Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Venäjä
Neuvostoliitto ja Venäjä on 140 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aasia, Afganistanin sota, Aleksandr Solženitsyn, Amur, Armenialaiset, Atlantin valtameri, Auringonkukka, Autoritarismi, Baikaljärvi, Baltian maat, Beringinsalmi, Berliini, Berliinin taistelu, Bessarabia, Bolševikit, Boris Jeltsin, Boris Pasternak, Bruttokansantuote, Dmitri Šostakovitš, Donin Rostov, Dziga Vertov, Etelä-Kaukasia, Eurooppa, Gdańskinlahti, Georgia, Glasnost, Helmikuun vallankumous, Ilja Repin, Inkeri, Itämeri, ..., Itsenäisten valtioiden yhteisö, Ivan Bunin, Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut, Jääkiekko, Jekaterinburg, Josif Stalin, Juutalaisten autonominen alue, Kansainliitto, Kansainvälinen naistenpäivä, Karjala, Kaspianmeri, Kazakit, Kazan, Kesäolympialaiset 1980, Kiina, Kiova, Korean demokraattinen kansantasavalta, Krim, Kuolan niemimaa, Kuriilit, Kuuba, Kylmä sota, Laatokka, Lena, Leonid Brežnev, Liettua, Liittovaltio, Lokakuun vallankumous, Maakaasu, Maksim Gorki, Mihail Šolohov, Mihail Bulgakov, Mihail Gorbatšov, Modernismi, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Mongolia, Moskova, Moskovan Kreml, Nato, Natsi-Saksa, NEP, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton avaruusohjelma, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991, Nižni Novgorod, Nikita Hruštšov, Norja, Novaja Zemlja, Novosibirsk, Omsk, Operaatio Barbarossa, Pääministeri, Perestroika, Perm, Pietari (kaupunki), Propaganda, Puna-armeija, Puola, Sahalin, Saksa, Saksan demokraattinen tasavalta, Samara, Sergei Eisenstein, Sergei Prokofjev, Siperia, Siperian rata, Sokerijuurikas, Sosialismi, Sosialistinen realismi, Sotši, Sputnik 1, Stalingradin taistelu, Subtrooppinen vyöhyke, Suomi, Suunnitelmatalous, Talvisota, Tšeljabinsk, Tšukotka, Toinen maailmansota, Tundra, Turkki, Tyynimeri, Ufa, Ukrainalaiset, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Ural (joki), Valko-Venäjä, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Valkovenäläiset, Vappu, Varsovan liitto, Venäjän federaation kommunistinen puolue, Venäjän historia, Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän rupla, Venäjän sisällissota, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjän valkoinen armeija, Venäläiset, Vladimir Majakovski, Vladimir Nabokov, Voitonpäivä, Volga, Volgograd, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (110 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Aasia ja Neuvostoliitto · Aasia ja Venäjä ·
Afganistanin sota
Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.
Afganistanin sota ja Neuvostoliitto · Afganistanin sota ja Venäjä ·
Aleksandr Solženitsyn
Aleksandr Isajevitš Solženitsyn; (11. joulukuuta 1918 Kislovodsk, Neuvosto-Venäjä – 3. elokuuta 2008 Moskova, Venäjä) oli venäläinen kirjailija ja historioitsija. Hänet tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970. Solženitsyn eli kahdeksan vuotta vankileireillä ja 17 vuotta maanpaossa ja häntä kohtaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991.
Aleksandr Solženitsyn ja Neuvostoliitto · Aleksandr Solženitsyn ja Venäjä ·
Amur
Amur (’mustan lohikäärmeen joki’) on maailman kymmenenneksi pisin joki.
Amur ja Neuvostoliitto · Amur ja Venäjä ·
Armenialaiset
Armenialaiset (armeniaksi Hay tai Hai) ovat Kaukasukselta ja itäisestä Vähästä-Aasiasta kotoisin oleva kansa.
