Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
8 suhteet: Abd-ul-Hamid II, Demokratia, Fatih, Mehmed V, Nuorturkkilaiset, Osmanien valtakunta, Perustuslaillinen monarkia, Turkin historia.
Abd-ul-Hamid II
Sulttaani Abdülhamid II (Abdul Hamid II tai Abd Al-Hamid II Khan Ghazi) (osmaniksi عبد الحميد ثانی) (22. syyskuuta 1842 – 10. helmikuuta 1918) oli Osmanien valtakunnan 34.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Abd-ul-Hamid II · Katso lisää »
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Demokratia · Katso lisää »
Fatih
Fatih on alue İstanbulin maakunnassa, Istanbulissa, Turkissa.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Fatih · Katso lisää »
Mehmed V
Mehmed V Mehmed V (tai Reşat Mehmet; 2. marraskuuta 1844 – 3. heinäkuuta 1918) oli 35.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Mehmed V · Katso lisää »
Nuorturkkilaiset
Nuorturkkilaisten johtaja Ismail Enver (Enver pašša) Nuorturkkilaiset (turkiksi: Jön Türkler (mon.), ranskan sanoista Jeunes Turcs, Arabiaksi: تركيا الفتاة) oli turkkilaisten uudistusryhmien liittouma, joka pyrki uudistamaan osmanien valtakunnan hallintoa.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Nuorturkkilaiset · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Perustuslaillinen monarkia
Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Perustuslaillinen monarkia · Katso lisää »
Turkin historia
Turkin historia alkaa 100 000 vuoden ikäisistä arkeologisista löydöistä.
Uusi!!: Nuorturkkilaisten vallankumous ja Turkin historia · Katso lisää »
