Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Musiikki ja Musiikkitiede
Musiikki ja Musiikkitiede on 13 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eero Tarasti, Johann Sebastian Bach, Kansanmusiikki, Konsertti, Ludwig van Beethoven, Melodia, Musiikkifilosofia, Nuottikirjoitus, Populaarimusiikki, Renessanssi, Rytmi, Taidemusiikki, Tietokone.
Eero Tarasti
Eero Aarne Pekka Tarasti (s. 27. syyskuuta 1948 Helsinki) on suomalainen musiikintutkija, semiootikko, pianisti ja kirjailija, musiikkitieteen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1984–2016; sitä ennen hän oli taidekasvatuksen professori 1979–1983 ja musiikkitieteen professori 1983 Jyväskylän yliopistossa.
Eero Tarasti ja Musiikki · Eero Tarasti ja Musiikkitiede ·
Johann Sebastian Bach
Johann Sebastian Bach (31. maaliskuuta (J: 21. maaliskuuta) 1685 Eisenach – 28. heinäkuuta 1750 Leipzig) oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.
Johann Sebastian Bach ja Musiikki · Johann Sebastian Bach ja Musiikkitiede ·
Kansanmusiikki
Kiinalaisia kansanmuusikoita Kansanmusiikki tarkoittaa kansanomaista musiikkia, joka on säilynyt muistin varassa.
Kansanmusiikki ja Musiikki · Kansanmusiikki ja Musiikkitiede ·
Konsertti
Pianokonsertti Konsertti on tilaisuus, jonka ohjelma muodostuu kokonaan tai pääasiallisesti musiikin esittämisestä.
Konsertti ja Musiikki · Konsertti ja Musiikkitiede ·
Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven (16. joulukuuta 1770 Bonn, Kölnin vaaliruhtinaskunta – 26. maaliskuuta 1827 Wien, Itävallan keisarikunta) oli saksalainen säveltäjä klassismin ja romantiikan siirtymäkaudella.
Ludwig van Beethoven ja Musiikki · Ludwig van Beethoven ja Musiikkitiede ·
Melodia
Melodia eli sävelmä on useista sävelistä muodostuva sävelkulku ja niiden muodostama jatkumo, toisin kuin yksittäinen kerran soitettava sävel.
Melodia ja Musiikki · Melodia ja Musiikkitiede ·
Musiikkifilosofia
Musiikkifilosofia on taidefilosofian haara, joka tarkastelee musiikin olemusta ja sen merkitystä sekä yleisiä lainalaisuuksia inhimillisen kokemuksen tulkitsemana.
Musiikki ja Musiikkifilosofia · Musiikkifilosofia ja Musiikkitiede ·
Nuottikirjoitus
Nykyaikaista nuottikirjoitusta: Ludwig van Beethovenin jousikvartetto nro 4 op. 18. Nuottikirjoitus eli notaatio (latinan sanasta nota ’merkki’) on kirjallinen merkkijärjestelmä musiikin merkitsemiseksi.
Musiikki ja Nuottikirjoitus · Musiikkitiede ja Nuottikirjoitus ·
Populaarimusiikki
Populaarimusiikilla tarkoitetaan yleisimmän määritelmän mukaan suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten popmusiikkia, rockia tai iskelmämusiikkia.
Musiikki ja Populaarimusiikki · Musiikkitiede ja Populaarimusiikki ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Musiikki ja Renessanssi · Musiikkitiede ja Renessanssi ·
Rytmi
Rytmi musiikin käsitteenä tarkoittaa äänen järjestelmällistä jakamista erilaisiin keskenään suhteellisiin aikakestoihin.
Musiikki ja Rytmi · Musiikkitiede ja Rytmi ·
Taidemusiikki
Tuntematon venetsialainen muusikko 1700-luvun alusta. Kuvan on väitetty virheellisesti esittävän Antonio Vivaldia. Länsimainen taidemusiikki eli puhekielessä klassinen musiikki viittaa monimuotoiseen ja epäyhtenäiseen länsimaisen musiikin perinteeseen erotuksena esimerkiksi kansanmusiikista ja populaarimusiikista.
Musiikki ja Taidemusiikki · Musiikkitiede ja Taidemusiikki ·
Tietokone
Columbia. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Musiikki ja Musiikkitiede
- Mitä heillä on yhteistä Musiikki ja Musiikkitiede
- Yhtäläisyyksiä Musiikki ja Musiikkitiede
Vertailu Musiikki ja Musiikkitiede
Musiikki on 125 suhteet, kun taas Musiikkitiede on 116. niillä on yhteistä 13, Jaccard'in indeksi on 5.39% = 13 / (125 + 116).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Musiikki ja Musiikkitiede. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