Armenialaiset ja Neuvostoliitto · Armenialaiset ja Venäjä ·
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Atlantin valtameri ja Neuvostoliitto · Atlantin valtameri ja Venäjä ·
Auringonkukka
Auringonkukka eli isoauringonkukka (Helianthus annuus) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon ja auringonkukkien (Helianthus) sukuun kuuluva yksivuotinen kasvi.
Auringonkukka ja Neuvostoliitto · Auringonkukka ja Venäjä ·
Autoritarismi
Autoritarismi on hallintotapa, joka perustuu auktoriteetin vallalle.
Autoritarismi ja Neuvostoliitto · Autoritarismi ja Venäjä ·
Baikaljärvi
Baikaljärvi tai Baikal on Venäjällä Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi.
Baikaljärvi ja Neuvostoliitto · Baikaljärvi ja Venäjä ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Neuvostoliitto · Baltian maat ja Venäjä ·
Beringinsalmi
Satelliittikuva Beringinsalmesta Merikartta Beringinsalmesta Beringinsalmi erottaa toisistaan Aasian mantereen itäisimmän kohdan Dežnjovinniemen ja Amerikan mantereen läntisimmän kohdan Prince of Walesin niemen.
Beringinsalmi ja Neuvostoliitto · Beringinsalmi ja Venäjä ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Neuvostoliitto · Berliini ja Venäjä ·
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Berliinin taistelu ja Neuvostoliitto · Berliinin taistelu ja Venäjä ·
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Bessarabia ja Neuvostoliitto · Bessarabia ja Venäjä ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Neuvostoliitto · Bolševikit ja Venäjä ·
Boris Jeltsin
Boris Nikolajevitš Jeltsin (1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 (luettu 23.4.2007) Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999.
Boris Jeltsin ja Neuvostoliitto · Boris Jeltsin ja Venäjä ·
Boris Pasternak
Boris Leonidovitš Pasternak (10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova – 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli venäjänjuutalainen runoilija ja prosaisti.
Boris Pasternak ja Neuvostoliitto · Boris Pasternak ja Venäjä ·
Bruttokansantuote
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt,, GDP; gross national product, GNP, tarkoittaa bruttokansantuloa) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Bruttokansantuote ja Neuvostoliitto · Bruttokansantuote ja Venäjä ·
Dmitri Šostakovitš
Dmitri Dmitrijevitš Šostakovitš (25. syyskuuta (J: 12. syyskuuta) 1906 Pietari, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1975 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli venäläinen säveltäjä.
Dmitri Šostakovitš ja Neuvostoliitto · Dmitri Šostakovitš ja Venäjä ·
Donin Rostov
Donin Rostov on 1,1 miljoonan asukkaan suurkaupunki Etelä-Venäjällä.
Donin Rostov ja Neuvostoliitto · Donin Rostov ja Venäjä ·
Dziga Vertov
Dziga Vertov (syntyjään David Abelevitš Kaufman; 2. tammikuuta 1896 (J: 21. joulukuuta 1895) Białystok, Venäjän keisarikunta – 12. helmikuuta 1954 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuva- ja uutiskatsausohjaaja.
Dziga Vertov ja Neuvostoliitto · Dziga Vertov ja Venäjä ·
Etelä-Kaukasia
Etelä-Kaukasia. Etelä-Kaukasia tai Taka-Kaukasia tai Transkaukasia on maantieteellinen alue suuremman Kaukasuksen vuoriston etelärinteillä ja eteläpuolella.
Etelä-Kaukasia ja Neuvostoliitto · Etelä-Kaukasia ja Venäjä ·
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Eurooppa ja Neuvostoliitto · Eurooppa ja Venäjä ·
Gdańskinlahti
Gdańskinlahden kartta. Gdańskinlahti on jokseenkin puoliympyrän muotoinen, pohjoiseen aukeava lahti Itämeren kaakkoisosassa, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen rannikolla.
Gdańskinlahti ja Neuvostoliitto · Gdańskinlahti ja Venäjä ·
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Georgia ja Neuvostoliitto · Georgia ja Venäjä ·
Glasnost
Glasnost (kirjaimellisesti ”julkisuus”) viittaa poliittiseen avoimuuteen varsinkin 1980-luvun lopun Neuvostoliitossa.
