Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Novgorodin tasavalta ja Venäjä
Novgorodin tasavalta ja Venäjä on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri Nevski, Andrei Rubljov, Ääninen, Bysantin valtakunta, Don, Fresko, Iivana Julma, Iivana Suuri, Ikoni, Karjala, Kasaarit, Kiovan Rus, Kultainen orda, Kuolan niemimaa, Laatokanlinna, Laatokka, Moskovan suuriruhtinaskunta, Moskovan Venäjä, Nestorin kronikka, Norja, Novgorod, Pihkova, Ruotsi, Rurik, Rurikinlinna, Slaavit, Suomalais-ugrilaiset kansat, Ural (vuoristo), Varjagit, Venäjän historia, ..., Vienanmeri, Volga, Vuosirengasajoitus. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Aleksanteri Nevski
Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta – 1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Aleksanteri Nevski ja Novgorodin tasavalta · Aleksanteri Nevski ja Venäjä ·
Andrei Rubljov
Andrei Rubljov, ''Pyhä Kolminaisuus'', noin 1422. Andrei Rubljov tai Rublev (n. 1360/1370 – 1427 tai 29. tammikuuta 1430 Moskova), oli ikoni- ja freskotaiteen Moskovan koulukunnan perustaja, ikonimaalari ja munkki.
Andrei Rubljov ja Novgorodin tasavalta · Andrei Rubljov ja Venäjä ·
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Ääninen ja Novgorodin tasavalta · Ääninen ja Venäjä ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Bysantin valtakunta ja Novgorodin tasavalta · Bysantin valtakunta ja Venäjä ·
Don
Don on yksi Venäjän tunnetuimmista ja maan eteläosien suurimmista joista.
Don ja Novgorodin tasavalta · Don ja Venäjä ·
Fresko
Kitharaa soittava nainen. Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta Boscorealesta löydetty fresko n. vuodelta 40–30 eaa. Sikstuksen kappelissa (1508–1512) Fresko on seinämaalaus eli muraali, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon se kuivuessaan kiinnittyy.
Fresko ja Novgorodin tasavalta · Fresko ja Venäjä ·
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Iivana Julma ja Novgorodin tasavalta · Iivana Julma ja Venäjä ·
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Iivana Suuri ja Novgorodin tasavalta · Iivana Suuri ja Venäjä ·
Ikoni
Ikoni 900-luvulta. Valamon luostarissa pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä ikoneista. Tunnetuimpiin suomalaisiin ikoneihin kuuluva Valamon Jumalanäiti (Aleksei Konstantinov, 1878) Valamon luostarin pääkirkon puisessa ikoniseinässä (Dimitri Mironenko, 2010). Jerusalemin Jumalanäidin ikoni (1920-luku). Ikoni (eli kuva) on etenkin ortodoksisen kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva.
Ikoni ja Novgorodin tasavalta · Ikoni ja Venäjä ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Novgorodin tasavalta · Karjala ja Venäjä ·
Kasaarit
Kasaarien alueet Etelä-Venäjällä. Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia nykyisestä Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista.
Kasaarit ja Novgorodin tasavalta · Kasaarit ja Venäjä ·
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Kiovan Rus ja Novgorodin tasavalta · Kiovan Rus ja Venäjä ·
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Kultainen orda ja Novgorodin tasavalta · Kultainen orda ja Venäjä ·
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Kuolan niemimaa ja Novgorodin tasavalta · Kuolan niemimaa ja Venäjä ·
Laatokanlinna
Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.
Laatokanlinna ja Novgorodin tasavalta · Laatokanlinna ja Venäjä ·
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Laatokka ja Novgorodin tasavalta · Laatokka ja Venäjä ·
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Novgorodin tasavalta · Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä ·
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Moskovan Venäjä ja Novgorodin tasavalta · Moskovan Venäjä ja Venäjä ·
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Nestorin kronikka ja Novgorodin tasavalta · Nestorin kronikka ja Venäjä ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Novgorodin tasavalta · Norja ja Venäjä ·
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Novgorod ja Novgorodin tasavalta · Novgorod ja Venäjä ·
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Novgorodin tasavalta ja Pihkova · Pihkova ja Venäjä ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Novgorodin tasavalta ja Ruotsi · Ruotsi ja Venäjä ·
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Novgorodin tasavalta ja Rurik · Rurik ja Venäjä ·
Rurikinlinna
Näkymä lännestä päin yli Olhavan. Keskellä Siversovin kanavan suu, vasemmalla Marian ilmestyksen kirkko. Rurikinlinna (myös Rurikin muinaislinna tai Rurikin mäkilinna) oli viikinkiaikainen kaupunki ja kauppapaikka Venäjällä.
Novgorodin tasavalta ja Rurikinlinna · Rurikinlinna ja Venäjä ·
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Novgorodin tasavalta ja Slaavit · Slaavit ja Venäjä ·
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Novgorodin tasavalta ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Venäjä ·
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Novgorodin tasavalta ja Ural (vuoristo) · Ural (vuoristo) ja Venäjä ·
Varjagit
Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.
Novgorodin tasavalta ja Varjagit · Varjagit ja Venäjä ·
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Novgorodin tasavalta ja Venäjän historia · Venäjä ja Venäjän historia ·
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Novgorodin tasavalta ja Vienanmeri · Venäjä ja Vienanmeri ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Novgorodin tasavalta ja Volga · Venäjä ja Volga ·
Vuosirengasajoitus
Puun vuosirenkaita. Vuosirengasajoituksessa eli dendrokronologiassa porataan ontolla puuporalla näyte puusta tai puunesineestä tutkittavaksi. Kaksi puusta otettua vuosirengasnäytettä Eri puista otetuista näytteistä voidaan rakentaa yhden puun ikää pidempi vuosirengassarja. Näytteistä A ja B löytyy sama kuvio, näytteen A alusta ja näytteen B lopusta. Puu A oli nuori silloin, kun puu B oli vanha. Niinpä aika kulkee kuvassa oikealta vasemmalle. Vuosirengasajoitus eli dendrokronologia on puuesineiden iänmääritysmenetelmä, joka perustuu esineessä näkyvien puun vuosirenkaiden muodostamaan kuvioon.
Novgorodin tasavalta ja Vuosirengasajoitus · Venäjä ja Vuosirengasajoitus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Novgorodin tasavalta ja Venäjä
- Mitä heillä on yhteistä Novgorodin tasavalta ja Venäjä
- Yhtäläisyyksiä Novgorodin tasavalta ja Venäjä
Vertailu Novgorodin tasavalta ja Venäjä
Novgorodin tasavalta on 88 suhteet, kun taas Venäjä on 691. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 4.24% = 33 / (88 + 691).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Novgorodin tasavalta ja Venäjä. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
