Yhtäläisyyksiä P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota
P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota on 43 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bolševikit, Brest-Litovskin rauha, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Eduskunta, Eino Jutikkala, Ensimmäinen maailmansota, Friedrich Karl, Heinola, Helsinki, Jäänmurtaja Tarmo (1907), Juho Kusti Paasikivi, Kansanäänestys, Kreikka, Kyösti Kallio, Lappeenranta, Neuvostoliitto, Norja, Nuorsuomalainen Puolue, Oskari Tokoi, Pietari (kaupunki), Punakaarti, Ruotsi, Saksan keisarikunta, Suojeluskunta, Suomen Keskusta, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen pääministeri, Suomen senaatti, Suomen sisällissodan vankileirit, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, ..., Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Svinhufvudin I hallitus, Tallinna, Toinen maailmansota, Turku, Vaasan senaatti, Valkoiset, Valtionhoitaja, Väinö Tanner, Venäjän väliaikainen hallitus, Vladimir Lenin. Laajenna indeksi (13 lisää) »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja P. E. Svinhufvud · Bolševikit ja Suomen sisällissota ·
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Brest-Litovskin rauha ja P. E. Svinhufvud · Brest-Litovskin rauha ja Suomen sisällissota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja P. E. Svinhufvud · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen sisällissota ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja P. E. Svinhufvud · Eduskunta ja Suomen sisällissota ·
Eino Jutikkala
Eino Kaarlo Ilmari Jutikkala (vuoteen 1931 Rinne; 24. lokakuuta 1907 Sääksmäki – 22. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko.
Eino Jutikkala ja P. E. Svinhufvud · Eino Jutikkala ja Suomen sisällissota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja P. E. Svinhufvud · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota ·
Friedrich Karl
Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.
Friedrich Karl ja P. E. Svinhufvud · Friedrich Karl ja Suomen sisällissota ·
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Heinola ja P. E. Svinhufvud · Heinola ja Suomen sisällissota ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja P. E. Svinhufvud · Helsinki ja Suomen sisällissota ·
Jäänmurtaja Tarmo (1907)
Tarmo on Suomen merenkulkulaitoksen jäänmurtaja, joka palveli Suomen merivoimissa toisen maailmansodan aikana.
Jäänmurtaja Tarmo (1907) ja P. E. Svinhufvud · Jäänmurtaja Tarmo (1907) ja Suomen sisällissota ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja P. E. Svinhufvud · Juho Kusti Paasikivi ja Suomen sisällissota ·
Kansanäänestys
Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.
Kansanäänestys ja P. E. Svinhufvud · Kansanäänestys ja Suomen sisällissota ·
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Kreikka ja P. E. Svinhufvud · Kreikka ja Suomen sisällissota ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Kyösti Kallio ja P. E. Svinhufvud · Kyösti Kallio ja Suomen sisällissota ·
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Lappeenranta ja P. E. Svinhufvud · Lappeenranta ja Suomen sisällissota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja P. E. Svinhufvud · Neuvostoliitto ja Suomen sisällissota ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja P. E. Svinhufvud · Norja ja Suomen sisällissota ·
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Nuorsuomalainen Puolue ja P. E. Svinhufvud · Nuorsuomalainen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Oskari Tokoi ja P. E. Svinhufvud · Oskari Tokoi ja Suomen sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
P. E. Svinhufvud ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
P. E. Svinhufvud ja Punakaarti · Punakaarti ja Suomen sisällissota ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
P. E. Svinhufvud ja Ruotsi · Ruotsi ja Suomen sisällissota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
P. E. Svinhufvud ja Saksan keisarikunta · Saksan keisarikunta ja Suomen sisällissota ·
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
P. E. Svinhufvud ja Suojeluskunta · Suojeluskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
P. E. Svinhufvud ja Suomen Keskusta · Suomen Keskusta ja Suomen sisällissota ·
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
P. E. Svinhufvud ja Suomen kuningaskuntahanke · Suomen kuningaskuntahanke ja Suomen sisällissota ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
P. E. Svinhufvud ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomen sisällissota ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
P. E. Svinhufvud ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota ·
Suomen sisällissodan vankileirit
Punaisia naisia Tampereen vankileirillä kesällä 1918. Suomen sisällissodan vankileirit olivat vuonna 1918 Suomen sisällissodan seurauksena perustettuja vankileirejä, joille koottiin antautuneita punakaartien taistelijoita sekä muita punaisten ja työväenliikkeen toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä.
P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissodan vankileirit · Suomen sisällissodan vankileirit ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
P. E. Svinhufvud ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
P. E. Svinhufvud ja Suomen suuriruhtinas · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinas ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
P. E. Svinhufvud ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
P. E. Svinhufvud ja Suomi · Suomen sisällissota ja Suomi ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
P. E. Svinhufvud ja Svinhufvudin I hallitus · Suomen sisällissota ja Svinhufvudin I hallitus ·
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
P. E. Svinhufvud ja Tallinna · Suomen sisällissota ja Tallinna ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
P. E. Svinhufvud ja Toinen maailmansota · Suomen sisällissota ja Toinen maailmansota ·
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
P. E. Svinhufvud ja Turku · Suomen sisällissota ja Turku ·
Vaasan senaatti
Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.
P. E. Svinhufvud ja Vaasan senaatti · Suomen sisällissota ja Vaasan senaatti ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
P. E. Svinhufvud ja Valkoiset · Suomen sisällissota ja Valkoiset ·
Valtionhoitaja
Valtionhoitaja on monarkiassa henkilö, joka hoitaa hallitsijan tehtäviä ja käyttää tämän valtaa yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa hallitsijaa ei ole.
P. E. Svinhufvud ja Valtionhoitaja · Suomen sisällissota ja Valtionhoitaja ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
P. E. Svinhufvud ja Väinö Tanner · Suomen sisällissota ja Väinö Tanner ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
P. E. Svinhufvud ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
P. E. Svinhufvud ja Vladimir Lenin · Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota
Vertailu P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota
P. E. Svinhufvud on 170 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 43, Jaccard'in indeksi on 7.05% = 43 / (170 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: