Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Perihelikiertymä ja Prekessio (tähtitiede)

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Perihelikiertymä ja Prekessio (tähtitiede)

Perihelikiertymä vs. Prekessio (tähtitiede)

'''Aurinkoa kiertävän komeetan rata'''. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa (A). Apheli (C) on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta. Perihelikiertymä eli periheliliike on ilmiö, joka tarkoittaa, että planeetan tai muun taivaankappaleen periheli eli sen radan Aurinkoa lähimpänä oleva kohta ei pysy aina samalla puolella Aurinkoa. Maan prekessio – Maa pyörii (valkoiset nuolet) kerran vuorokaudessa pyörimisakselinsa ympäri (punainen); tämä pyörimisakseli itse kiertyy hitaasti (valkoinen ympyrä) ja tekee täyden kierroksen noin 26 000 vuodessa. Tähtitieteessä prekessiolla tarkoitetaan gravitaatiosta aiheutuvaa taivaankappaleen pyörimis­akselin suunnan jatkuvaa, hidasta muuttumista, erityisesti Maan pyörimis­akselin suunnan muuttumista.

Yhtäläisyyksiä Perihelikiertymä ja Prekessio (tähtitiede)

Perihelikiertymä ja Prekessio (tähtitiede) on 13 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aurinko, Eksentrisyys, Keplerin lait, Kevätpäiväntasaus, Kulmasekunti, Milankovićin jaksot, Päivänseisaus, Päiväntasaus, Planeetta, Prekessio, Radiaani, Syyspäiväntasaus, Tähtitiede.

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Aurinko ja Perihelikiertymä · Aurinko ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Eksentrisyys

Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.

Eksentrisyys ja Perihelikiertymä · Eksentrisyys ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Keplerin lait

Keplerin lait ovat Johannes Keplerin muotoilemat empiiriset lait, jotka liittyvät planeettojen ratojen muotoon ja niiden kiertoaikoihin.

Keplerin lait ja Perihelikiertymä · Keplerin lait ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Kevätpäiväntasaus

Kevätpäiväntasaus Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen.

Kevätpäiväntasaus ja Perihelikiertymä · Kevätpäiväntasaus ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Kulmasekunti

Kulmasekunti, kaarisekunti tai vain sekunti (tunnus ″, kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku) on tasokulman yksikkö (\tfrac astetta).

Kulmasekunti ja Perihelikiertymä · Kulmasekunti ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Milankovićin jaksot

Maan akselikallistuman vaihtelu. Kun kallistuma on pieni, paistaa Aurinko navalla matalalta, jolloin ekstinktion vaikutuksesta keskilämpötilat jäävät alhaisiksi. Talvi sen sijaan on luminen ja leuto. Maan akselin kiertyminen vaikuttaa ilmastoon, koska se muuttaa vuodenaikaa, jolloin Aurinko on lähinnä maata. Maan perihelin kiertyminen vaikuttaa ilmastoon, koska se myös muuttaa vuodenaikaa, jolloin Aurinko on lähinnä maata. Kuvassa liioiteltu Maan radan soikeuden vaihtelua. Prekession vaikutus vuodenaikoihin. Nykyään Maa on kaukana Auringosta kesällä, mutta 10 000 vuotta sitten Maa oli lähellä Aurinkoa kesällä. Tällöin jääkausi päättyi. Milankovićin jaksot tai Milankovićin syklit ovat Maapallon kiertoradassa ja akselin suunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon.

Milankovićin jaksot ja Perihelikiertymä · Milankovićin jaksot ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Päivänseisaus

Päivänseisaus on hetki, jolloin päivä on pisimmillään tai lyhimmillään ja pituuden muutoksen suunta vaihtuu.

Päivänseisaus ja Perihelikiertymä · Päivänseisaus ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Päiväntasaus

Päiväntasaus Päiväntasaus on hetki, jolloin Auringon keskipiste on tarkalleen Maan päiväntasaajan yllä.

Päiväntasaus ja Perihelikiertymä · Päiväntasaus ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.

Perihelikiertymä ja Planeetta · Planeetta ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Prekessio

Hyrrän prekessioliike Maan akseli tekee prekessioliikettä kuin hyrrän akseli, koska Kuu ja Aurinko pyrkivät vetämään päiväntasaajan pullistumaa kiertoradan tason suuntaiseksi. Taivaan pohjoisnavan liike tähdistöjen suhteen. Ylhäällä Pohjantähti, joka nykyisin on lähellä taivaan pohjoisnapaa, alhaalla näkyvä kirkas tähti on Vega. Taivaan etelänavan liike tähdistöjen suhteen. Prekessio (myös presessio) tarkoittaa pyörimisakselin kiertymistä.

Perihelikiertymä ja Prekessio · Prekessio ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Radiaani

Kun kulman suuruus on 1 radiaani, niin ympyrän säde ja kulmaa vastaava ympyrän kaari ovat yhtä pitkät. Radiaani (tunnus rad) on SI-järjestelmän mukainen tasokulman suuruuden mittayksikkö.

Perihelikiertymä ja Radiaani · Prekessio (tähtitiede) ja Radiaani · Katso lisää »

Syyspäiväntasaus

Syyspäiväntasaus Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle.

Perihelikiertymä ja Syyspäiväntasaus · Prekessio (tähtitiede) ja Syyspäiväntasaus · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Perihelikiertymä ja Tähtitiede · Prekessio (tähtitiede) ja Tähtitiede · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Perihelikiertymä ja Prekessio (tähtitiede)

Perihelikiertymä on 35 suhteet, kun taas Prekessio (tähtitiede) on 128. niillä on yhteistä 13, Jaccard'in indeksi on 7.98% = 13 / (35 + 128).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Perihelikiertymä ja Prekessio (tähtitiede). Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »