Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Havupuut ja Mänty
Havupuut ja Mänty on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ainavihanta, Emi, Hede, Käpy, Lauhkea vyöhyke, Lehtipuut, Mäntykasvit, Metsäkuusi, Neulanen, Oksa, Paljassiemeniset, Pihka, Puu, Puuaines, Siemenkasvit, Siitepöly, Symbioosi, Yhteyttäminen.
Ainavihanta
Saksanpihdan kolmen peräkkäisen vuoden neulaset. nahkealehtinen, kuten monet ainavihannat lehtipuut. Ainavihanta (myös ikivihreä tai ainavihreä) tarkoittaa kasvitieteessä kasvia, jolla on lehtiä ympäri vuoden.
Ainavihanta ja Havupuut · Ainavihanta ja Mänty ·
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Emi ja Havupuut · Emi ja Mänty ·
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Havupuut ja Hede · Hede ja Mänty ·
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Havupuut ja Käpy · Käpy ja Mänty ·
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Havupuut ja Lauhkea vyöhyke · Lauhkea vyöhyke ja Mänty ·
Lehtipuut
kellastuvat ja putoavat. Lehtipuu on yhteisnimitys koppisiemenisiin kasveihin kuuluville puille, joilla on yleensä leveät lehdet toisin kuin havupuilla, joiden lehdet ovat usein kapeita neulasia tai pieniä suomulehtiä.
Havupuut ja Lehtipuut · Lehtipuut ja Mänty ·
Mäntykasvit
Mäntykasvit (Pinaceae) on havupuihin kuuluva kasviheimo.
Havupuut ja Mäntykasvit · Mänty ja Mäntykasvit ·
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Havupuut ja Metsäkuusi · Mänty ja Metsäkuusi ·
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Havupuut ja Neulanen · Mänty ja Neulanen ·
Oksa
Oksa (kasvitieteessä ramus) on puun tai pensaan rungosta lähtevä, yleensä monihaarainen haarauma, jossa puun tai pensaan lehdet ja kukat kasvavat.
Havupuut ja Oksa · Mänty ja Oksa ·
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Havupuut ja Paljassiemeniset · Mänty ja Paljassiemeniset ·
Pihka
männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.
Havupuut ja Pihka · Mänty ja Pihka ·
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Havupuut ja Puu · Mänty ja Puu ·
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Havupuut ja Puuaines · Mänty ja Puuaines ·
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Havupuut ja Siemenkasvit · Mänty ja Siemenkasvit ·
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Havupuut ja Siitepöly · Mänty ja Siitepöly ·
Symbioosi
merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.
Havupuut ja Symbioosi · Mänty ja Symbioosi ·
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Havupuut ja Mänty
- Mitä heillä on yhteistä Havupuut ja Mänty
- Yhtäläisyyksiä Havupuut ja Mänty
Vertailu Havupuut ja Mänty
Havupuut on 100 suhteet, kun taas Mänty on 184. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 6.34% = 18 / (100 + 184).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Havupuut ja Mänty. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
