Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Mänty ja Metsäkuusi
Mänty ja Metsäkuusi on 28 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aitotumaiset, Balkan, Carl von Linné, Emi, Enontekiö, Halla, Havukantojäärä, Havupuut, Hede, Iho, Juuri, Kaarna, Kangasmetsä, Kasvit, Käpy, Käpysieni, Kirjanpainaja, Kirvat, Koivut, Männynjuurikääpä, Mäntykasvit, Neulanen, Oksajääriäinen, Pihka, Putkilokasvit, Puu, Sarvijäärät, Siemenkasvit.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Aitotumaiset ja Mänty · Aitotumaiset ja Metsäkuusi ·
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Balkan ja Mänty · Balkan ja Metsäkuusi ·
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Carl von Linné ja Mänty · Carl von Linné ja Metsäkuusi ·
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Emi ja Mänty · Emi ja Metsäkuusi ·
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Enontekiö ja Mänty · Enontekiö ja Metsäkuusi ·
Halla
Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa kasvukauden aikana niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.
Halla ja Mänty · Halla ja Metsäkuusi ·
Havukantojäärä
Havukantojäärä (Rhagium inquisitor) on 13–18 millimetriä pitkä harmaakarvainen sarvijääriin (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriaislaji.
Havukantojäärä ja Mänty · Havukantojäärä ja Metsäkuusi ·
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Havupuut ja Mänty · Havupuut ja Metsäkuusi ·
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Hede ja Mänty · Hede ja Metsäkuusi ·
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Iho ja Mänty · Iho ja Metsäkuusi ·
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Juuri ja Mänty · Juuri ja Metsäkuusi ·
Kaarna
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.
Kaarna ja Mänty · Kaarna ja Metsäkuusi ·
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Kangasmetsä ja Mänty · Kangasmetsä ja Metsäkuusi ·
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Kasvit ja Mänty · Kasvit ja Metsäkuusi ·
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Käpy ja Mänty · Käpy ja Metsäkuusi ·
Käpysieni
Käpysieni (Baeospora myosura) on pieni helttasieni, jota tavataan enimmäkseen maahan pudonneilla kuusen kävyillä loppukesästä.
Käpysieni ja Mänty · Käpysieni ja Metsäkuusi ·
Kirjanpainaja
Kirjanpainaja (Ips typographus) on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen.
Kirjanpainaja ja Mänty · Kirjanpainaja ja Metsäkuusi ·
Kirvat
Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.
Kirvat ja Mänty · Kirvat ja Metsäkuusi ·
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Koivut ja Mänty · Koivut ja Metsäkuusi ·
Männynjuurikääpä
Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) on rouskujen ja haperoiden kanssa samaan Russulales-lahkoon kuuluva sienilaji, jota on pitkään pidetty samana lajina kuusenjuurikäävän (H. parviporum) kanssa.
Männynjuurikääpä ja Mänty · Männynjuurikääpä ja Metsäkuusi ·
Mäntykasvit
Mäntykasvit (Pinaceae) on havupuihin kuuluva kasviheimo.
Mänty ja Mäntykasvit · Mäntykasvit ja Metsäkuusi ·
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Mänty ja Neulanen · Metsäkuusi ja Neulanen ·
Oksajääriäinen
Oksajääriäinen (Pogonocherus fasciculatus) on sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.
Mänty ja Oksajääriäinen · Metsäkuusi ja Oksajääriäinen ·
Pihka
männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.
Mänty ja Pihka · Metsäkuusi ja Pihka ·
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Mänty ja Putkilokasvit · Metsäkuusi ja Putkilokasvit ·
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Mänty ja Puu · Metsäkuusi ja Puu ·
Sarvijäärät
Sarvijäärät eli hapsenkakkiaisetOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 1090 (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo.
Mänty ja Sarvijäärät · Metsäkuusi ja Sarvijäärät ·
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Mänty ja Metsäkuusi
- Mitä heillä on yhteistä Mänty ja Metsäkuusi
- Yhtäläisyyksiä Mänty ja Metsäkuusi
Vertailu Mänty ja Metsäkuusi
Mänty on 184 suhteet, kun taas Metsäkuusi on 101. niillä on yhteistä 28, Jaccard'in indeksi on 9.82% = 28 / (184 + 101).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Mänty ja Metsäkuusi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
