Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia
Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aivot, Aortta, Evoluutio, Juoksutusmaha, Kasvinsyöjä, Kieliluu, Limakalvo, Maitorauhanen, Muna, Nikama, Nukkalisäke, Ohutsuoli, Paksusuoli, Pallea, Pötsi, Peräaukko, Peräsuoli, Pussieläimet, Satakerta, Selkäranka, Selkärankaiset, Selkäydin, Sydän, Triaskausi, Väri, Verkkomaha.
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Aivot ja Nisäkkäät · Aivot ja Nisäkkäiden anatomia ·
Aortta
alt.
Aortta ja Nisäkkäät · Aortta ja Nisäkkäiden anatomia ·
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Evoluutio ja Nisäkkäät · Evoluutio ja Nisäkkäiden anatomia ·
Juoksutusmaha
Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa.
Juoksutusmaha ja Nisäkkäät · Juoksutusmaha ja Nisäkkäiden anatomia ·
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Kasvinsyöjä ja Nisäkkäät · Kasvinsyöjä ja Nisäkkäiden anatomia ·
Kieliluu
Kieliluu Kieliluu on kaarenmallinen luu kaulan etuosassa kielen juuressa.
Kieliluu ja Nisäkkäät · Kieliluu ja Nisäkkäiden anatomia ·
Limakalvo
Limakalvo on ruuansulatuskanavaa, hengitysteitä, virtsateitä ja sukuelimiä peittävä ohut solukerros, jonka päällä on sitkeää limaa.
Limakalvo ja Nisäkkäät · Limakalvo ja Nisäkkäiden anatomia ·
Maitorauhanen
Poikkileikkaus maitoa tuottavasta rinnasta. Maitorauhanen on avoeritteinen rauhanen, joka kuuluu ihon rauhasiin.
Maitorauhanen ja Nisäkkäät · Maitorauhanen ja Nisäkkäiden anatomia ·
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Muna ja Nisäkkäät · Muna ja Nisäkkäiden anatomia ·
Nikama
Nikama selkäpuolelta katsottuna. 1. okahaarake, 2. nivelhaarake, 3. nikamasolmu, 4. poikkihaarake, 5. nikamakaari ja selkäydinkanava. Nikama (vertebra) on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.
Nikama ja Nisäkkäät · Nikama ja Nisäkkäiden anatomia ·
Nukkalisäke
Nukkalisäkkeet eli villukset ovat ohutsuolen sisäpinnan limakalvon pieniä, sormimaisia lisäkkeitä.
Nisäkkäät ja Nukkalisäke · Nisäkkäiden anatomia ja Nukkalisäke ·
Ohutsuoli
Ohutsuoli.
Nisäkkäät ja Ohutsuoli · Nisäkkäiden anatomia ja Ohutsuoli ·
Paksusuoli
Paksusuolen osat: nouseva koolon, poikittainen koolon, laskeva koolon sekä sigmasuoli (engl. ''Colon'') Paksusuoli on noin metrin mittainen ja ohutsuolta hieman paksumpi ruoansulatuselimistön osa, jossa elää paljon bakteereja.
Nisäkkäät ja Paksusuoli · Nisäkkäiden anatomia ja Paksusuoli ·
Pallea
Pallea Pallea kuuluu sisäänhengityslihaksiin.
Nisäkkäät ja Pallea · Nisäkkäiden anatomia ja Pallea ·
Pötsi
Märehtijän maha. v.
Nisäkkäät ja Pötsi · Nisäkkäiden anatomia ja Pötsi ·
Peräaukko
Ihmisen peräaukko, Peräaukko eli anus on ruoansulatuselimistön päätepiste.
Nisäkkäät ja Peräaukko · Nisäkkäiden anatomia ja Peräaukko ·
Peräsuoli
Peräsuolen anatomia. Peräsuoli on paksusuolen loppuosa, jonka kautta uloste ja ilma poistuvat peräaukosta.
Nisäkkäät ja Peräsuoli · Nisäkkäiden anatomia ja Peräsuoli ·
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Nisäkkäät ja Pussieläimet · Nisäkkäiden anatomia ja Pussieläimet ·
Satakerta
Märehtijän vatsa. b.
Nisäkkäät ja Satakerta · Nisäkkäiden anatomia ja Satakerta ·
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä. Ylhäältä alas:1. kaulanikamat (7)2. rintanikamat (12)3. lannenikamat (5)4. ristiluu ja häntäluu. Selkäranka on vartalon tukirakenne, johon muut luut niveltyvät.
Nisäkkäät ja Selkäranka · Nisäkkäiden anatomia ja Selkäranka ·
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Nisäkkäät ja Selkärankaiset · Nisäkkäiden anatomia ja Selkärankaiset ·
Selkäydin
Poikkileikkaus selkäytimestä, jossa näkyy sinisellä selkäydinhermon takajuuri ja punaisella etujuuri. Selkäydin on keskushermostoon kuuluva osa, joka sijaitsee selkäydinkanavassa.
Nisäkkäät ja Selkäydin · Nisäkkäiden anatomia ja Selkäydin ·
Sydän
Ihmisen sydän ja sen sijainti rintakehällä. Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon.
Nisäkkäät ja Sydän · Nisäkkäiden anatomia ja Sydän ·
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Nisäkkäät ja Triaskausi · Nisäkkäiden anatomia ja Triaskausi ·
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Nisäkkäät ja Väri · Nisäkkäiden anatomia ja Väri ·
Verkkomaha
Märehtijän mahat. n.
Nisäkkäät ja Verkkomaha · Nisäkkäiden anatomia ja Verkkomaha ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia
- Mitä heillä on yhteistä Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia
- Yhtäläisyyksiä Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia
Vertailu Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia
Nisäkkäät on 134 suhteet, kun taas Nisäkkäiden anatomia on 40. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 14.94% = 26 / (134 + 40).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
