Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Pohjoismaat ja Ruotsi
Pohjoismaat ja Ruotsi on 38 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Öölanti, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan unioni, Göteborg, Gotlanti, Hämäläiset, Hyvinvointivaltio, Itämeri, Jääkausi, Kaarle XVI Kustaa, Kalmarin unioni, Kööpenhamina, Kristinusko, Malmö, Mannerilmasto, Nato, Norja, Pääkaupunki, Puola, Renessanssi, Ruotsin kieli, Ruotsin maantiede, Saksa, Skandinavian niemimaa, Skandit, Skåne, Suomen kieli, Suomi, Tanska, Toinen maailmansota, ..., Tukholma, Ulf Kristersson, Väestötiheys, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Viikingit, Viikinkiaika, Viro. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Öölanti ja Pohjoismaat · Öölanti ja Ruotsi ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Pohjoismaat · Ensimmäinen maailmansota ja Ruotsi ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Pohjoismaat · Euroopan unioni ja Ruotsi ·
Göteborg
Göteborgin taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan. Göteborgin ympäristö vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Göteborgin taajama punaisella, Torslanda och Björlanda vihreällä, Gunnared och Hammarkullen vaaleansinisellä, muut taajamat keltaisella ja pientaajamat sinisellä. Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna. Göteborg (aik.) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama.
Göteborg ja Pohjoismaat · Göteborg ja Ruotsi ·
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Gotlanti ja Pohjoismaat · Gotlanti ja Ruotsi ·
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Hämäläiset ja Pohjoismaat · Hämäläiset ja Ruotsi ·
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan.
Hyvinvointivaltio ja Pohjoismaat · Hyvinvointivaltio ja Ruotsi ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Pohjoismaat · Itämeri ja Ruotsi ·
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Jääkausi ja Pohjoismaat · Jääkausi ja Ruotsi ·
Kaarle XVI Kustaa
Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus,, s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien.
Kaarle XVI Kustaa ja Pohjoismaat · Kaarle XVI Kustaa ja Ruotsi ·
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.
Kalmarin unioni ja Pohjoismaat · Kalmarin unioni ja Ruotsi ·
Kööpenhamina
Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella.
Kööpenhamina ja Pohjoismaat · Kööpenhamina ja Ruotsi ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Kristinusko ja Pohjoismaat · Kristinusko ja Ruotsi ·
Malmö
Malmön taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan. Malmö (on kaupunki Ruotsissa ja samannimisen Malmön kunnan keskustaajama. Sekä taajama että kunta ovat väkiluvultaan Ruotsin kolmanneksi suurimmat Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Malmö on myös Skånen läänin pääkaupunki. Malmö sijaitsee Skånen maakunnan lounaisosassa ja Skånen läänissä Etelä-Ruotsissa. Loppukesällä 2021 taajaman asukasluku rikkoi 350 000:n asukkaan rajapyykin. Asukkaista 34,4 prosenttia on syntynyt ulkomailla ja 55,5 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Taajama kuuluu pääosin Malmön kuntaan, mutta pieniltä osin myös Burlövin kuntaan. Muun muassa Lundin sisältävässä Suur-Malmössä oli vuoden 2020 lopussa noin 750 000 asukasta. Malmön yhdistää Kööpenhaminaan Juutinrauman silta. Malmön lähistöllä sijaitsee Malmön lentoasema. Suur-Malmö muodostaa Kööpenhaminan metropolialueen kanssa Juutinraumanalueen suurmetropolin. Suurmetropolin väentiheys on Pohjoismaiden korkein. Sen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 4 miljoonaa. Malmö oli eräs Pohjoismaiden ensimmäisistä teollistuneista kaupungeista ja myös teollistuneimpia. Kaupungissa on esimerkiksi autoteollisuutta, mutta Malmö on nyttemmin kärsinyt savupiipputeollisuuden taantumasta. Kaupunki pyrkii nykyisin keskittymään koulutukseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Malmö on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2015 alkaen.
Malmö ja Pohjoismaat · Malmö ja Ruotsi ·
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Mannerilmasto ja Pohjoismaat · Mannerilmasto ja Ruotsi ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Nato ja Pohjoismaat · Nato ja Ruotsi ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Pohjoismaat · Norja ja Ruotsi ·
Pääkaupunki
Pääkaupunki on itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen, kuten osavaltion tai maakunnan keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Pääkaupunki ja Pohjoismaat · Pääkaupunki ja Ruotsi ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Pohjoismaat ja Puola · Puola ja Ruotsi ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Pohjoismaat ja Renessanssi · Renessanssi ja Ruotsi ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Pohjoismaat ja Ruotsin kieli · Ruotsi ja Ruotsin kieli ·
Ruotsin maantiede
Korkeus merenpinnasta ja Ruotsin suurimmat kaupungit. Kartta Ruotsin kallioperästä. Ruotsi rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen.
Pohjoismaat ja Ruotsin maantiede · Ruotsi ja Ruotsin maantiede ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Pohjoismaat ja Saksa · Ruotsi ja Saksa ·
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Pohjoismaat ja Skandinavian niemimaa · Ruotsi ja Skandinavian niemimaa ·
Skandit
2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu. Skandit (myös Kölivuoristo, Köli, Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.
Pohjoismaat ja Skandit · Ruotsi ja Skandit ·
Skåne
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa. Skånen maankäyttö:O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja. Skåne, suomeksi myös Skoone, on yksi Ruotsin maakunnista.
Pohjoismaat ja Skåne · Ruotsi ja Skåne ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Pohjoismaat ja Suomen kieli · Ruotsi ja Suomen kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Pohjoismaat ja Suomi · Ruotsi ja Suomi ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Pohjoismaat ja Tanska · Ruotsi ja Tanska ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Pohjoismaat ja Toinen maailmansota · Ruotsi ja Toinen maailmansota ·
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Pohjoismaat ja Tukholma · Ruotsi ja Tukholma ·
Ulf Kristersson
Ulf Hjalmar Kristersson (s. 29. joulukuuta 1963 Lund) on ruotsalainen poliitikko, Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja ja nykyinen Ruotsin pääministeri.
Pohjoismaat ja Ulf Kristersson · Ruotsi ja Ulf Kristersson ·
Väestötiheys
Alueelliset väestötiheydet maapallolla. Väestötiheys tai väestöntiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista.
Pohjoismaat ja Väestötiheys · Ruotsi ja Väestötiheys ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Pohjoismaat ja Venäjä · Ruotsi ja Venäjä ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Pohjoismaat ja Venäjän keisarikunta · Ruotsi ja Venäjän keisarikunta ·
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Pohjoismaat ja Viikingit · Ruotsi ja Viikingit ·
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Pohjoismaat ja Viikinkiaika · Ruotsi ja Viikinkiaika ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Pohjoismaat ja Ruotsi
- Mitä heillä on yhteistä Pohjoismaat ja Ruotsi
- Yhtäläisyyksiä Pohjoismaat ja Ruotsi
Vertailu Pohjoismaat ja Ruotsi
Pohjoismaat on 195 suhteet, kun taas Ruotsi on 537. niillä on yhteistä 38, Jaccard'in indeksi on 5.19% = 38 / (195 + 537).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Pohjoismaat ja Ruotsi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
