Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat
Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat on 62 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Elis, Antiikin Kreikan uskonto, Antiikin Kreikka, Antiikin kreikkalaisnyrkkeily, Antiikin viisiottelu, Arkeologia, Augustus, Buleuterion (Olympia), Diaulos, Dolikhos (juoksu), Doorilaiset, Elis (kaupunki), Ernst Curtius, Filippos II, Gymnasion (Olympia), Heeros, Hellanodikai, Heraian kisat, Herakles, Heran alttari, Herulit, Hevosurheilu Olympian kisoissa, Hippodameia, Hippodromi (Olympia), Hoplitodromos, Kreikan arkaainen kausi, Kreikan klassinen kausi, Kreikan kuvaus, Kreikkalainen mytologia, Kristinusko, ..., Kyllene (Elis), Makedonian valtakunta, Mykeneläinen kulttuuri, Nero, Oinomaos, Olympiadi, Olympialaiset, Olympian kisojen historian museo, Oraakkeli, Palaistra (Olympia), Pale (paini), Panhelleeniset kisat, Pankration, Pausanias (maantieteilijä), Peloponnesos, Pelops, Pisa (Kreikka), Pronssikausi, Prytaneion (Olympia), Python kisat, Rooma, Roomalainen Kreikka, Stadion (juoksu), Stadion (Olympia), Stadion (pituusmitta), Stoa (rakennustyyppi), Sulla, Theodosius I, Theodosius II, Zanes, Zeuksen temppeli (Olympia), Zeus. Laajenna indeksi (32 lisää) »
Antiikin Elis
Elis ja muut antiikin ajan Peloponnesoksen maakunnat kartalla. Elis (Thukydides: Peloponnesolaissota 2.25; Polybios: Historiai 4.77, 5.102; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5. s. 6; Plautus: Captivi, prologus 9, 26. oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan länsiosissa ja käsitti suunnilleen nykyisen Eliin alueyksikön alueen. Eliin tärkeimmät kaupungit olivat Elis ja varhaisina aikoina myös Pisa. Seutu tunnettiin Olympian kisoista. Eliin asukkaasta eli elisläisestä käytettiin etnonyymejä Eleios, Aleios ja Eliades, myöhemmin latinaksi Elius, Eleus ja Alius.
Antiikin Elis ja Olympia (Kreikka) · Antiikin Elis ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Antiikin Kreikan uskonto ja Olympia (Kreikka) · Antiikin Kreikan uskonto ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Olympia (Kreikka) · Antiikin Kreikka ja Olympian kisat ·
Antiikin kreikkalaisnyrkkeily
mustakuviotekniikalla koristellussa amforassa, noin 520 eaa. Nyrkkeily (”nyrkkitaistelu” eli πυγμή, pygmē) oli antiikin kreikkalainen urheilulaji, joka oli mukana esimerkiksi Olympian kisojen ohjelmassa.
Antiikin kreikkalaisnyrkkeily ja Olympia (Kreikka) · Antiikin kreikkalaisnyrkkeily ja Olympian kisat ·
Antiikin viisiottelu
mustakuviotekniikalla koristellussa astiassa, n. 530 eaa. Viisiottelu oli urheilulajien moniottelu, joka oli kilpailijoiden ohjelmassa Olympian kisoissa sekä muissa panhelleenisissä kisoissa.
Antiikin viisiottelu ja Olympia (Kreikka) · Antiikin viisiottelu ja Olympian kisat ·
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Arkeologia ja Olympia (Kreikka) · Arkeologia ja Olympian kisat ·
Augustus
Gaius Julius Caesar Augustus (synt. Gaius Octavius Thurinus, myöh. Gaius Julius Caesar, yleisesti Augustus) (23. syyskuuta 63 eaa. – 19. elokuuta 14) oli Rooman ensimmäinen keisari (valtakausi 16. tammikuuta 27 eaa. – 19. elokuuta 14 jaa.). Augustus oli Julius-Claudius-suvun ensimmäinen keisari.
Augustus ja Olympia (Kreikka) · Augustus ja Olympian kisat ·
Buleuterion (Olympia)
Buleuterion oli antiikin aikainen buleuterion ja Olympian kisojen järjestämiseen liittynyt julkinen rakennus Olympiassa Kreikassa.
Buleuterion (Olympia) ja Olympia (Kreikka) · Buleuterion (Olympia) ja Olympian kisat ·
Diaulos
Diaulos (”kaksoishuilu”) oli Olympian kisoissa ja muissa panhelleenisissä kisoissa käyty juoksukilpailu.
Diaulos ja Olympia (Kreikka) · Diaulos ja Olympian kisat ·
Dolikhos (juoksu)
mustakuviotekniikalla koristellussa amforassa, noin 333–332 eaa. Dolikhos oli Olympian kisoissa ja muissa panhelleenisissä kisoissa käyty pitkänmatkan juoksukilpailu.
Dolikhos (juoksu) ja Olympia (Kreikka) · Dolikhos (juoksu) ja Olympian kisat ·
Doorilaiset
doorilaisten murteiden aluetta (vaaleanruskea) antiikin Kreikan murrekartassa. Doorilaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.
Doorilaiset ja Olympia (Kreikka) · Doorilaiset ja Olympian kisat ·
Elis (kaupunki)
Elis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa Kreikassa.
Elis (kaupunki) ja Olympia (Kreikka) · Elis (kaupunki) ja Olympian kisat ·
Ernst Curtius
Ernst Curtius (2. syyskuuta 1814 Lyypekin vapaakaupunki – 11. heinäkuuta 1896 Berliini) oli saksalainen historioitsija ja arkeologi, joka johti Olympian pyhäkköalueen kaivauksia.
Ernst Curtius ja Olympia (Kreikka) · Ernst Curtius ja Olympian kisat ·
Filippos II
Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.
Filippos II ja Olympia (Kreikka) · Filippos II ja Olympian kisat ·
Gymnasion (Olympia)
Gymnasion oli antiikin aikainen gymnasion eli urheilupaikka Olympiassa Kreikassa.
Gymnasion (Olympia) ja Olympia (Kreikka) · Gymnasion (Olympia) ja Olympian kisat ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Heeros ja Olympia (Kreikka) · Heeros ja Olympian kisat ·
Hellanodikai
Hellanodikai (monikko,, ”Kreikkalaisten tuomarit”) olivat antiikin kreikkalaiset elisläiset virkamiehet, joiden tehtävänä oli Olympian kisojen järjestäminen ja tuomarointi.
Hellanodikai ja Olympia (Kreikka) · Hellanodikai ja Olympian kisat ·
Heraian kisat
Heraian kisat olivat antiikin Kreikassa Olympian pyhäkköalueella järjestetyt naisten urheilukilpailut.
Heraian kisat ja Olympia (Kreikka) · Heraian kisat ja Olympian kisat ·
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Herakles ja Olympia (Kreikka) · Herakles ja Olympian kisat ·
Heran alttari
Heran alttari oli antiikin aikainen Heralle omistettu alttari Olympiassa Kreikassa.
Heran alttari ja Olympia (Kreikka) · Heran alttari ja Olympian kisat ·
Herulit
Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta.
Herulit ja Olympia (Kreikka) · Herulit ja Olympian kisat ·
Hevosurheilu Olympian kisoissa
mustakuviotekniikalla koristellussa amforassa, noin 500–480 eaa. Olympian kisoihin kuului lukuisia erilaisia hevosurheilulajeja.
Hevosurheilu Olympian kisoissa ja Olympia (Kreikka) · Hevosurheilu Olympian kisoissa ja Olympian kisat ·
Hippodameia
Hippodameia oli kreikkalaisessa mytologiassa kuningas Oinomaoksen tytär.
Hippodameia ja Olympia (Kreikka) · Hippodameia ja Olympian kisat ·
Hippodromi (Olympia)
Hippodromi oli antiikin aikainen hippodromi Olympiassa Kreikassa.
Hippodromi (Olympia) ja Olympia (Kreikka) · Hippodromi (Olympia) ja Olympian kisat ·
Hoplitodromos
mustakuviotekniikalla koristellussa Panathenaia-juhlan kisojen palkintoamforassa, noin 323–322 eaa. Hoplitodromos eli hopliittijuoksu oli antiikin kreikkalainen juoksulaji, joka oli mukana esimerkiksi Olympian kisojen ohjelmassa.
Hoplitodromos ja Olympia (Kreikka) · Hoplitodromos ja Olympian kisat ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Kreikan arkaainen kausi ja Olympia (Kreikka) · Kreikan arkaainen kausi ja Olympian kisat ·
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Kreikan klassinen kausi ja Olympia (Kreikka) · Kreikan klassinen kausi ja Olympian kisat ·
Kreikan kuvaus
Kreikan kuvaus (tai, Hellados periēgēsis) on Pausaniaan kirjoittama matkakertomus ja maantieteellinen kuvaus antiikin Kreikasta.
Kreikan kuvaus ja Olympia (Kreikka) · Kreikan kuvaus ja Olympian kisat ·
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Kreikkalainen mytologia ja Olympia (Kreikka) · Kreikkalainen mytologia ja Olympian kisat ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Kristinusko ja Olympia (Kreikka) · Kristinusko ja Olympian kisat ·
Kyllene (Elis)
Kyllene oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Kreikassa.
Kyllene (Elis) ja Olympia (Kreikka) · Kyllene (Elis) ja Olympian kisat ·
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Makedonian valtakunta ja Olympia (Kreikka) · Makedonian valtakunta ja Olympian kisat ·
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Mykeneläinen kulttuuri ja Olympia (Kreikka) · Mykeneläinen kulttuuri ja Olympian kisat ·
Nero
Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (synt. Lucius Domitius Ahenobarbus), lyhyesti Nero, (15. joulukuuta 37 – 9. kesäkuuta 68) oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 54–68.
Nero ja Olympia (Kreikka) · Nero ja Olympian kisat ·
Oinomaos
Oinomaos oli kreikkalaisessa mytologiassa Pisan kuningas, Areen ja Harpinan poika ja Hippodameian isä.
Oinomaos ja Olympia (Kreikka) · Oinomaos ja Olympian kisat ·
Olympiadi
Olympiadi (gen.) oli antiikin kreikkalainen ajanlaskuun käytetty neljän vuoden kausi, joka alkoi kesällä yksistä Olympian kisoista ja päättyi neljän vuoden päästä seuraaviin kisoihin.
Olympia (Kreikka) ja Olympiadi · Olympiadi ja Olympian kisat ·
Olympialaiset
Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut.
Olympia (Kreikka) ja Olympialaiset · Olympialaiset ja Olympian kisat ·
Olympian kisojen historian museo
Olympian kisojen historian museo on antiikin aikaisten Olympian kisojen historiaa esittelevä museo Archaía Olympían kylässä Kreikassa lähellä Olympian arkeologista aluetta.
Olympia (Kreikka) ja Olympian kisojen historian museo · Olympian kisat ja Olympian kisojen historian museo ·
Oraakkeli
John William Waterhousen vuoden 1884 maalauksessa ''Oraakkelia kuulemassa'' kahdeksan druiditarta on kokoontuneina temppeliin. Oraakkeli tarkoittaa henkilöä, joka välittää tulevaisuutta koskevia viestejä jumalalta tai muilta yliluonnollisilta toimijoilta.
Olympia (Kreikka) ja Oraakkeli · Olympian kisat ja Oraakkeli ·
Palaistra (Olympia)
Palaistra oli antiikin aikainen palaistra eli paini- ja muu urheilusali Olympiassa Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Palaistra (Olympia) · Olympian kisat ja Palaistra (Olympia) ·
Pale (paini)
Pale eli kreikkalainen paini oli antiikin kreikkalainen painilaji, joka oli mukana esimerkiksi Olympian kisojen ohjelmassa.
Olympia (Kreikka) ja Pale (paini) · Olympian kisat ja Pale (paini) ·
Panhelleeniset kisat
Panhelleeniset kisat eli yleiskreikkalaiset kisat oli yhteisnimitys neljälle antiikin Kreikassa järjestetylle suurelle urheilutapahtumalle.
Olympia (Kreikka) ja Panhelleeniset kisat · Olympian kisat ja Panhelleeniset kisat ·
Pankration
Pankration-ottelu kuvattuna attikalaisessa amforassa, noin 490 eaa. Pankration oli antiikin kreikkalainen kamppailulaji, joka yhdisteli nyrkkeilyä ja vapaapainia.
Olympia (Kreikka) ja Pankration · Olympian kisat ja Pankration ·
Pausanias (maantieteilijä)
Pausanias (100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana.
Olympia (Kreikka) ja Pausanias (maantieteilijä) · Olympian kisat ja Pausanias (maantieteilijä) ·
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Peloponnesos · Olympian kisat ja Peloponnesos ·
Pelops
Pelops oli kreikkalaisessa mytologiassa Tantaloksen ja Dionen poika.
Olympia (Kreikka) ja Pelops · Olympian kisat ja Pelops ·
Pisa (Kreikka)
Pisa oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) läntisellä Peloponnesoksella Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Pisa (Kreikka) · Olympian kisat ja Pisa (Kreikka) ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Olympia (Kreikka) ja Pronssikausi · Olympian kisat ja Pronssikausi ·
Prytaneion (Olympia)
Prytaneion oli antiikin aikainen prytaneion eli virkamiesten kokoontumispaikka Olympiassa Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Prytaneion (Olympia) · Olympian kisat ja Prytaneion (Olympia) ·
Python kisat
Python kisat olivat antiikin kreikkalaiset Apollon-jumalan kunniaksi järjestetyt musiikki- ja urheilukilpailut.
Olympia (Kreikka) ja Python kisat · Olympian kisat ja Python kisat ·
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Olympia (Kreikka) ja Rooma · Olympian kisat ja Rooma ·
Roomalainen Kreikka
Roomalainen Kreikka on ajanjakso Kreikan historiassa.
Olympia (Kreikka) ja Roomalainen Kreikka · Olympian kisat ja Roomalainen Kreikka ·
Stadion (juoksu)
Stadionjuoksun juoksijoita kuvattuna attikalaisessa Panathenaia-juhlan kisojen palkintoastiassa. Stadion oli Olympian kisoissa ja muissa panhelleenisissä kisoissa käyty juoksukilpailu.
Olympia (Kreikka) ja Stadion (juoksu) · Olympian kisat ja Stadion (juoksu) ·
Stadion (Olympia)
Stadion on antiikin aikainen kreikkalainen stadion Olympiassa Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Stadion (Olympia) · Olympian kisat ja Stadion (Olympia) ·
Stadion (pituusmitta)
Olympian stadion Stadion eli stadionmitta oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, joka vastasi 600 pusta eli jalkaa, nykymitoissa yleensä noin 177–192 metriä.
Olympia (Kreikka) ja Stadion (pituusmitta) · Olympian kisat ja Stadion (pituusmitta) ·
Stoa (rakennustyyppi)
Uudelleenrakennettu Attaloksen stoa Ateenassa. Attaloksen stoan pylväikköä sisältä. Stoa tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.
Olympia (Kreikka) ja Stoa (rakennustyyppi) · Olympian kisat ja Stoa (rakennustyyppi) ·
Sulla
Sullan rintakuva. Lucius Cornelius Sulla lisänimeltään Felix (Onnekas) (noin 138 eaa. – 78 eaa.), usein pelkkä "Sulla", oli roomalainen sotapäällikkö ja diktaattori.
Olympia (Kreikka) ja Sulla · Olympian kisat ja Sulla ·
Theodosius I
Keisari Theodosius Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395 Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395.
Olympia (Kreikka) ja Theodosius I · Olympian kisat ja Theodosius I ·
Theodosius II
Theodosius II:n rintakuva Louvressa Theodosius II (huhtikuu 401 – 28. heinäkuuta 450), hallitsi 408–450) Itä-Rooman keisari vuodesta 408. Hänen vanhempansa olivat Arcadius ja Aelia Eudoxia. Kun Arcadius kuoli vuonna 408 tuli Theodosiuksesta keisari. Hänen siskonsa Pulcheria painosti häntä uskonnollisissa asioissa ja hänellä oli todellinen valta valtaistuimen takana. Vuonna 421 hän meni naimisiin runoilijattaren Aelia Eudocian kanssa. Heidän tyttärensä Licinia Eudoxia meni naimisiin Länsi-Rooman keisarin Valentinianus III:n kanssa. Theodosius kuoli vuonna 450 ratsastusonnettomuudessa. Vuonna 429 Theodosius määräsi koottavaksi kaikki Konstantinus Suuren jälkeen säädetyt lait. Codex Theodosianus valmistui vuonna 438 ja tuli olemaan perusta keisari Justinianus I:n lakikokoelmalle Codex Iustinianus. Luokka:Bysantin keisarit Luokka:Vuonna 401 syntyneet Luokka:Vuonna 450 kuolleet.
Olympia (Kreikka) ja Theodosius II · Olympian kisat ja Theodosius II ·
Zanes
Zanes (monikko,, ”Zeukset”) olivat joukko antiikin aikaisia Zeus-jumalaa esittäneitä pronssipatsaita Olympian pyhäkköalueella Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Zanes · Olympian kisat ja Zanes ·
Zeuksen temppeli (Olympia)
Zeuksen temppeli oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Olympiassa Kreikassa.
Olympia (Kreikka) ja Zeuksen temppeli (Olympia) · Olympian kisat ja Zeuksen temppeli (Olympia) ·
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat
- Mitä heillä on yhteistä Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat
- Yhtäläisyyksiä Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat
Vertailu Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat
Olympia (Kreikka) on 149 suhteet, kun taas Olympian kisat on 164. niillä on yhteistä 62, Jaccard'in indeksi on 19.81% = 62 / (149 + 164).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Olympia (Kreikka) ja Olympian kisat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
