134 suhteet: Afrikannorsut, Afrosoricida, Afrotheria, Aitotumaiset, Aivot, Antarktis, Aortta, Carl von Linné, Chilenpussirotta, Dinosaurukset, Eläimet, Eoseeni, Etruskipäästäinen, Euarchontoglires, Evoluutio, Evoluutiopuu, Gondwana, Grönlanninvalas, Harvaetuhampaiset, Hermopääte, Hevoseläimet, Hikirauhanen, Holoseeni, Hyönteiset, Hyppypäästäiset, Istukka, Istukkanisäkkäät, Jäniseläimet, Juoksutusmaha, Jurakausi, Jyrsijät, Kaguaanit, Karvoitus, Kasvinsyöjä, Kasvit, Kavioeläimet, Kädelliset, Kärppä, Kieliluu, Kirahvi, Kontiaiset, Kuudes joukkosukupuutto, Kynodontit, Lauraasia, Laurasiatheria, Lepakot, Liitukausi, Limakalvo, Luettelo nisäkkäistä, Luettelo Suomen nisäkkäistä, ..., Luonnontieteellinen keskusmuseo, Ma (mittayksikkö), Maitorauhanen, Mammaliaformes, Marraskesi, Märehtijät, Merielämä, Mesotsooinen maailmankausi, Multituberculata, Muna, Munasolu, Munivat nisäkkäät, Muurahaiskävyt, Myöhäistriaskausi, Nänni, Nikama, Nisäkäsnimistötoimikunta, Nisäkkäiden anatomia, Nisäkkäiden evoluutio, Nokkaeläimet, Norsueläimet, Nukkalisäke, Ohutsuoli, Onttosarviset, Orvaskesi, Pakicetidae, Paksusuoli, Pallea, Pangea, Paraceratherium, Päästäiset, Pötsi, Peräaukko, Peräsuoli, Permikauden joukkotuho, Permikausi, Petoeläimet, Piikkisiat, Pilosa, Pussieläimet, Pussikontiaiset, Pussimäyrät, Pussipäästäiset, Pussipedot, Pussirotat, Putkihampaiset, Sarvi, Sarvikuonot, Satakerta, Selkäjänteiset, Selkäranka, Selkärankaiset, Selkäydin, Siankuonolepakko, Siilit, Siittiö, Sinivalas, Soricomorpha, Sorkkaeläimet, Suomen kielen lautakunta, Suomen kieli, Sydän, Talirauhanen, Tamaanit, Tapiirit, Tasalämpöisyys, Terapsidit, Tethysmeri, Theria, Thrinaxodon, Triaskausi, Tsygootti, Tuntokarva, Tupaijat, Vajaahampaiset, Valaat, Varvasastuja, Vatsaontelo, Väri, Verinahka, Verkkomaha, Virtahepo, Vyötiäiset, Yhdyskunta (biologia). Laajenna indeksi (84 lisää) »
Afrikannorsut
Afrikannorsut (Loxodonta) on afrikkalainen nisäkkäiden suku, joka kuuluu norsujen heimoon.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Afrikannorsut · Katso lisää »
Afrosoricida
Afrosoricida on nisäkkäisiin kuuluva selkärankaisten eläinten lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Afrosoricida · Katso lisää »
Afrotheria
Afrotheria on istukkanisäkkäiden ylälahko joka koostuu kolmesta kladista: Afroinsectiphilia, Pseudungulata ja Paenungulata.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Afrotheria · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Aivot · Katso lisää »
Antarktis
Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Antarktis · Katso lisää »
Aortta
alt.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Aortta · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Carl von Linné · Katso lisää »
Chilenpussirotta
Chilenpussirotta (Dromiciops gliroides) on Etelä-Amerikassa tavattava pussieläinlaji, jota pidetään elävänä fossiilina.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Chilenpussirotta · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Eläimet · Katso lisää »
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Eoseeni · Katso lisää »
Etruskipäästäinen
Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Etruskipäästäinen · Katso lisää »
Euarchontoglires
Euarchontoglires on nisäkkäiden ylälahko Boreoeutherian kladissa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Euarchontoglires · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Evoluutio · Katso lisää »
Evoluutiopuu
Ernst Haeckelin varhainen evoluutiopuuesitys Evoluutiopuu eli fylogeneettinen puu on jonkin eliöryhmän syntyä ja polveutumishistoriaa eli fylogeniaa kuvaava haarautuva puumainen kaavio.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Evoluutiopuu · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Gondwana · Katso lisää »
Grönlanninvalas
Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Grönlanninvalas · Katso lisää »
Harvaetuhampaiset
Harvaetuhampaiset (Diprotodontia) on pussieläimiin kuuluva nisäkäslahko, jonka nimi juontuu kreikan kielestä tarkoittaen kahta etuhammasta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Harvaetuhampaiset · Katso lisää »
Hermopääte
Hermopääte on hermohaaran päättymisalue, joka voi olla paljas tai erilaistunut pääte-elin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Hermopääte · Katso lisää »
Hevoseläimet
Hevoseläimet eli aasit, hevoset ja seeprat (Equidae) on kavioeläimiin kuuluva, hevosen kaltaisten eläinten heimo.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Hevoseläimet · Katso lisää »
Hikirauhanen
Hikirauhaset kuuluvat ihon rauhasiin, jotka kaikki ovat erikoistuneet ihon epiteelisoluista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Hikirauhanen · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Holoseeni · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Hyönteiset · Katso lisää »
Hyppypäästäiset
Tummajättiläishyppypäästäinen (''Rhynchocyon petersi''). Lyhytkorvahyppypäästäinen (''Macroscelides proboscideus''). Hyppypäästäiset (Macroscelidea) on afrikkalainen nisäkäslahko, joka vielä muutama vuosikymmen sitten luettiin hyönteissyöjiin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Hyppypäästäiset · Katso lisää »
Istukka
Istukan lapsenpuolinen osa esillä muutama minuutti syntymän jälkeen. Napanuora näkyvissä yläosassa. Istukka on elin, johon napanuora kiinnittyy lapsen kehittyessä raskauden aikana äitinsä kohdussa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Istukka · Katso lisää »
Istukkanisäkkäät
Istukkanisäkkäät eli istukalliset nisäkkäät (Eutheria) on synnyttävien nisäkkäiden (Theria) alaluokkaan kuuluva nisäkkäiden osaluokka, jonka lajeille tyypillinen piirre on selvästi kehittynyt istukka.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Istukkanisäkkäät · Katso lisää »
Jäniseläimet
Jäniseläimet (Lagomorpha) on nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Jäniseläimet · Katso lisää »
Juoksutusmaha
Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Juoksutusmaha · Katso lisää »
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Jurakausi · Katso lisää »
Jyrsijät
''Spermophilus saturatus'' -siiseli. Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Jyrsijät · Katso lisää »
Kaguaanit
Kaguaanit ovat kaakkoisaasialaisia puussa eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kaguaanit · Katso lisää »
Karvoitus
Karvoitus tarkoittaa erityisesti nisäkkäille ominaisia keratiinisäikeitä, jotka kasvavat eläimen ihosta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Karvoitus · Katso lisää »
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kasvit · Katso lisää »
Kavioeläimet
Kavioeläimet (Perissodactyla) on nisäkkäiden luokkaan kuuluva eläinlahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kavioeläimet · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kädelliset · Katso lisää »
Kärppä
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kärppä · Katso lisää »
Kieliluu
Kieliluu Kieliluu on kaarenmallinen luu kaulan etuosassa kielen juuressa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kieliluu · Katso lisää »
Kirahvi
Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa elävä sorkkaeläin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kirahvi · Katso lisää »
Kontiaiset
Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae) on nisäkäsheimo Eulipotyphla-lahkossa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kontiaiset · Katso lisää »
Kuudes joukkosukupuutto
Megafaunan osuus suhteessa suurimpaan esiintymiseen eri maa-alueilla ajan mittaan. Ihmisen saapumisaika merkitty nuolella. Aika annetaan tuhansia vuosia ennen nykyhetkeä logaritmisella akselilla, mutta lineaarisilla mittareilla. Kuudes joukkosukupuutto on ihmisen toiminnan seurauksena alkanut sukupuuttoaalto, joka on johtanut holoseenikaudella useiden lajien sukupuuttoon sekä luontokatoon eli jäljellä olevien lajien populaatioiden katoamisiin ja yksilömäärän vähenemiseen.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kuudes joukkosukupuutto · Katso lisää »
Kynodontit
Kynodontit (Cynodontia) olivat kehittynein synapsidiryhmä ja samalla nisäkkäiden suorat esi-isät, jotka elivät myöhäiseltä permikaudelta liitukauden keskivaiheille.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Kynodontit · Katso lisää »
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Lauraasia · Katso lisää »
Laurasiatheria
Laurasiatheria on yleisimpiä istukkanisäkkäiden osalahkoon kuuluvia ylälahkoja.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Laurasiatheria · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Lepakot · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Liitukausi · Katso lisää »
Limakalvo
Limakalvo on ruuansulatuskanavaa, hengitysteitä, virtsateitä ja sukuelimiä peittävä ohut solukerros, jonka päällä on sitkeää limaa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Limakalvo · Katso lisää »
Luettelo nisäkkäistä
Tämä on luettelo nisäkäslajeista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Luettelo nisäkkäistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen nisäkkäistä
Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Luettelo Suomen nisäkkäistä · Katso lisää »
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on Helsingin yliopiston alainen erillinen tutkimuslaitos ja luonnontieteellinen museo.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Luonnontieteellinen keskusmuseo · Katso lisää »
Ma (mittayksikkö)
Ma (englanniksi myös Myr "million years" tai suomeksi mvs "miljoona vuotta sitten") tarkoittaa miljoonaa vuotta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Ma (mittayksikkö) · Katso lisää »
Maitorauhanen
Poikkileikkaus maitoa tuottavasta rinnasta. Maitorauhanen on avoeritteinen rauhanen, joka kuuluu ihon rauhasiin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Maitorauhanen · Katso lisää »
Mammaliaformes
Mammaliaformes on kladi, johon yleensä luokitellaan nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiset.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Mammaliaformes · Katso lisää »
Marraskesi
Marraskesi on ihon orvaskeden uloin kerros.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Marraskesi · Katso lisää »
Märehtijät
Märehtijät (Ruminantia) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsryhmä, joka perinteisessä tieteellisessä luokituksessa on luokiteltu yhdeksi sorkkaeläinten lahkon alalahkoista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Märehtijät · Katso lisää »
Merielämä
Liemikilpikonna uiskentelemassa merenpohjan yllä Meritähtiä ja merivuokkoja Ryhävalaita Merielämä käsittää kaikki kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka elävät merien suolaisessa merivedessä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Merielämä · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Multituberculata
Multituberculata oli varhainen nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Multituberculata · Katso lisää »
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Muna · Katso lisää »
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Munasolu · Katso lisää »
Munivat nisäkkäät
Munivat nisäkkäät (Prototheria) on nisäkkäiden alaluokka, johon kuuluvat lajit lisääntyvät elävien poikasten synnyttämisen sijaan munimalla.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Munivat nisäkkäät · Katso lisää »
Muurahaiskävyt
Muurahaiskävyt (Pholidota) ovat muurahaisia syöviä hampaattomia ja pitkäkielisiä nisäkkäitä, joiden koko ruumista vatsaa lukuun ottamatta peittää keratiinista koostuvien kovien, teräväreunaisten ja käpyjen suomuja muistuttavien levyjen muodostama panssari.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Muurahaiskävyt · Katso lisää »
Myöhäistriaskausi
Herrerasaurus, eräs varhaisimmista dinosauruksista. Myöhäistriaskausi on geologinen ajanjakso, joka on viimeinen triaskauden epookeista.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Myöhäistriaskausi · Katso lisää »
Nänni
Raskaana olevan naisen rinta ja nänni. Lehmän utare, josta pitkät, tummat nännit erottuvat selvästi. Miehen nänni Nänni on nisän, utareen tai ihmisellä rinnan keskellä sijaitseva ulkoneva osa, johon nisän maitotiehyet avautuvat.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nänni · Katso lisää »
