Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta on 25 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Dekabristikapina, Erillinen santarmikunta, Heinola, Joensuu, Juliaaninen kalenteri, Jyväskylä, Keisarin kanslian III osasto, Krimin sota, Marraskuun kansannousu, Mihail Speranski, Mikkeli, Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Preussi, Puola, Romanov (hallitsijasuku), Saimaan kanava, Suomen suuriruhtinas, Vaasa, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Wienin kongressi.
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Aleksanteri I ja Nikolai I · Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Nikolai I · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Dekabristikapina ja Nikolai I · Dekabristikapina ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Erillinen santarmikunta
Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.
Erillinen santarmikunta ja Nikolai I · Erillinen santarmikunta ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Heinola ja Nikolai I · Heinola ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Joensuu ja Nikolai I · Joensuu ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Juliaaninen kalenteri ja Nikolai I · Juliaaninen kalenteri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Nikolai I · Jyväskylä ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Keisarin kanslian III osasto
Keisarin kanslian III osaston ensimmäinen johtaja Aleksandr von Benckendorff. Keisarin kanslian kolmas osasto oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1880 toiminut salaisen poliisin hallinto, joka oli osa Hänen keisarillisen majesteettinsa omaa kansliaa.
Keisarin kanslian III osasto ja Nikolai I · Keisarin kanslian III osasto ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Krimin sota ja Nikolai I · Krimin sota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Marraskuun kansannousu
Marraskuun kansannousu oli vuosina 1830 ja 1831 käyty kansannousu Kongressi-Puolan alueella Venäjän keisarikuntaa vastaan.
Marraskuun kansannousu ja Nikolai I · Marraskuun kansannousu ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Mihail Speranski
Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.
Mihail Speranski ja Nikolai I · Mihail Speranski ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Mikkeli ja Nikolai I · Mikkeli ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Nikolai I ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Nikolai I ja Porvoon valtiopäivät · Porvoon valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Nikolai I ja Preussi · Preussi ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Nikolai I ja Puola · Puola ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Nikolai I ja Romanov (hallitsijasuku) · Romanov (hallitsijasuku) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Saimaan kanava
Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Nikolai I ja Saimaan kanava · Saimaan kanava ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Nikolai I ja Suomen suuriruhtinas · Suomen suuriruhtinas ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Nikolai I ja Vaasa · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vaasa ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Nikolai I ja Venäjän keisari · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Nikolai I ja Venäjän keisarikunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Nikolai I ja Venäjän kieli · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli ·
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Nikolai I ja Wienin kongressi · Suomen suuriruhtinaskunta ja Wienin kongressi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Mitä heillä on yhteistä Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Yhtäläisyyksiä Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Vertailu Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta
Nikolai I on 74 suhteet, kun taas Suomen suuriruhtinaskunta on 401. niillä on yhteistä 25, Jaccard'in indeksi on 5.26% = 25 / (74 + 401).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
