Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Pii (alkuaine) ja Vety
Pii (alkuaine) ja Vety on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alkuaine, Antoine Lavoisier, Emäs, Fluori, Halogeeni, Hapetusluku, Happi, Happo, Hiili, Hiilivedyt, Isotooppi, IUPAC, Jaksollinen järjestelmä, Kalium, Kemiallinen merkki, Kovalenttinen sidos, Natriumhydroksidi, Orgaaninen yhdiste, Radioaktiivisuus, Suola, Suolahappo, Typpi, Yhdiste.
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Alkuaine ja Pii (alkuaine) · Alkuaine ja Vety ·
Antoine Lavoisier
Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.
Antoine Lavoisier ja Pii (alkuaine) · Antoine Lavoisier ja Vety ·
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Emäs ja Pii (alkuaine) · Emäs ja Vety ·
Fluori
Fluori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on F, järjestysluku 9 ja CAS-numero 7782-41-4.
Fluori ja Pii (alkuaine) · Fluori ja Vety ·
Halogeeni
Halogeeneja: kloori, bromi ja jodi. Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17.
Halogeeni ja Pii (alkuaine) · Halogeeni ja Vety ·
Hapetusluku
Hapetusluku eli hapetusaste on luku, joka kuvaa jossakin määrin atomin luovuttamaa tai vastaanottamaa elektronijakaumaa.
Hapetusluku ja Pii (alkuaine) · Hapetusluku ja Vety ·
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Happi ja Pii (alkuaine) · Happi ja Vety ·
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Happo ja Pii (alkuaine) · Happo ja Vety ·
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Hiili ja Pii (alkuaine) · Hiili ja Vety ·
Hiilivedyt
Maaöljy on erilaisten hiilivetyjen seos. Hiilivety on orgaaninen yhdiste, joka koostuu vain hiilestä ja vedystä.
Hiilivedyt ja Pii (alkuaine) · Hiilivedyt ja Vety ·
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Isotooppi ja Pii (alkuaine) · Isotooppi ja Vety ·
IUPAC
Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.
IUPAC ja Pii (alkuaine) · IUPAC ja Vety ·
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Jaksollinen järjestelmä ja Pii (alkuaine) · Jaksollinen järjestelmä ja Vety ·
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Kalium ja Pii (alkuaine) · Kalium ja Vety ·
Kemiallinen merkki
Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.
Kemiallinen merkki ja Pii (alkuaine) · Kemiallinen merkki ja Vety ·
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.
Kovalenttinen sidos ja Pii (alkuaine) · Kovalenttinen sidos ja Vety ·
Natriumhydroksidi
Natriumhydroksidi (NaOH), arkikielessä lipeä tai natronlipeä, on natrium- (Na+) ja hydroksidi-ioneista (OH-) koostuva vahva emäs, joka liuetessaan veteen vapauttaa lämpöä eli reagoi eksotermisesti.
Natriumhydroksidi ja Pii (alkuaine) · Natriumhydroksidi ja Vety ·
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Orgaaninen yhdiste ja Pii (alkuaine) · Orgaaninen yhdiste ja Vety ·
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Pii (alkuaine) ja Radioaktiivisuus · Radioaktiivisuus ja Vety ·
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Pii (alkuaine) ja Suola · Suola ja Vety ·
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Pii (alkuaine) ja Suolahappo · Suolahappo ja Vety ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Pii (alkuaine) ja Typpi · Typpi ja Vety ·
Yhdiste
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Pii (alkuaine) ja Vety
- Mitä heillä on yhteistä Pii (alkuaine) ja Vety
- Yhtäläisyyksiä Pii (alkuaine) ja Vety
Vertailu Pii (alkuaine) ja Vety
Pii (alkuaine) on 91 suhteet, kun taas Vety on 161. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 9.13% = 23 / (91 + 161).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Pii (alkuaine) ja Vety. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