Nikama
Nikama selkäpuolelta katsottuna. 1. okahaarake, 2. nivelhaarake, 3. nikamasolmu, 4. poikkihaarake, 5. nikamakaari ja selkäydinkanava. Nikama (vertebra) on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nikama · Katso lisää »
Nisäkäsnimistötoimikunta
Nisäkäsnimistötoimikunta on nisäkkäiden suomenkielisiä nimiä kehittävä työryhmä, joka koostuu suomalaisen eläintieteen tutkimuksen kärkinimistä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nisäkäsnimistötoimikunta · Katso lisää »
Nisäkkäiden anatomia
kili ja kuttu. Nisäkkäiden anatomia on samankaltaista muiden selkärankaisten kanssa ja muistuttaa suurelta osin matelijoiden anatomiaa, sillä niiden sukupuut erkanivat triaskaudella noin 220 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia · Katso lisää »
Nisäkkäiden evoluutio
Scylacosaurus oli niin sanottu terapsidi, matelija. Uskotaan nisäkkäiden kehittyneen kymmenien miljoonien vuosien kuluessa terapsideista. kynodontti, matelija Cynognathus. Megazostrodon, trikonodontti. Tältä uskotaan näyttäneen Purgatoriuksen. Varhainen sorkkaeläin Phenacodus. Nisäkkäiden evoluutio: Nisäkkäiden uskotaan kehittyneen synapsideista kymmenien miljoonien vuosien kuluessa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nisäkkäiden evoluutio · Katso lisää »
Nokkaeläimet
Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nokkaeläimet · Katso lisää »
Norsueläimet
mastodontti. Norsueläimet (Proboscidea) on eläinlahko, jonka ainoa nykyään elossa oleva heimo on norsut (Elephantidae).
Uusi!!: Nisäkkäät ja Norsueläimet · Katso lisää »
Nukkalisäke
Nukkalisäkkeet eli villukset ovat ohutsuolen sisäpinnan limakalvon pieniä, sormimaisia lisäkkeitä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Nukkalisäke · Katso lisää »
Ohutsuoli
Ohutsuoli.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Ohutsuoli · Katso lisää »
Onttosarviset
Onttosarviset (Bovidae) on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva laaja ja monimuotoinen nisäkäsheimo.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Onttosarviset · Katso lisää »
Orvaskesi
thumb Orvaskesi eli epidermi (epidermis) on selkärankaisten ihon uloin kerros.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Orvaskesi · Katso lisää »
Pakicetidae
Pakicetidae on muinaisvalaisiin kuulunut heimo, jota esiintyi varhaisen Eoseenin aikana.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pakicetidae · Katso lisää »
Paksusuoli
Paksusuolen osat: nouseva koolon, poikittainen koolon, laskeva koolon sekä sigmasuoli (engl. ''Colon'') Paksusuoli on noin metrin mittainen ja ohutsuolta hieman paksumpi ruoansulatuselimistön osa, jossa elää paljon bakteereja.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Paksusuoli · Katso lisää »
Pallea
Pallea Pallea kuuluu sisäänhengityslihaksiin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pallea · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pangea · Katso lisää »
Paraceratherium
Paraceratherium on sukupuuttoon kuollut nisäkässuku, joka eli Aasiassa oligoseenilla.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Paraceratherium · Katso lisää »
Päästäiset
Päästäiset (Soricidae) ovat pieniä samettiturkkisia nisäkkäitä, joiden kuono on pitkä ja suippo.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Päästäiset · Katso lisää »
Pötsi
Märehtijän maha. v.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pötsi · Katso lisää »
Peräaukko
Ihmisen peräaukko, Peräaukko eli anus on ruoansulatuselimistön päätepiste.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Peräaukko · Katso lisää »
Peräsuoli
Peräsuolen anatomia. Peräsuoli on paksusuolen loppuosa, jonka kautta uloste ja ilma poistuvat peräaukosta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Peräsuoli · Katso lisää »
Permikauden joukkotuho
triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Permikauden joukkotuho · Katso lisää »
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Permikausi · Katso lisää »
Petoeläimet
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Petoeläimet · Katso lisää »
Piikkisiat
Piikkisiat (Hystricidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluu 11 nykyisin elävää lajia.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Piikkisiat · Katso lisää »
Pilosa
Kaksivarvaslaiskiainen (''Choloepus didactylus'') Pilosa on nisäkkäiden lahko, johon kuuluvat muurahaiskarhut ja laiskiaiset.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pilosa · Katso lisää »
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussieläimet · Katso lisää »
Pussikontiaiset
Pussikontiaiset eli pussimaamyyrät ovat harvinaisia ja huonosti tunnettuja pussieläimiä Länsi-Australian aavikoilta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussikontiaiset · Katso lisää »
Pussimäyrät
Pussimäyrät (Peramelemorphia) on pussieläinlahko, johon kuuluvat pussimäyrät, pussikaniinit ja 1950-luvulla sukupuuttoon kuollut pussisika.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussimäyrät · Katso lisää »
Pussipäästäiset
Pussipäästäiset ovat eteläamerikkalaisia pieniä päästäismäisiä pussieläimiä, joita kutsuttiin aiemmin inkapäästäisiksi.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussipäästäiset · Katso lisää »
Pussipedot
Pussipedot (Dasyuromorphia) on pussieläinlahko, johon kuuluvat melkein kaikki Australiassa elävät lihansyöjät, kuten pussinäädät, pussimuurahaiskarhu, uhanalainen pussiahma ja hiljattain sukupuuttoon kuollut pussihukka.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussipedot · Katso lisää »
Pussirotat
Pussirotat eli opossumit (lahko Didelphimorphia ja sen ainoa heimo Didelphidae) ovat Amerikassa eläviä pussieläimiä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussirotat · Katso lisää »
Putkihampaiset
Putkihampaiset eli maasiat (Tubulidentata) on nisäkkäiden lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, Orycteropodidae (maasiat).
Uusi!!: Nisäkkäät ja Putkihampaiset · Katso lisää »
Sarvi
Vuohen käyrät sarvet. Sarvesta tehty soitin. Sarvi on monien eläinlajien parillinen, päästä ulkoneva rakenne, joka on usein suippo, terävä ja näyttävä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Sarvi · Katso lisää »
Sarvikuonot
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Sarvikuonot · Katso lisää »
Satakerta
Märehtijän vatsa. b.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Satakerta · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä. Ylhäältä alas:1. kaulanikamat (7)2. rintanikamat (12)3. lannenikamat (5)4. ristiluu ja häntäluu. Selkäranka on vartalon tukirakenne, johon muut luut niveltyvät.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkäranka · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Selkäydin
Poikkileikkaus selkäytimestä, jossa näkyy sinisellä selkäydinhermon takajuuri ja punaisella etujuuri. Selkäydin on keskushermostoon kuuluva osa, joka sijaitsee selkäydinkanavassa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkäydin · Katso lisää »
Siankuonolepakko
Siankuonolepakko eli kimalaislepakko (Craseonycteris thonglongyai) on pienlepakoiden alalahkoon kuuluva lepakkolaji.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Siankuonolepakko · Katso lisää »
Siilit
Siilit (Erinaceidae) on nisäkäsheimo, joka kuuluu molekyylitutkimusten perusteella monofyleettiseen Eulipotyphla-lahkoon.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Siilit · Katso lisää »
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Siittiö · Katso lisää »
Sinivalas
Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Sinivalas · Katso lisää »
Soricomorpha
Soricomorpha on tieteellisessä luokittelussa aiemmin käytetty nisäkkäisiin kuuluva lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Soricomorpha · Katso lisää »
Sorkkaeläimet
Aksishirvi (''Axis axis''). Sorkkaeläimet (Artiodactyla) on kookkaiden maalla elävien kasvinsyöjänisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Sorkkaeläimet · Katso lisää »
Suomen kielen lautakunta
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielenhuollon asiantuntijaelin.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Suomen kielen lautakunta · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Suomen kieli · Katso lisää »