Glasnost ja Neuvostoliitto · Glasnost ja Venäjä ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Neuvostoliitto · Helmikuun vallankumous ja Venäjä ·
Ilja Repin
Repinin maaseutuasunto Valko-Venäjällä. Repinin asunto Kuokkalassa. Ilja Jefimovitš Repin (5. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1844 Tšugujev, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. syyskuuta 1930 Kuokkala, Terijoki, Suomi) oli ukrainalaissyntyinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomessa vaikuttanut taidemaalari ja akateemikko.
Ilja Repin ja Neuvostoliitto · Ilja Repin ja Venäjä ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Inkeri ja Neuvostoliitto · Inkeri ja Venäjä ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Neuvostoliitto · Itämeri ja Venäjä ·
Itsenäisten valtioiden yhteisö
Itsenäisten valtioiden yhteisö (lyh. IVY;, lyh. СНГ, SNG) on löyhästi organisoitunut useimpien entisen Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen muodostama yhteisö.
Itsenäisten valtioiden yhteisö ja Neuvostoliitto · Itsenäisten valtioiden yhteisö ja Venäjä ·
Ivan Bunin
Ivan Aleksejevitš Bunin (22. lokakuuta (J: 10. lokakuuta) 1870 Voronež – 8. marraskuuta 1953 Pariisi) oli venäläinen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto ensimmäisenä venäläisenä vuonna 1933.
Ivan Bunin ja Neuvostoliitto · Ivan Bunin ja Venäjä ·
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämä kilpailu, jossa jalkapallon miesten maajoukkueet pelaavat maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi.
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ja Neuvostoliitto · Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ja Venäjä ·
Jääkiekko
Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa.
Jääkiekko ja Neuvostoliitto · Jääkiekko ja Venäjä ·
Jekaterinburg
Jekaterinburg, aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella.
Jekaterinburg ja Neuvostoliitto · Jekaterinburg ja Venäjä ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Neuvostoliitto · Josif Stalin ja Venäjä ·
Juutalaisten autonominen alue
Juutalaisten autonominen alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa.
Juutalaisten autonominen alue ja Neuvostoliitto · Juutalaisten autonominen alue ja Venäjä ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Neuvostoliitto · Kansainliitto ja Venäjä ·
Kansainvälinen naistenpäivä
Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Kansainvälinen naistenpäivä ja Neuvostoliitto · Kansainvälinen naistenpäivä ja Venäjä ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Neuvostoliitto · Karjala ja Venäjä ·
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Kaspianmeri ja Neuvostoliitto · Kaspianmeri ja Venäjä ·
Kazakit
Kazakit (myös kazahit, qasaqit) ovat turkkilainen kansa Keski-Aasiassa, pääasiassa Kazakstanissa, sekä ympäröivillä alueilla kuten Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa.
Kazakit ja Neuvostoliitto · Kazakit ja Venäjä ·
Kazan
Kazan on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki ja yksi koko Venäjän federaation suurimmista kaupungeista.
Kazan ja Neuvostoliitto · Kazan ja Venäjä ·
Kesäolympialaiset 1980
Vuoden 1980 kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa, Neuvostoliitossa 19.
Kesäolympialaiset 1980 ja Neuvostoliitto · Kesäolympialaiset 1980 ja Venäjä ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Neuvostoliitto · Kiina ja Venäjä ·
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Kiova ja Neuvostoliitto · Kiova ja Venäjä ·
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Korean demokraattinen kansantasavalta ja Neuvostoliitto · Korean demokraattinen kansantasavalta ja Venäjä ·
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Krim ja Neuvostoliitto · Krim ja Venäjä ·
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Kuolan niemimaa ja Neuvostoliitto · Kuolan niemimaa ja Venäjä ·
Kuriilit
Kuriilit eli Kuriilien saaret (tai 千島列島, Chishima rettō, "Tuhansien saarten saaristo" tai 千島, Chishima, "Tuhannet saaret") on saaristo Japanin suuren pohjoissaaren Hokkaidōn sekä Venäjän Kamtšatkan niemimaan välisellä alueella Tyynessämeressä.
