Myöhäispaleoliittinen kausi ja Veiksel-jääkausi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Myöhäispaleoliittinen kausi ja Veiksel-jääkausi

Myöhäispaleoliittinen kausi vs. Veiksel-jääkausi

Eräs myöhäispaleoliittisen kivikauden asuntotyyppi lienee ollut kota. Myöhäispaleoliittinen kausi oli kivikauden jakso noin 36 500–12 000 vuotta sitten, jonka kuluessa nykyihminen levisi Eurooppaan, alkoi luoda luolataidetta ja valmistaa yhtä taitavammin metsästyksessä ja saaliseläinten käsittelyssä tarvittavia kivisiä ja luisia työkaluja. Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Alpit

Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.

Alpit ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Alpit ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Arotundra

Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.

Arotundra ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Arotundra ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Englanti

Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.

Englanti ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Englanti ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.

Espanja ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Espanja ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Hampurin kulttuuri

Olkapääkärki. Hampurin kulttuuri oli viime jääkauden loppuvaiheen peuranmetsästäjien kulttuuri Pohjois-Saksassa ja lähialueilla.

Hampurin kulttuuri ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Hampurin kulttuuri ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Happi-isotooppivaihe

Happi-isotooppivaiheella tarkoitetaan merenpohjan kerrostumista määriteltyä ajanjaksoa.

Happi-isotooppivaihe ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Happi-isotooppivaihe ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Hengelo-interstadiaali

Hengelo-interstadiaali oli lämmin kausi viime jääkaudella 38 700–36 900 radiohiilivuotta sitten, mikä vastaa GISP2-jäänäytteen aikaa 43 000–40 500 kalenterivuotta sitten.

Hengelo-interstadiaali ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Hengelo-interstadiaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.

Ihminen ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Ihminen ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Ikirouta

Roudan ja ikiroudan alueet pohjoisella pallonpuoliskolla. Violetti: ikirouta, sininen: maa roudassa yli 15 päivää vuodessa, oranssi: maa roudassa keskimäärin alle 15 päivää vuodessa. (NASA) Ikiroutaa Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan.

Ikirouta ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Ikirouta ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Interstadiaali

Interstadiaali on saman jääkauden aikana oleva jäätön välivaihe.

Interstadiaali ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Interstadiaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Jääkausi ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Jääkausi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Karhu

Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.

Karhu ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Karhu ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Kivikausi

Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.

Kivikausi ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Kivikausi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Kylmyysaavikko

Frans Joosefin maa on kylmyysaavikkoa. Kylmyysaavikko (myös polaariaavikko, napa-aavikko tai arktinen aavikko) on tundran kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10 °C.

Kylmyysaavikko ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Kylmyysaavikko ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Lascaux-interstadiaali

Lascaux-interstadiaali Grönlannin jääkairausnäytteissä kaavamaisesti esitettynä. Lascaux-interstadiaali oli keskimääräistä leudompi, tosin melko kylmä vaihe viime jääkauden lopuilla noin 17 700–16 500 radiohiilivuotta sitten tai 20 800–18 000 kalenterivuotta sitten.

Lascaux-interstadiaali ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Lascaux-interstadiaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Mammutit

Mammutit (Mammuthus) on pohjoisella pallonpuoliskolla elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja.

Mammutit ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Mammutit ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Meiendorf-interstadiaali

Lämpötila nousi rajusti noin kymmenessä vuodessa, kun interstadiaali GI-1 alkoi. Tätä sanotaan monesti Böllingiksi tai Meiendorfiksi. Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-Alleröd-kausi näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä. Meiendorf-interstadiaali (monesti myös Bølling-interstadiaali n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän jääkauden.

Meiendorf-interstadiaali ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Meiendorf-interstadiaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Moustier-kulttuuri

Moustierin kulttuurin pisaramaisia kirveitä. Moustier-kulttuuri oli kivikautinen kulttuuri, joka yleensä yhdistetään neandertalinihmisiin Euroopassa, Aasian länsiosissa ja Pohjois-Afrikassa jääkauden aikana noin 40 000 vuotta sitten.

Moustier-kulttuuri ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Moustier-kulttuuri ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Neandertalinihminen

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on ihmisten (Homo) suvun sukupuuttoon kuollut laji, joka eli Euroopassa ja Lounais-Aasiassa vielä 40 000 vuotta sitten.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Neandertalinihminen · Neandertalinihminen ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Paleoliittinen kausi

Paleoliittinen kausi (vanha kivikausi) oli ihmisen kehityksessä kausi, jolla käytettiin ensimmäisiä alkeellisia työkaluja.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Paleoliittinen kausi · Paleoliittinen kausi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Pommeri-stadiaali

Viime jääkauden loppuvaiheen kylmä Grönlannin stadiaali 2 näkyy Grönlannista otetussa NGRIP-jääkairausnäytteessä muutamana kylmänä piikkinä. Pommeri-stadiaali (engl. Pomeranian stadial, saksaksi Pommerische stadium) oli kylmä kausi noin 16 500-14 700 vuotta sitten viimeisen jääkauden jo ohitettua kylmimmän kautensa.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Pommeri-stadiaali · Pommeri-stadiaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Preboreaali

Preboreaalikausi oli välittömästi viimeisen eli Veiksel-jääkauden päättymistä seurannut ajanjakso noin 11 500–10 500 kalenterivuotta sitten, jolloin lämpötila kohosi melko nopeasti.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Preboreaali · Preboreaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Pyreneet

Pyreneiden topografinen kartta Pyreneiden huippuja Lumiset Pyreneet satelliittikuvassa Pyreneet on poimuvuoristo Lounais-Euroopassa Espanjan ja Ranskan rajaseudulla.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Pyreneet · Pyreneet ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Ranska · Ranska ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Saksa · Saksa ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Salpausselät

Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Salpausselät · Salpausselät ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Swidryn kulttuuri

Swidryn kulttuuri oli kivikautinen kulttuuri pohjoisessa Itä-Puolassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä jääkauden päättymisen aikoihin vuosina 11000–9500 eaa.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Swidryn kulttuuri · Swidryn kulttuuri ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Valko-Venäjä · Valko-Venäjä ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Viime jääkauden huippukohta

Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.

Myöhäispaleoliittinen kausi ja Viime jääkauden huippukohta · Veiksel-jääkausi ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »