Yhtäläisyyksiä Parthenon ja Temppeli
Parthenon ja Temppeli on 14 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Kreikka, Ateena, Cella, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Friisi (arkkitehtuuri), Joonialainen pylväsjärjestelmä, Kreikkalainen temppeli, Kristinusko, Minareetti, Moskeija, Notre-Damen katedraali, Osmanien valtakunta, Päätykolmio, Rooman valtakunta.
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Parthenon · Antiikin Kreikka ja Temppeli ·
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Ateena ja Parthenon · Ateena ja Temppeli ·
Cella
Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.
Cella ja Parthenon · Cella ja Temppeli ·
Doorilainen pylväsjärjestelmä
pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Parthenon · Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Temppeli ·
Friisi (arkkitehtuuri)
Doorilainen friisi (merkitty vihreällä) osana entablementtia. Friisi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston keskimmäinen osa, joka on usein koristeltu reliefein.
Friisi (arkkitehtuuri) ja Parthenon · Friisi (arkkitehtuuri) ja Temppeli ·
Joonialainen pylväsjärjestelmä
torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Joonialainen pylväsjärjestelmä ja Parthenon · Joonialainen pylväsjärjestelmä ja Temppeli ·
Kreikkalainen temppeli
Suur-Kreikassa. Temppelit (myös) olivat antiikin kreikkalaisen uskonnon jumalten kuvapatsaiden asunnoiksi tarkoitettuja rakennuksia.
Kreikkalainen temppeli ja Parthenon · Kreikkalainen temppeli ja Temppeli ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Kristinusko ja Parthenon · Kristinusko ja Temppeli ·
Minareetti
Assuanissa Egyptissä sijaitseva moskeija, jossa on minareetteja. Minareetti (arab. منارة 'manarah,' "majakka") on arkkitehtuuriltaan omaleimainen torni islamilaisissa moskeijoissa.
Minareetti ja Parthenon · Minareetti ja Temppeli ·
Moskeija
Moskeija on perusmuodossaan yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun.
Moskeija ja Parthenon · Moskeija ja Temppeli ·
Notre-Damen katedraali
Notre-Damen katedraali (tai Valtiattaremme, mikä tarkoittaa Neitsyt Mariaa) sijaitsee Pariisin keskustassa, Seinejoen Île de la Citén saarella.
Notre-Damen katedraali ja Parthenon · Notre-Damen katedraali ja Temppeli ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Osmanien valtakunta ja Parthenon · Osmanien valtakunta ja Temppeli ·
Päätykolmio
Ateenan akatemian päätykolmio, joka on koristeltu veistoksin. Päätykolmio (harvemmin) eli pedimentti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ja kattorakenteiden rajaama kolmiomainen tai harvemmin kaarimainen alue, joka on usein koristeltu veistoksilla.
Päätykolmio ja Parthenon · Päätykolmio ja Temppeli ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Parthenon ja Rooman valtakunta · Rooman valtakunta ja Temppeli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Parthenon ja Temppeli
- Mitä heillä on yhteistä Parthenon ja Temppeli
- Yhtäläisyyksiä Parthenon ja Temppeli
Vertailu Parthenon ja Temppeli
Parthenon on 80 suhteet, kun taas Temppeli on 75. niillä on yhteistä 14, Jaccard'in indeksi on 9.03% = 14 / (80 + 75).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Parthenon ja Temppeli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: