Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota
Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota on 77 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Hitler, Adolf Hitlerin kuolema, Anschluss, Belgia, Berliini, Berliinin taistelu, Bolševikit, Danzigin vapaakaupunki, Demilitarisointi, Diktaattori, Elsass-Lothringen, Ensimmäinen maailmansota, Eugeniikka, Gestapo, Ghetto, Heinäkuun 20. päivän salaliitto, Heinrich Himmler, Hermann Göring, Holokausti, Hyökkäys Pearl Harboriin, Idän yleissuunnitelma, Ihmisrotu, Italia, Itä-Preussi, Itärintama (toinen maailmansota), Itävalta, Japani, Kansainliitto, Kansallissosialismi, Kansanmurha, ..., Karl Dönitz, Kiina, Länsirintama (toinen maailmansota), Liettua, Liittoutuneet, Lopullinen ratkaisu, Luftwaffe (Wehrmacht), München, Moskova, Nationalismi, Natsi-Saksan keskitysleirit, Natsitervehdys, Nürnberg, Nürnbergin oikeudenkäynnit, Neuvostoliitto, Normandian maihinnousu, Operaatio Barbarossa, Paul von Hindenburg, Puola, Puolan offensiivi, Ranska, Reininmaa, Romanit, Saarland, Saksa, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, Saksan keisari, Saksan valtakunnankansleri, Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto, Schutzstaffel, Selkäänpuukotusteoria, Sicherheitsdienst, Siirtomaa, Slaavit, Slovakian tasavalta (1939–1945), Stalingradin taistelu, Sudeettialueet, Tanska, Tšekkoslovakia, Totalitarismi, Tuhoamisleiri, Versailles’n rauha, Wehrmacht, Weimarin tasavalta, Yhdysvallat, Ympärysvallat, 1. syyskuuta. Laajenna indeksi (47 lisää) »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Natsi-Saksa · Adolf Hitler ja Toinen maailmansota ·
Adolf Hitlerin kuolema
Yhdysvaltalainen lehti ilmoittaa Hitlerin kuolemasta. Adolf Hitlerin kuolema huhtikuussa 1945 tapahtui yleisesti hyväksytyn teorian mukaan Hitlerin ampuessa itseään päähän otettuaan samanaikaisesti tappavaa syanidia.
Adolf Hitlerin kuolema ja Natsi-Saksa · Adolf Hitlerin kuolema ja Toinen maailmansota ·
Anschluss
”Hyväksytkö yhdistämisen ja äänestätkö puoluejohtaja Adolf Hitleriä?” Iso ympyrä keskellä on ”Kyllä”, pienempi on ”Ei”. Natsi-Saksan kartta Itävallan liittämisen jälkeen. Anschluss tarkoittaa ensisijaisesti vuonna 1938 tapahtunutta Itävallan liittämistä natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs).
Anschluss ja Natsi-Saksa · Anschluss ja Toinen maailmansota ·
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Belgia ja Natsi-Saksa · Belgia ja Toinen maailmansota ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Natsi-Saksa · Berliini ja Toinen maailmansota ·
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Berliinin taistelu ja Natsi-Saksa · Berliinin taistelu ja Toinen maailmansota ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Natsi-Saksa · Bolševikit ja Toinen maailmansota ·
Danzigin vapaakaupunki
Danzigin vapaakaupunki oli autonominen Itämeren satamakaupunki ja kaupunkivaltio, joka perustettiin 10.
Danzigin vapaakaupunki ja Natsi-Saksa · Danzigin vapaakaupunki ja Toinen maailmansota ·
Demilitarisointi
Korean demilitarisoitu vyöhyke Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla. Demilitarisointi (DMZ), jonka vastakohta on militarisointi tai remilitarisointi (uudelleen aseistaminen), tarkoittaa jonkin maantieteellisen alueen tyhjentämistä sotilaista, ampumatarvikkeista, aseista ja muusta sotilaallisesta aineksesta.
Demilitarisointi ja Natsi-Saksa · Demilitarisointi ja Toinen maailmansota ·
Diktaattori
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea Diktaattori (’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.
Diktaattori ja Natsi-Saksa · Diktaattori ja Toinen maailmansota ·
Elsass-Lothringen
Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa oli osista Elsassin ja Lothringenin historiallisia maakuntia muodostettu Saksan keisarikunnan hallintoalue vuosien 1871 ja 1919 välillä.
Elsass-Lothringen ja Natsi-Saksa · Elsass-Lothringen ja Toinen maailmansota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Natsi-Saksa · Ensimmäinen maailmansota ja Toinen maailmansota ·
Eugeniikka
Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Siinä lukee: ”Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi.” Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Eugeniikka eli rodunjalostusoppi on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
Eugeniikka ja Natsi-Saksa · Eugeniikka ja Toinen maailmansota ·
Gestapo
Gestapo (ääntämys, saksaksi), koko nimeltään Geheime Staatspolizei Kotimaisten kielten keskus oli natsi-Saksan poliittinen turvallisuuspoliisiorganisaatio.
Gestapo ja Natsi-Saksa · Gestapo ja Toinen maailmansota ·
Ghetto
Rooman juutalaiskortteli 1880-luvulla, kymmenen vuotta gheton muurien purkamisen jälkeen. Ghetto tai getto oli ahdas kaupunginosa, jonka muurien sisälle Euroopan juutalaiset määrättiin menneinä aikoina asumaan.
Ghetto ja Natsi-Saksa · Ghetto ja Toinen maailmansota ·
Heinäkuun 20. päivän salaliitto
Hitler näyttämässä Mussolinille pommin aiheuttamaa tuhoa. Heinäkuun 20.
Heinäkuun 20. päivän salaliitto ja Natsi-Saksa · Heinäkuun 20. päivän salaliitto ja Toinen maailmansota ·
Heinrich Himmler
Heinrich Luitpold Himmler (7. lokakuuta 1900 München, Saksan keisarikunta – 23. toukokuuta 1945 Lüneburg, liittoutuneiden miehittämä Saksa) oli natsi-Saksan vaikutusvaltaisimpia henkilöitä.
Heinrich Himmler ja Natsi-Saksa · Heinrich Himmler ja Toinen maailmansota ·
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Hermann Göring ja Natsi-Saksa · Hermann Göring ja Toinen maailmansota ·
Holokausti
Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos). 1800-luvulta alkaen sanaa on pääasiassa käytetty tarkoittamaan suuronnettomuuksia, mutta 1970-luvulla sana vakiintui englannissa tarkoittamaan nimenomaan natsien suorittamaa kansanmurhaa. Suomen kieleen se vakiintui vasta 1990-luvulla. Raamatullinen sana šoa (שואה), ’katastrofi’, on vakiintunut juutalaisten kansanmurhan nimitykseksi hepreankielisten puhujien keskuudessa. Israelin lisäksi sanaa suositaan myös Ranskassa Claude Lanzmannin samannimisen vuoden 1985 dokumenttielokuvan seurauksena. Sanan käytöllä vältetään sanan holokausti teologiset konnotaatiot sekä korostetaan vainojen juutalaisia uhreja erotuksena kaikista natsien uhreista. Israelilainen Yad Vashem -holokaustimuseo suosittelee šoa-nimityksen käyttöä muissakin kielissä. Muita holokaustista muissa kielissä kuin suomessa käytettyjä nimityksiä ovat romanien käyttämä porajmos (suomeksi ’ahmiminen’) ja jiddišin khurbn (’tuho’, hepreaksi churban, myös churban Europa ’Euroopan tuho’, erotukseksi churbanista eli Jerusalemin toisen temppelin tuhosta). Natsit käyttivät siitä nimitystä juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu.
Holokausti ja Natsi-Saksa · Holokausti ja Toinen maailmansota ·
Hyökkäys Pearl Harboriin
Hyökkäys Pearl Harboriin oli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien isku Yhdysvaltain Tyynenmeren laivastoa vastaan Pearl Harborissa, Havaijin Oahun saarella sunnuntaiaamuna 7.
Hyökkäys Pearl Harboriin ja Natsi-Saksa · Hyökkäys Pearl Harboriin ja Toinen maailmansota ·
Idän yleissuunnitelma
Puolan valtauksen jälkeen saksalaiset karkottivat joukoittain puolalaisia Saksaan liitetystä (''Reichsgau'') Puolan länsiosasta. Kuvassa heitä saatetaan junavaunuihin. Idän yleissuunnitelma oli toisen maailmansodan aikana Saksan elintilaohjelmaan kuulunut suunnitelma, jonka tarkoituksena oli asuttaa Neuvostoliitolta vallatuille alueille miljoonia saksalaisia.
Idän yleissuunnitelma ja Natsi-Saksa · Idän yleissuunnitelma ja Toinen maailmansota ·
Ihmisrotu
san Namibiasta) kasvot. Ihmisrotu on varsinkin aikaisemmin käytetty nimitys ihmisryhmästä, johon kuuluvilla yksilöillä on tiettyjä muista yksilöistä poikkeavia perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka ovat heille suurin piirtein yhteisiä ja liittyvät tiettyyn maantieteelliseen alueeseen.
Ihmisrotu ja Natsi-Saksa · Ihmisrotu ja Toinen maailmansota ·
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Italia ja Natsi-Saksa · Italia ja Toinen maailmansota ·
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Itä-Preussi ja Natsi-Saksa · Itä-Preussi ja Toinen maailmansota ·
Itärintama (toinen maailmansota)
Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.
Itärintama (toinen maailmansota) ja Natsi-Saksa · Itärintama (toinen maailmansota) ja Toinen maailmansota ·
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Itävalta ja Natsi-Saksa · Itävalta ja Toinen maailmansota ·
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Japani ja Natsi-Saksa · Japani ja Toinen maailmansota ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Natsi-Saksa · Kansainliitto ja Toinen maailmansota ·
Kansallissosialismi
Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.
Kansallissosialismi ja Natsi-Saksa · Kansallissosialismi ja Toinen maailmansota ·
Kansanmurha
Kansanmurha (oikeustieteessä joukkotuhonta) on jonkin tietyn etnisen, kielellisen, uskonnollisen tai muun, yleensä vähemmistönä olevan ryhmän järjestelmällistä tuhoamista.
Kansanmurha ja Natsi-Saksa · Kansanmurha ja Toinen maailmansota ·
Karl Dönitz
Karl Dönitz (16. syyskuuta 1891 Grünau, nyk. osa Berliiniä – 24. joulukuuta 1980 Aumühle, Länsi-Saksa) oli saksalainen suuramiraali, joka toimi toisen maailmansodan aikana Saksan sukellusvenelaivaston komentajana vuosina 1936–1943 ja Kriegsmarinen ylipäällikkönä vuosina 1943–1945 sekä Saksan valtakunnanpresidenttinä lyhyen aikaa vuonna 1945.
Karl Dönitz ja Natsi-Saksa · Karl Dönitz ja Toinen maailmansota ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Natsi-Saksa · Kiina ja Toinen maailmansota ·
Länsirintama (toinen maailmansota)
Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa.
Länsirintama (toinen maailmansota) ja Natsi-Saksa · Länsirintama (toinen maailmansota) ja Toinen maailmansota ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Natsi-Saksa · Liettua ja Toinen maailmansota ·
Liittoutuneet
Liittoutuneet tarkoittaa yleensä toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistellutta liittoumaa.
Liittoutuneet ja Natsi-Saksa · Liittoutuneet ja Toinen maailmansota ·
Lopullinen ratkaisu
Wannseen konferenssin jälkeen 26. helmikuuta 1942 päivätyssä kirjeessä Reinhard Heydrich pyytää diplomaatti Martin Lutherilta hallinnollista apua ”juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun” toimeenpanemisessa. Lopullinen ratkaisu, pidemmin juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu oli natsi-Saksan hallinnon suunnitelma ratkaista ”juutalaiskysymys” täysimittaisella kansanmurhalla.
Lopullinen ratkaisu ja Natsi-Saksa · Lopullinen ratkaisu ja Toinen maailmansota ·
Luftwaffe (Wehrmacht)
Luftwaffe oli natsi-Saksan ilmavoimien (1935–1945) virallinen nimi.
Luftwaffe (Wehrmacht) ja Natsi-Saksa · Luftwaffe (Wehrmacht) ja Toinen maailmansota ·
München
München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen.
München ja Natsi-Saksa · München ja Toinen maailmansota ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Natsi-Saksa · Moskova ja Toinen maailmansota ·
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Nationalismi ja Natsi-Saksa · Nationalismi ja Toinen maailmansota ·
Natsi-Saksan keskitysleirit
Heinrich Himmler tarkastamassa Dachaun keskitysleiriä, 8. toukokuuta 1936. Natsi-Saksan keskitysleirit perustettiin, kun kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa 1933.
Natsi-Saksa ja Natsi-Saksan keskitysleirit · Natsi-Saksan keskitysleirit ja Toinen maailmansota ·
Natsitervehdys
von dem Bach-Zelewskille natsi-Saksan järjestyspoliisin (''Ordnungspolizei'') paraatissa Minskissä Neuvostoliitossa vuonna 1943. Saksan valtiopäiväedustajien natsitervehdys valtakunnankansleri Adolf Hitlerille 6. lokakuuta 1939. Nuorisojärjestön natsitervehdys vuonna 1939. Hitlerin oma tervehdystyyli koukistetulla kädellä. Teoksesta ''Illustrated Exhibitor'' vuodelta 1852 löytyy silloisen taiteilijan käsitys germaanikuninkaan valtaannoususeremoniasta. Natsitervehdys eli Hitler-tervehdys (kansallissosialistien mukaan Deutscher Gruß) oli kansallissosialistien käyttämä tervehdys, joka oli muunnos roomalaisesta tervehdyksestä.
Natsi-Saksa ja Natsitervehdys · Natsitervehdys ja Toinen maailmansota ·
Nürnberg
Nürnberg on kaupunki Saksan Baijerissa.
Nürnberg ja Natsi-Saksa · Nürnberg ja Toinen maailmansota ·
Nürnbergin oikeudenkäynnit
Karl Brandtille luetaan hirttotuomiota. Syytettyjä rivissä. Nürnbergin oikeudenkäynnillä viitataan toisen maailmansodan jälkeen järjestettyihin kolmeentoista sotaoikeudenkäyntiin, joissa sodan voittajavaltojen eli liittoutuneiden perustama tuomioistuin tuomitsi kukistuneen natsi-Saksan johtajia heidän toiminnastaan sodan aikana.
Nürnbergin oikeudenkäynnit ja Natsi-Saksa · Nürnbergin oikeudenkäynnit ja Toinen maailmansota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota ·
Normandian maihinnousu
Normandian maihinnousu oli läntisten liittoutuneiden armeijoiden Pohjois-Ranskaan tekemä suuri maihinnousu toisessa maailmansodassa vuonna 1944.
Natsi-Saksa ja Normandian maihinnousu · Normandian maihinnousu ja Toinen maailmansota ·
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Natsi-Saksa ja Operaatio Barbarossa · Operaatio Barbarossa ja Toinen maailmansota ·
Paul von Hindenburg
Paul Ludwig Hans Anton von Beneckendorff und von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.
Natsi-Saksa ja Paul von Hindenburg · Paul von Hindenburg ja Toinen maailmansota ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Natsi-Saksa ja Puola · Puola ja Toinen maailmansota ·
Puolan offensiivi
Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki, saksalaiselta koodinimeltään Fall Weiß (’Tapaus valkoinen’) oli toisen maailmansodan aloittanut Saksan hyökkäys Puolaan 1.
Natsi-Saksa ja Puolan offensiivi · Puolan offensiivi ja Toinen maailmansota ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Natsi-Saksa ja Ranska · Ranska ja Toinen maailmansota ·
Reininmaa
Reininmaan kartta vuodelta 1905. Reininmaa keltaisella Reinjoesta länteen sisältäen myös alueita itärannalta Reininmaa on Reinjokea läntisessä Saksassa ympäröivän alueen yleisnimitys.
Natsi-Saksa ja Reininmaa · Reininmaa ja Toinen maailmansota ·
Romanit
Romanit ovat pohjoisen Intian alueelta joskus vuosien 400–1100 välillä lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa.
Natsi-Saksa ja Romanit · Romanit ja Toinen maailmansota ·
Saarland
Saarland, joskus myös Saarinmaa, on pieni osavaltio Saksan länsiosassa lähellä Ranskan rajaa.
Natsi-Saksa ja Saarland · Saarland ja Toinen maailmansota ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Natsi-Saksa ja Saksa · Saksa ja Toinen maailmansota ·
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (lyh. NSDAP), joka nykyisin tunnetaan puhekielessä yleisimmin natsipuolueena, oli Saksan valtakunnan ainoa sallittu puolue vuosina 1933–1945.
Natsi-Saksa ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue · Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ja Toinen maailmansota ·
Saksan keisari
Saksan keisari oli Saksan keisarikunnan valtionpäämies ja hallitsija.
Natsi-Saksa ja Saksan keisari · Saksan keisari ja Toinen maailmansota ·
Saksan valtakunnankansleri
Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.
Natsi-Saksa ja Saksan valtakunnankansleri · Saksan valtakunnankansleri ja Toinen maailmansota ·
Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto
Palomiehet sammuttavat Saksan valtiopäivätaloa. Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto oli 27. helmikuuta 1933 tapahtunut tuhopoltto, joka vaurioitti pahasti Saksan valtiopäivätaloa Berliinissä.
Natsi-Saksa ja Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto · Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto ja Toinen maailmansota ·
Schutzstaffel
Schutzstaffel eli SS oli alun perin natsi-Saksan kansallissosialistisen puolueen puolisotilaallinen yksikkö, myöhemmin puolueen alainen sotilaallinen organisaatio.
Natsi-Saksa ja Schutzstaffel · Schutzstaffel ja Toinen maailmansota ·
Selkäänpuukotusteoria
Vuonna 1919 julkaistu itävaltalainen postikortti, jossa karikatyyrisesti kuvattu juutalainen on puukottamassa sotilasta selkään. Juutalaisten sotaveteraanien valtakunnanliiton yritys vastata selkäänpuukotusteoriaan: ”12 000 juutalaista kuoli kunnian kentillä isänmaan puolesta”. Selkäänpuukotusteoria tai selkäänpistoteoria (suoraan käännettynä ”tikarinpistolegenda”) oli teoria, jonka mukaan Saksan armeija oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan vain siksi, että kotirintaman petturit olivat niin sanotusti puukottaneet sitä selkään.
Natsi-Saksa ja Selkäänpuukotusteoria · Selkäänpuukotusteoria ja Toinen maailmansota ·
Sicherheitsdienst
Sicherheitsdienst, lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan Schutzstaffelin (SS) tiedustelupalvelu.
Natsi-Saksa ja Sicherheitsdienst · Sicherheitsdienst ja Toinen maailmansota ·
Siirtomaa
Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva, mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä.
Natsi-Saksa ja Siirtomaa · Siirtomaa ja Toinen maailmansota ·
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Natsi-Saksa ja Slaavit · Slaavit ja Toinen maailmansota ·
Slovakian tasavalta (1939–1945)
Slovakian tasavalta oli muodollisesti itsenäinen slovakkivaltio, joka toimi Saksan vahvassa vaikutuspiirissä 14. maaliskuuta 1939 – 8. toukokuuta 1945.
Natsi-Saksa ja Slovakian tasavalta (1939–1945) · Slovakian tasavalta (1939–1945) ja Toinen maailmansota ·
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Natsi-Saksa ja Stalingradin taistelu · Stalingradin taistelu ja Toinen maailmansota ·
Sudeettialueet
Saksankielisten osuus väestöstä oikeuspiireittäin Tšekissä vuoden 1930 väestönlaskennassa. Sudeettialueet olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen uuteen Tšekkoslovakian valtioon liitettyjä, pääosin saksankielisiä alueita.
Natsi-Saksa ja Sudeettialueet · Sudeettialueet ja Toinen maailmansota ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Natsi-Saksa ja Tanska · Tanska ja Toinen maailmansota ·
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Natsi-Saksa ja Tšekkoslovakia · Tšekkoslovakia ja Toinen maailmansota ·
Totalitarismi
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea. Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.
Natsi-Saksa ja Totalitarismi · Toinen maailmansota ja Totalitarismi ·
Tuhoamisleiri
16px Puolan kartalle Treblinkan tuhoamisleirin pienoismalli Tuhoamisleirit olivat natsi-Saksan toisessa maailmansodassa vuosien 1941–1942 aikana perustamia leirejä, jotka kehitettiin toteuttamaan etenkin natsien rotuopin mukaisten ali-ihmisten tuhoamissuunnitelmaa, ”lopullista ratkaisua”.
Natsi-Saksa ja Tuhoamisleiri · Toinen maailmansota ja Tuhoamisleiri ·
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Natsi-Saksa ja Versailles’n rauha · Toinen maailmansota ja Versailles’n rauha ·
Wehrmacht
Wehrmacht (kirjaimellisesti Puolustusvoimat) oli kansallissosialistisen Saksan sotavoimien nimi vuosina 1935–1945.
Natsi-Saksa ja Wehrmacht · Toinen maailmansota ja Wehrmacht ·
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Natsi-Saksa ja Weimarin tasavalta · Toinen maailmansota ja Weimarin tasavalta ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Natsi-Saksa ja Yhdysvallat · Toinen maailmansota ja Yhdysvallat ·
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Natsi-Saksa ja Ympärysvallat · Toinen maailmansota ja Ympärysvallat ·
1. syyskuuta
1.
1. syyskuuta ja Natsi-Saksa · 1. syyskuuta ja Toinen maailmansota ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota
- Mitä heillä on yhteistä Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota
- Yhtäläisyyksiä Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota
Vertailu Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota
Natsi-Saksa on 229 suhteet, kun taas Toinen maailmansota on 467. niillä on yhteistä 77, Jaccard'in indeksi on 11.06% = 77 / (229 + 467).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
