.
Preussi ja Saksan–Ranskan sota · Saksan keisarikunta ja Saksan–Ranskan sota ·
Sleesia
Sleesian sijainti ja nykyiset valtioiden rajat. Wrocław Sleesia (vanhahtaen myös muodossa Šleesia,, vanhalla Sleesian murteella Schläsing,,, lat. ja engl. Silesia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa.
Preussi ja Sleesia · Saksan keisarikunta ja Sleesia ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Preussi ja Sosialismi · Saksan keisarikunta ja Sosialismi ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Preussi ja Tanska · Saksan keisarikunta ja Tanska ·
Tilsitin sopimus
Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.
Preussi ja Tilsitin sopimus · Saksan keisarikunta ja Tilsitin sopimus ·
Vilhelm I (Saksa)
Vilhelm I, koko nimeltään Wilhelm Friedrich Ludwig (22. maaliskuuta 1797 Berliini – 9. maaliskuuta 1888 Berliini) oli Preussin kuningas 1861–1888 sekä Saksan ensimmäinen keisari, joka hallitsi 1871–1888.
Preussi ja Vilhelm I (Saksa) · Saksan keisarikunta ja Vilhelm I (Saksa) ·
Vilhelm II (Saksa)
Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert, 27. tammikuuta 1859 Berliini, Preussi – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918.
Preussi ja Vilhelm II (Saksa) · Saksan keisarikunta ja Vilhelm II (Saksa) ·
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Preussi ja Weimarin tasavalta · Saksan keisarikunta ja Weimarin tasavalta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Preussi ja Saksan keisarikunta
- Mitä heillä on yhteistä Preussi ja Saksan keisarikunta
- Yhtäläisyyksiä Preussi ja Saksan keisarikunta
Vertailu Preussi ja Saksan keisarikunta
Preussi on 144 suhteet, kun taas Saksan keisarikunta on 285. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 7.69% = 33 / (144 + 285).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Preussi ja Saksan keisarikunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
