Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Muinaiskreikka ja Nykykreikka
Muinaiskreikka ja Nykykreikka on 29 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aikamuoto, Akuutti (tarke), Aoristi, Aspekti (kielitiede), Bysantin kreikka, Bysantin valtakunta, Datiivi, Deklinaatio (kielitiede), Diftongi, Dimotikí, Futuuri, Imperatiivi, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Kaksikko, Katharévousa, Klassinen kreikka, Koinee, Kreikan kieli, Kreikka, Kreikkalainen kirjaimisto, Lesbos, Optatiivi, Partisiippi, Polytoninen ortografia, Preesens, Substantiivi, Vokaali.
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Muinaiskreikka · Aikamuoto ja Nykykreikka ·
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Akuutti (tarke) ja Muinaiskreikka · Akuutti (tarke) ja Nykykreikka ·
Aoristi
Aoristi on joidenkin kielten aikamuoto tai aspekti, joka yleensä ilmaisee tapahtumaa menneisyydessä, mutta ei samoin kuin perfekti tai imperfekti.
Aoristi ja Muinaiskreikka · Aoristi ja Nykykreikka ·
Aspekti (kielitiede)
Kielitieteessä aspekti on verbin ominaisuus, joka liittää siihen ajallista etenemistä kuvaavan merkityseron.
Aspekti (kielitiede) ja Muinaiskreikka · Aspekti (kielitiede) ja Nykykreikka ·
Bysantin kreikka
Bysantin kreikka on kreikan kielen keskiaikainen kehitysvaihe, joka sijoittuu muinaiskreikan ja nykykreikan väliin ja kattaa noin vuodet 330–1453.
Bysantin kreikka ja Muinaiskreikka · Bysantin kreikka ja Nykykreikka ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Bysantin valtakunta ja Muinaiskreikka · Bysantin valtakunta ja Nykykreikka ·
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi ja Muinaiskreikka · Datiivi ja Nykykreikka ·
Deklinaatio (kielitiede)
Deklinaatio on nominien taivutusluokka.
Deklinaatio (kielitiede) ja Muinaiskreikka · Deklinaatio (kielitiede) ja Nykykreikka ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Muinaiskreikka · Diftongi ja Nykykreikka ·
Dimotikí
Dimotikí (”kansan kieli”) on nimitys, jota käytetään nykykreikan kansankielen mukaisesta kirjakielestä.
Dimotikí ja Muinaiskreikka · Dimotikí ja Nykykreikka ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Futuuri ja Muinaiskreikka · Futuuri ja Nykykreikka ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Muinaiskreikka · Imperatiivi ja Nykykreikka ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Muinaiskreikka · Imperfekti ja Nykykreikka ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Muinaiskreikka · Indoeurooppalaiset kielet ja Nykykreikka ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Muinaiskreikka · Infinitiivi ja Nykykreikka ·
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Kaksikko ja Muinaiskreikka · Kaksikko ja Nykykreikka ·
Katharévousa
Katharévousa (myös katharévusa,, ”puhdistava (kieli)”) on nykykreikan kirjakielen osin keinotekoinen muoto, jossa kieltä on pyritty muokkaamaan klassisen kreikan suuntaan.
Katharévousa ja Muinaiskreikka · Katharévousa ja Nykykreikka ·
Klassinen kreikka
Klassinen kreikka käsittää muinaiskreikan kielen historian antiikin Kreikan arkaaisella ja klassisella kaudella eli noin vuosina 800–300 eaa.
Klassinen kreikka ja Muinaiskreikka · Klassinen kreikka ja Nykykreikka ·
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Koinee ja Muinaiskreikka · Koinee ja Nykykreikka ·
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Kreikan kieli ja Muinaiskreikka · Kreikan kieli ja Nykykreikka ·
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Kreikka ja Muinaiskreikka · Kreikka ja Nykykreikka ·
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Kreikkalainen kirjaimisto ja Muinaiskreikka · Kreikkalainen kirjaimisto ja Nykykreikka ·
Lesbos
Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.
Lesbos ja Muinaiskreikka · Lesbos ja Nykykreikka ·
Optatiivi
Optatiivi-nimitystä käytetään imperatiivin eli käskymuodon tapaisesta tapaluokasta, jolla ilmaistaan epäsuoraa tai kohteliasta käskyä.
Muinaiskreikka ja Optatiivi · Nykykreikka ja Optatiivi ·
Partisiippi
Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.
Muinaiskreikka ja Partisiippi · Nykykreikka ja Partisiippi ·
Polytoninen ortografia
Polytoninen ortografia on kreikan kielen kirjoittamisessa käytetty diakriittisten merkkien järjestelmä, joka perustuu klassisen kreikan lausumiseen.
Muinaiskreikka ja Polytoninen ortografia · Nykykreikka ja Polytoninen ortografia ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Muinaiskreikka ja Preesens · Nykykreikka ja Preesens ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Muinaiskreikka ja Substantiivi · Nykykreikka ja Substantiivi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Muinaiskreikka ja Nykykreikka
- Mitä heillä on yhteistä Muinaiskreikka ja Nykykreikka
- Yhtäläisyyksiä Muinaiskreikka ja Nykykreikka
Vertailu Muinaiskreikka ja Nykykreikka
Muinaiskreikka on 115 suhteet, kun taas Nykykreikka on 164. niillä on yhteistä 29, Jaccard'in indeksi on 10.39% = 29 / (115 + 164).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Muinaiskreikka ja Nykykreikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