Kuriilit ja Neuvostoliitto · Kuriilit ja Venäjä ·
Kuuba
Kuuban tasavalta eli Kuuba on Karibialla sijaitseva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, pienemmästä Isla de la Juventudin saaresta sekä useista muista pienemmistä saarista.
Kuuba ja Neuvostoliitto · Kuuba ja Venäjä ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Kylmä sota ja Neuvostoliitto · Kylmä sota ja Venäjä ·
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Laatokka ja Neuvostoliitto · Laatokka ja Venäjä ·
Lena
Lena on 4 294 kilometriä pitkä joki Itä-Siperiassa Venäjällä.
Lena ja Neuvostoliitto · Lena ja Venäjä ·
Leonid Brežnev
Leonid Iljitš Brežnev (19. joulukuuta 1906 (J: 6. joulukuuta 1906) Kamenskoje – 10. marraskuuta 1982 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiojohtaja.
Leonid Brežnev ja Neuvostoliitto · Leonid Brežnev ja Venäjä ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Neuvostoliitto · Liettua ja Venäjä ·
Liittovaltio
Maailman liittovaltiot Liittovaltio eli federaatio on federalistinen valtio, joka koostuu useista sisäisistä itsehallinnollisista alueista, joilla voi olla oma kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkansa.
Liittovaltio ja Neuvostoliitto · Liittovaltio ja Venäjä ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Neuvostoliitto · Lokakuun vallankumous ja Venäjä ·
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Maakaasu ja Neuvostoliitto · Maakaasu ja Venäjä ·
Maksim Gorki
Maksim Gorki ((ven. горький, 'kitkerä'), oikealta nimeltään Aleksei Maksimovitš Peškov, (28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia.
Maksim Gorki ja Neuvostoliitto · Maksim Gorki ja Venäjä ·
Mihail Šolohov
Mihail Aleksandrovitš Šolohov (24. toukokuuta (J: 11. toukokuuta) 1905 – 21. helmikuuta 1984) oli venäläinen kirjailija.
Mihail Šolohov ja Neuvostoliitto · Mihail Šolohov ja Venäjä ·
Mihail Bulgakov
Mihail Afanasjevitš Bulgakov (15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1891 Kiova – 10. maaliskuuta 1940 Moskova) oli venäjäksi kirjoittanut neuvostoliittolainen toimittaja, romaani-, novelli- ja näytelmäkirjailija.
Mihail Bulgakov ja Neuvostoliitto · Mihail Bulgakov ja Venäjä ·
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Mihail Gorbatšov ja Neuvostoliitto · Mihail Gorbatšov ja Venäjä ·
Modernismi
Franz Marc, ''Eläinten kohtalo'', 1913. Tatra T87 -henkilöauto, 1937. Modernismi tarkoittaa eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä.
Modernismi ja Neuvostoliitto · Modernismi ja Venäjä ·
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Neuvostoliitto · Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Venäjä ·
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Mongolia ja Neuvostoliitto · Mongolia ja Venäjä ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Neuvostoliitto · Moskova ja Venäjä ·
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Moskovan Kreml ja Neuvostoliitto · Moskovan Kreml ja Venäjä ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Nato ja Neuvostoliitto · Nato ja Venäjä ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto · Natsi-Saksa ja Venäjä ·
NEP
NEP (eli 'uusi talouspolitiikka'Passinen, s. 4) on Neuvostoliitossa 1921–1928 harjoitettua talouspolitiikkaa, jolla oli tarkoitus saada maan talous kuntoon surkean sotakommunismin ajan jälkeen ja saada pysähtyneisyyden tilalle tehokkuutta, teollistumista, teknistä kehitystä, koulutusta ja uusi neuvostoihminen.
NEP ja Neuvostoliitto · NEP ja Venäjä ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Neuvostoliitto · Neuvosto-Venäjä ja Venäjä ·
Neuvostoliiton avaruusohjelma
Molnija-tyypin satelliitti (yläoikea) ensimmäinen avaruusmönkijä, ''Lunohod 1'' (alaoikea) ensimmäinen avaruusasema, ''Saljut 1'' (vasemmalla) ensimmäinen modulaarinen avaruusasema, ''Mir'' (ylävasemmalla). Neuvostoliiton avaruusohjelma pohjautui venäläisen opettajan Konstantin Tsiolkovskin 1900-luvun alusta alkaen yksin tekemään tutkimustyöhön.
Neuvostoliiton avaruusohjelma ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton avaruusohjelma ja Venäjä ·
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja Venäjä ·
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
Neuvostoliiton vallankaappausyritys tai Elokuun vallankaappaus (Avgustovski puttš) 19.–21.
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 ja Venäjä ·
Nižni Novgorod
Nižni Novgorod, kirjaimellisesti ”Alempi Novgorod” (ent. Gorki, Го́рький), on 1,23 miljoonan asukkaan suurkaupunki, ja Venäjän kaupungeista kuudenneksi suurin.
Neuvostoliitto ja Nižni Novgorod · Nižni Novgorod ja Venäjä ·
Nikita Hruštšov
Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.
Neuvostoliitto ja Nikita Hruštšov · Nikita Hruštšov ja Venäjä ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Norja · Norja ja Venäjä ·
Novaja Zemlja
Novaja Zemlja on Venäjälle kuuluva kaksoissaari ja sitä ympäröivä pienten saarten ryhmä Manner-Venäjän pohjoispuolella Pohjoisella jäämerellä.
Neuvostoliitto ja Novaja Zemlja · Novaja Zemlja ja Venäjä ·
Novosibirsk
Novosibirsk, ent.
Neuvostoliitto ja Novosibirsk · Novosibirsk ja Venäjä ·
Omsk
Omsk on kaupunki Lounais-Siperiassa Irtyš- ja Omjoen yhtymäkohdassa Siperian radan varrella.
Neuvostoliitto ja Omsk · Omsk ja Venäjä ·
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Neuvostoliitto ja Operaatio Barbarossa · Operaatio Barbarossa ja Venäjä ·
Pääministeri
Ison-Britannian pääministereistä. Pääministeri, aikaisemmin myös ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa myös ulko- ja sisäpolitiikkaa.
Neuvostoliitto ja Pääministeri · Pääministeri ja Venäjä ·
Perestroika
Perestroika-postimerkki vuodelta 1988. Perestroika tarkoittaa Mihail Gorbatšovin uskorenijen epäonnistumisen jälkeen alullepanemaa prosessia Neuvostoliitossa, jonka tarkoituksena sanottiin olevan taloudellisen järjestelmän uudistaminen.
Neuvostoliitto ja Perestroika · Perestroika ja Venäjä ·
Perm
Perm on kaupunki Kamajoen varrella Uralvuoriston länsirinteellä Permin aluepiirissä Venäjällä itäisimmässä Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Perm · Perm ja Venäjä ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Neuvostoliitto ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Venäjä ·
Propaganda
antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.
Neuvostoliitto ja Propaganda · Propaganda ja Venäjä ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Neuvostoliitto ja Puna-armeija · Puna-armeija ja Venäjä ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Neuvostoliitto ja Puola · Puola ja Venäjä ·
Sahalin
Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.
Neuvostoliitto ja Sahalin · Sahalin ja Venäjä ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Saksa · Saksa ja Venäjä ·
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Neuvostoliitto ja Saksan demokraattinen tasavalta · Saksan demokraattinen tasavalta ja Venäjä ·
Samara
Samara on venäläinen kaupunki Volgajoen rannalla.
Neuvostoliitto ja Samara · Samara ja Venäjä ·
Sergei Eisenstein
Sergei Mihailovitš Eisenstein (23. tammikuuta (J.: 10. tammikuuta) 1898 Riika, Venäjän keisarikunta – 11. helmikuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja elokuvateoreetikko.
Neuvostoliitto ja Sergei Eisenstein · Sergei Eisenstein ja Venäjä ·
Sergei Prokofjev
Sergei Sergejevitš Prokofjev (27. huhtikuuta (J: 15. huhtikuuta) 1891 Sontsovka, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen säveltäjä.
Neuvostoliitto ja Sergei Prokofjev · Sergei Prokofjev ja Venäjä ·
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Neuvostoliitto ja Siperia · Siperia ja Venäjä ·
Siperian rata
Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.
Neuvostoliitto ja Siperian rata · Siperian rata ja Venäjä ·
Sokerijuurikas
Kaksi sokerijuurikasta. Sokerijuurikas (Beta vulgaris var. altissima, syn. Beta vulgaris var. saccarifera) on juurikkaan muunnos, jota viljellään sokerin valmistamiseksi.
Neuvostoliitto ja Sokerijuurikas · Sokerijuurikas ja Venäjä ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Neuvostoliitto ja Sosialismi · Sosialismi ja Venäjä ·
Sosialistinen realismi
Työläisiä, talonpoikia ja sotilaita kuvaava veistos Mao Zedongin mausoleumissa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä.
Neuvostoliitto ja Sosialistinen realismi · Sosialistinen realismi ja Venäjä ·
Sotši
Sotši Mustaltamereltä nähtynä Sotši on Mustanmeren rannikkokaupunki Krasnodarin aluepiirin eteläosassa Kaukasian länsiosassa Venäjällä Itä-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Sotši · Sotši ja Venäjä ·
Sputnik 1
Sputnik 1 (Matkatoveri-1) oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu.
Neuvostoliitto ja Sputnik 1 · Sputnik 1 ja Venäjä ·
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Neuvostoliitto ja Stalingradin taistelu · Stalingradin taistelu ja Venäjä ·
Subtrooppinen vyöhyke
Subtrooppinen vyöhyke kartalla keltaisella Subtrooppinen vyöhyke eli lämmin vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä.
Neuvostoliitto ja Subtrooppinen vyöhyke · Subtrooppinen vyöhyke ja Venäjä ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Suomi · Suomi ja Venäjä ·
Suunnitelmatalous
Suunnitelmatalous, ääritapauksissa tunnetaan myös nimellä komentotalous, tarkoittaa talouden valtiojohtoista kehittämistä.
Neuvostoliitto ja Suunnitelmatalous · Suunnitelmatalous ja Venäjä ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Neuvostoliitto ja Talvisota · Talvisota ja Venäjä ·
Tšeljabinsk
Tšeljabinsk on kaupunki Itä-Uralilla Venäjällä.
Neuvostoliitto ja Tšeljabinsk · Tšeljabinsk ja Venäjä ·
Tšukotka
Tšukotka, Tšuktšien autonominen piirikunta, TšuktšiaHakulinen, K. Maailman paikannimet.
Neuvostoliitto ja Tšukotka · Tšukotka ja Venäjä ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota · Toinen maailmansota ja Venäjä ·
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Neuvostoliitto ja Tundra · Tundra ja Venäjä ·
Turkki
Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.
Neuvostoliitto ja Turkki · Turkki ja Venäjä ·
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Neuvostoliitto ja Tyynimeri · Tyynimeri ja Venäjä ·
Ufa
Ufa (ja,, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla.
Neuvostoliitto ja Ufa · Ufa ja Venäjä ·
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Neuvostoliitto ja Ukrainalaiset · Ukrainalaiset ja Venäjä ·
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliitto ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta · Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjä ·
Ural (joki)
Ural, tai myös Uraljoki, on Kaspianmereen laskeva joki Kazakstanissa ja Venäjällä.
Neuvostoliitto ja Ural (joki) · Ural (joki) ja Venäjä ·
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Neuvostoliitto ja Valko-Venäjä · Valko-Venäjä ja Venäjä ·
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Valko-Venäjän SNT oli asukasluvultaan viidenneksi ja pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliitto ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta · Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjä ·
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Neuvostoliitto ja Valkovenäläiset · Valkovenäläiset ja Venäjä ·
Vappu
Sima ja tippaleipä ovat osa suomalaista vappua. Vappu on vuosittain 1.
Neuvostoliitto ja Vappu · Vappu ja Venäjä ·
Varsovan liitto
Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14.
Neuvostoliitto ja Varsovan liitto · Varsovan liitto ja Venäjä ·
Venäjän federaation kommunistinen puolue
Venäjän federaation kommunistinen puolue (lyh. КПРФ; Kommunistitšeskaja partija Rossijskoi Federatsii, KPRF) on venäläinen puolue, jonka perusti helmikuussa 1993 kielletyn Neuvostoliiton kommunistisen puolueen vahvin ryhmä.
Neuvostoliitto ja Venäjän federaation kommunistinen puolue · Venäjä ja Venäjän federaation kommunistinen puolue ·
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Neuvostoliitto ja Venäjän historia · Venäjä ja Venäjän historia ·
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde oli eräs modernismin huomattavista avantgarde-ilmiöistä, jolla oli merkittävä vaikutus vuosien 1900 ja 1930 välillä mutta jonka kukoistuskausi ajoittui vuosille 1914–1922.
Neuvostoliitto ja Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde · Venäjä ja Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Neuvostoliitto ja Venäjän keisarikunta · Venäjä ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Neuvostoliitto ja Venäjän kieli · Venäjä ja Venäjän kieli ·
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Neuvostoliitto ja Venäjän rupla · Venäjä ja Venäjän rupla ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Neuvostoliitto ja Venäjän sisällissota · Venäjä ja Venäjän sisällissota ·
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliitto ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Venäjä ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
Neuvostoliitto ja Venäjän valkoinen armeija · Venäjä ja Venäjän valkoinen armeija ·
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Neuvostoliitto ja Venäläiset · Venäjä ja Venäläiset ·
Vladimir Majakovski
Vladimir Vladimirovitš Majakovski; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati, Georgia, Venäjän keisarikunta – 14. huhtikuuta 1930 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut Arvo Turtiainen.
Neuvostoliitto ja Vladimir Majakovski · Venäjä ja Vladimir Majakovski ·
Vladimir Nabokov
Vladimir Vladimirovitš Nabokov, salanimi V. Sirin, (22. huhtikuuta (J: 10 huhtikuuta) 1899 Pietari, Venäjän keisarikunta – 2. heinäkuuta 1977 Montreux, Sveitsi) oli venäläis-yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja perhostutkija.
Neuvostoliitto ja Vladimir Nabokov · Venäjä ja Vladimir Nabokov ·
Voitonpäivä
Vuoden 1945 voitonjuhla neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Voitonpäivä (V-E-Day) on useissa toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolella taistelleissa maissa juhlapäivä, jota vietetään natsi-Saksasta 8.
Neuvostoliitto ja Voitonpäivä · Venäjä ja Voitonpäivä ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Neuvostoliitto ja Volga · Venäjä ja Volga ·
Volgograd
Volgograd on runsaan miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan varrella Itä-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Volgograd · Venäjä ja Volgograd ·
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Neuvostoliitto ja Yhdistyneet kansakunnat · Venäjä ja Yhdistyneet kansakunnat ·
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on yksi Yhdistyneiden kansakuntien päättävistä elimistä.
Neuvostoliitto ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto · Venäjä ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Neuvostoliitto ja Venäjä
- Mitä heillä on yhteistä Neuvostoliitto ja Venäjä
- Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Venäjä
Vertailu Neuvostoliitto ja Venäjä
Neuvostoliitto on 570 suhteet, kun taas Venäjä on 691. niillä on yhteistä 140, Jaccard'in indeksi on 11.10% = 140 / (570 + 691).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Neuvostoliitto ja Venäjä. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