Sydän
Ihmisen sydän ja sen sijainti rintakehällä. Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Sydän · Katso lisää »
Talirauhanen
Talirauhanen on talia erittävä usein karvan juurituppeen avautuva verinahassa sijaitseva ihon rauhanen.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Talirauhanen · Katso lisää »
Tamaanit
Kalliotamaani (''Procavia capensis'') Tamaanit (Hyracoidea) on nisäkäslahko, josta tunnetaan vain neljä nykyistä lajia, jotka kaikki kuuluvat samaan Procaviidae-heimoon.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tamaanit · Katso lisää »
Tapiirit
Tapiirit (Tapiridae) on kavioeläimiin kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu yksi suku (Tapirus) ja siinä neljä lajia.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tapiirit · Katso lisää »
Tasalämpöisyys
Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tasalämpöisyys · Katso lisää »
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Terapsidit · Katso lisää »
Tethysmeri
Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tethysmeri · Katso lisää »
Theria
Theria on nisäkkäiden alaluokka, johon kuuluvat istukkanisäkkäiden (Eutheria) ja istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokat.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Theria · Katso lisää »
Thrinaxodon
Thrinaxodon (nimen merkitys: ”atrainhammas”) on sukupuuttoon kuollut kynodontteihin kuuluva terapsidisuku.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Thrinaxodon · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Triaskausi · Katso lisää »
Tsygootti
Siittiö hedelmöittää munasolun Tsygootti (kreikkaa: ζυγωτόν) on hedelmöittynyt munasolu.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tsygootti · Katso lisää »
Tuntokarva
Kissalla on tuntokarvoja naamassaan ja eri puolilla kehoa Tuntokarvat ovat monilla nisäkkäillä kuonossa, muualla naamassa tai muualla kehossa olevia karvoja, joilla eläin saa tietoa ympäristöstään.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tuntokarva · Katso lisää »
Tupaijat
Tupaijat (Scandentia) ovat pieniä Kaakkois-Aasiassa eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Tupaijat · Katso lisää »
Vajaahampaiset
Vajaahampaiset (Xenarthra) on perinteisessä taksonomiassa käytössä ollut nisäkkäiden lahko, jonka edustajia tavataan enää Etelä-Amerikassa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Vajaahampaiset · Katso lisää »
Valaat
Ryhävalaita Valaat (Cetacea) on vedessä elävien nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Valaat · Katso lisää »
Varvasastuja
Varvasastujia ovat eläimet, joilla kävellessä ainoastaan varpaat osuvat maahan.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Varvasastuja · Katso lisää »
Vatsaontelo
Abdominal cavity osoittaa vatsaontelon Vatsaontelo on kehon sisällä oleva ontelo, joka rajautuu kraniaalisesti palleaan ja kaudaalisesti lantion etuaukeamaan.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Vatsaontelo · Katso lisää »
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Väri · Katso lisää »
Verinahka
3.Verinahka Runsasverisuoninen verinahka eli korium eli dermis sijaitsee orvaskeden alla ihossa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Verinahka · Katso lisää »
Verkkomaha
Märehtijän mahat. n.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Verkkomaha · Katso lisää »
Virtahepo
Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäslaji.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Virtahepo · Katso lisää »
Vyötiäiset
Vyötiäiset (Dasypodidae) on nisäkäsheimo, joka aiemmin luokiteltiin vajaahampaisten (Xenarthra) lahkoon, mutta joka on nyttemmin erotettu omaan Cingulata-lahkoonsa.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Vyötiäiset · Katso lisää »
Yhdyskunta (biologia)
Pohjanmerellä. Yhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää.
Uusi!!: Nisäkkäät ja Yhdyskunta (biologia) · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Imettäväinen, Imettäväiset, Mammalia, Nisäkäs.