Yhtäläisyyksiä Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta
Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Hitler, Belgia, Berliini, Demilitarisointi, Deutschlandlied, Ekspressionismi, Ensimmäinen maailmansota, Heinrich Brüning, Hermann Göring, Hitlerin hallitus, Kansainliitto, Lokakuun vallankumous, München, Neuvostoliitto, Paul von Hindenburg, Puola, Reichsmark, Reininmaa, Saksa, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, Saksan kieli, Saksan lippu, Saksan vaakuna, Saksan valtakunnankansleri, Saksan valtakunta, Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto, Saksan valtiopäivävaalit 1932 (heinäkuu), Saksan valtiopäivävaalit 1932 (marraskuu), Selkäänpuukotusteoria, Sturmabteilung, ..., Taisteluni, Toinen maailmansota, Uusasiallisuus, Valtalaki (Saksa), Versailles’n rauha, Ympärysvallat. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Natsi-Saksa · Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta ·
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Belgia ja Natsi-Saksa · Belgia ja Weimarin tasavalta ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Natsi-Saksa · Berliini ja Weimarin tasavalta ·
Demilitarisointi
Korean demilitarisoitu vyöhyke Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla. Demilitarisointi (DMZ), jonka vastakohta on militarisointi tai remilitarisointi (uudelleen aseistaminen), tarkoittaa jonkin maantieteellisen alueen tyhjentämistä sotilaista, ampumatarvikkeista, aseista ja muusta sotilaallisesta aineksesta.
Demilitarisointi ja Natsi-Saksa · Demilitarisointi ja Weimarin tasavalta ·
Deutschlandlied
Deutschlandlied eli Das Lied der Deutschen on Saksan kansallislaulu.
Deutschlandlied ja Natsi-Saksa · Deutschlandlied ja Weimarin tasavalta ·
Ekspressionismi
August Macke, ''Nainen vihreässä takissa'', 1913. Ekspressionismi on 1900-luvun alussa noussut taiteen tekemisen tapa, johon kuuluvat taiteilijan sisäisen tunteen ilmaiseminen sekä voimakkaat värit ja aiheet.
Ekspressionismi ja Natsi-Saksa · Ekspressionismi ja Weimarin tasavalta ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Natsi-Saksa · Ensimmäinen maailmansota ja Weimarin tasavalta ·
Heinrich Brüning
Heinrich Brüning (26. marraskuuta 1885 Münster, Saksa – 30. maaliskuuta 1970 Norwich, Vermont, Yhdysvallat) oli keskustapuoluetta edustanut saksalainen konservatiivipoliitikko.
Heinrich Brüning ja Natsi-Saksa · Heinrich Brüning ja Weimarin tasavalta ·
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Hermann Göring ja Natsi-Saksa · Hermann Göring ja Weimarin tasavalta ·
Hitlerin hallitus
Hitlerin hallitus oli Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin johtama hallitus, joka hallitsi Saksaa vuosina 1933–1945.
Hitlerin hallitus ja Natsi-Saksa · Hitlerin hallitus ja Weimarin tasavalta ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Natsi-Saksa · Kansainliitto ja Weimarin tasavalta ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Natsi-Saksa · Lokakuun vallankumous ja Weimarin tasavalta ·
München
München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen.
München ja Natsi-Saksa · München ja Weimarin tasavalta ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Weimarin tasavalta ·
Paul von Hindenburg
Paul Ludwig Hans Anton von Beneckendorff und von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.
Natsi-Saksa ja Paul von Hindenburg · Paul von Hindenburg ja Weimarin tasavalta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Natsi-Saksa ja Puola · Puola ja Weimarin tasavalta ·
Reichsmark
Reichsmark (lyhenne RM) oli Saksan rahayksikkö vuodesta 1924 vuoteen 1948.
Natsi-Saksa ja Reichsmark · Reichsmark ja Weimarin tasavalta ·
Reininmaa
Reininmaan kartta vuodelta 1905. Reininmaa keltaisella Reinjoesta länteen sisältäen myös alueita itärannalta Reininmaa on Reinjokea läntisessä Saksassa ympäröivän alueen yleisnimitys.
Natsi-Saksa ja Reininmaa · Reininmaa ja Weimarin tasavalta ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Natsi-Saksa ja Saksa · Saksa ja Weimarin tasavalta ·
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (lyh. NSDAP), joka nykyisin tunnetaan puhekielessä yleisimmin natsipuolueena, oli Saksan valtakunnan ainoa sallittu puolue vuosina 1933–1945.
Natsi-Saksa ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue · Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ja Weimarin tasavalta ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Natsi-Saksa ja Saksan kieli · Saksan kieli ja Weimarin tasavalta ·
Saksan lippu
3:5 Saksan liittotasavallan lippu 23. toukokuuta 1949 – Saksan liittotasavallan valtiolippu 1950– 3:5 Saksan demokraattisen tasavallan lippu 1. lokakuuta 1959 – 3. lokakuuta 1990. Saksan liittotasavallan lippu 23. toukokuuta 1949 – Saksan demokraattisen tasavallan lippu 7. lokakuuta 1949 – 1. lokakuuta 1959. Signaalilippu '''C''' ''Charlie''). Natsi-Saksan lippu 1935–1945. keisarillisen Saksan lippu 1871–1918 ja natsi-Saksan lippu 12. maaliskuuta 1933 – 15. syyskuuta 1935. Weimarin tasavallan lippu 1919–1933. Saksan lippu on nykymuodossaan toiminut Saksan liittotasavallan tunnuksena vuodesta 1949.
Natsi-Saksa ja Saksan lippu · Saksan lippu ja Weimarin tasavalta ·
Saksan vaakuna
pienoiskuva Saksan vaakuna sisältää kultaisella kentällä mustan punavaruksisen kotkan.
Natsi-Saksa ja Saksan vaakuna · Saksan vaakuna ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtakunnankansleri
Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.
Natsi-Saksa ja Saksan valtakunnankansleri · Saksan valtakunnankansleri ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtakunta
Saksan valtakunta viittaa vuosien 1871 ja 1945 väliseen Saksaan.
Natsi-Saksa ja Saksan valtakunta · Saksan valtakunta ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto
Palomiehet sammuttavat Saksan valtiopäivätaloa. Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto oli 27. helmikuuta 1933 tapahtunut tuhopoltto, joka vaurioitti pahasti Saksan valtiopäivätaloa Berliinissä.
Natsi-Saksa ja Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto · Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtiopäivävaalit 1932 (heinäkuu)
Saksan valtiopäivävaalit 1932 (heinäkuu) pidettiin edellisten valtiopäivien ennenaikaisen hajottamisen jälkeen.
Natsi-Saksa ja Saksan valtiopäivävaalit 1932 (heinäkuu) · Saksan valtiopäivävaalit 1932 (heinäkuu) ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtiopäivävaalit 1932 (marraskuu)
Saksan valtiopäivävaalit 1932 (marraskuu) järjestettiin vain kolme kuukautta edellisten vaalien jälkeen.
Natsi-Saksa ja Saksan valtiopäivävaalit 1932 (marraskuu) · Saksan valtiopäivävaalit 1932 (marraskuu) ja Weimarin tasavalta ·
Selkäänpuukotusteoria
Vuonna 1919 julkaistu itävaltalainen postikortti, jossa karikatyyrisesti kuvattu juutalainen on puukottamassa sotilasta selkään. Juutalaisten sotaveteraanien valtakunnanliiton yritys vastata selkäänpuukotusteoriaan: ”12 000 juutalaista kuoli kunnian kentillä isänmaan puolesta”. Selkäänpuukotusteoria tai selkäänpistoteoria (suoraan käännettynä ”tikarinpistolegenda”) oli teoria, jonka mukaan Saksan armeija oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan vain siksi, että kotirintaman petturit olivat niin sanotusti puukottaneet sitä selkään.
Natsi-Saksa ja Selkäänpuukotusteoria · Selkäänpuukotusteoria ja Weimarin tasavalta ·
Sturmabteilung
Sturmabteilung, lyhenne SA (tarkoittaen ”rynnäkköjoukot” tai kirjaimellisesti ”myrskyosasto”), toimi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) puolisotilaallisena järjestönä.
Natsi-Saksa ja Sturmabteilung · Sturmabteilung ja Weimarin tasavalta ·
Taisteluni
Taisteluni on Adolf Hitlerin kaksiosainen kirja, jonka hän kirjoitti ollessaan Landsbergin vankilassa epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen.
Natsi-Saksa ja Taisteluni · Taisteluni ja Weimarin tasavalta ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota · Toinen maailmansota ja Weimarin tasavalta ·
Uusasiallisuus
Uusasiallisuus oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa.
Natsi-Saksa ja Uusasiallisuus · Uusasiallisuus ja Weimarin tasavalta ·
Valtalaki (Saksa)
Laki kansan ja valtakunnan hädän poistamiseksi (saks. Gesetz zur Behebung der Not von Volk und Reich), yleisemmin lyhyesti valtalaki (saks. Ermächtigungsgesetz) oli Saksan valtiopäivien 23.
Natsi-Saksa ja Valtalaki (Saksa) · Valtalaki (Saksa) ja Weimarin tasavalta ·
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Natsi-Saksa ja Versailles’n rauha · Versailles’n rauha ja Weimarin tasavalta ·
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Natsi-Saksa ja Ympärysvallat · Weimarin tasavalta ja Ympärysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta
- Mitä heillä on yhteistä Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta
- Yhtäläisyyksiä Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta
Vertailu Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta
Natsi-Saksa on 229 suhteet, kun taas Weimarin tasavalta on 108. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 10.68% = 36 / (229 + 108).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: