Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
33 suhteet: Aleksanteri Nevski, Daniel (Venäjä), Dmitri Donskoi, Iivana II, Iivana Julma, Iivana Kalita, Iivana Suuri, Jaroslavl, Juri Danilovitš, Kaani, Kiovan Rusin seuraajavaltiot, Kulikovon taistelu, Kultainen orda, Monarkia, Moskova, Moskovan suuriruhtinas, Moskovan Venäjä, Moskvajoki, Novgorodin tasavalta, Ortodoksinen kirkko, Rjazan, Rostov, Rurikin dynastia, Semjon, Suomalais-ugrilaiset kielet, Turkkilaiset kielet, Tverin suuriruhtinaskunta, Valtionuskonto, Vasili I, Vasili II, Venäjän kieli, Venäjän vaakuna, Vladimir–Suzdal.
Aleksanteri Nevski
Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta – 1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Aleksanteri Nevski · Katso lisää »
Daniel (Venäjä)
Daniel Aleksandrovitš eli Daniel I (1261 – 5. maaliskuuta 1303 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta) oli ensimmäinen Moskovan ruhtinas.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Daniel (Venäjä) · Katso lisää »
Dmitri Donskoi
Dmitri Ivanovitš Donskoi, Dmitri I (12. lokakuuta 1350 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 19. toukokuuta 1389 Moskova) oli Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas vuosina 1359–1389 ja Vladimirin vuodesta 1363.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Dmitri Donskoi · Katso lisää »
Iivana II
Iivana II (Ivan II Ivanovitš Krasni eli 'Kaunis); (30. maaliskuuta 1326, Moskovan suuriruhtinaskunta – 13. marraskuuta 1359, Moskovan suuriruhtinaskunta) oli Moskovan ja Vladimirin suuriruhtinas vuosina 1353-1359. Ennen tätä hän hallitsi ruhtinaana Ruzaa ja Zvenigorodia. Hän oli Iivana Kalitan poika ja seurasi suuriruhtinaana vanhempaa veljeään Semjon Ivanovitš "Ylpeää", joka kuoli ruttoon eli mustaan surmaan vuonna 1353. Hänen liikanimensä on peräisin vasta 1700-luvulta. Iivana II, vuonna 1672 julkaistussa kirjassa Moskovan hallitsijoista.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Iivana II · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Iivana Julma · Katso lisää »
Iivana Kalita
Iivana I Kalita Iivana I Kalita (1. lokakuuta 1284 Kutškin, Vladimir Andrejevitš.: Ensimmäinen Moskovan ruhtinas Daniel Aleksandrovitš. Teoksessa: Isänmaallinen historia, Venäjän tiedeakatemia, Venäjän historian instituutti, 1995. No. 1, Ss. 94-107 tai 1288 Borisov, Nikolai Sergejevitš.: Ivan Kalita. Molodoja gvardija, Moskova 2005. ss. 34-35; 37-38. (Huomattavien ihmisten elämiä). ISBN 5-235-02263-7 tai 1304 Moskovan suuriruhtinaskunta – 31. maaliskuuta 1340 tai 1341, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan ruhtinas vuonna 1322 ja suuriruhtinas vuosina 1325–1340, Novgorodin suuriruhtinas vuodesta 1329 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1328 alkaen.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Iivana Kalita · Katso lisää »
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Iivana Suuri · Katso lisää »
Jaroslavl
Jaroslavl on kaupunki Venäjällä 250 kilometriä Moskovasta koilliseen.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Jaroslavl · Katso lisää »
Juri Danilovitš
Juri Danilovitš Juri Danilovitš, ristimänimi Georgi, (1270-1280 -luvun vaihde/1281 Moskovan ruhtinaskunta – 21. marraskuuta 1325, Sarai, Kultaisen ordan valtakunta) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1303-1325 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1317.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Juri Danilovitš · Katso lisää »
Kaani
Kaani (altailaisissa kielissä khan) on sotilasjohtajan arvonimi, jota ovat käyttäneet monet mongolilaiset ja turkkilaiset hallitsijat.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Kaani · Katso lisää »
Kiovan Rusin seuraajavaltiot
Kiovan Rusin seuraajavaltiot vuonna 1054 Kiovan Rusin seuraajavaltiot olivat ruhtinaskuntia, jotka muodostuivat 1100-luvun puolessavälissä Kiovan Rusin luhistuessa keskinäisiin riitoihin ja sotiin.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Kiovan Rusin seuraajavaltiot · Katso lisää »
Kulikovon taistelu
Kulikovon taistelu oli venäläisten ja Kultaisen ordan joukkojen välillä Kulikovon niityllä 8.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Kulikovon taistelu · Katso lisää »
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Kultainen orda · Katso lisää »
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Monarkia · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinas
Moskovan suuriruhtinas oli Moskovan suuriruhtinaskunnan hallitsija.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Moskovan suuriruhtinas · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Moskvajoki
Moskvajoki eli Moskovanjoki on Moskovan kaupungin läpi virtaava ja Okaan Kolomnan lähellä laskeva joki Moskovan ja osittain myös Smolenskin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Moskvajoki · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Rjazan
Rjazan on kaupunki Venäjällä Rjazanin alueella, jonka pääkaupunki se on.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Rjazan · Katso lisää »
Rostov
Rostov on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Rostov · Katso lisää »
Rurikin dynastia
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurikin dynastia (Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Rurikin dynastia · Katso lisää »
Semjon
Semjon Ivanovitš "Ylpeä" Semjon I "Ylpeä", I. N. Nikitin 1731 Semjon I Ivanovitš "Ylpeä"; (7. syyskuuta 1316, Moskovan ruhtinaskunta – 24. huhtikuuta 1353, Moskovan ruhtinaskunta).
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Semjon · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Turkkilaiset kielet · Katso lisää »
Tverin suuriruhtinaskunta
Tverin suuriruhtinaskunta oli Volgan yläjuoksulla 1200–1400-luvuilla sijainnut muinaisvenäläinen feodaalivaltio.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Tverin suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Valtionuskonto
buddhalaisuus Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsäädännössä määritelty uskonto.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Valtionuskonto · Katso lisää »
Vasili I
Vasili I; (30. joulukuuta 1371, Moskovan suuriruhtinaskunta – 27. helmikuuta 1425, Moskovan suuriruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1389–1425.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Vasili I · Katso lisää »
Vasili II
Vasili II Sokea; (10. maaliskuuta 1415 – 27. maaliskuuta 1462, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1425–1462.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Vasili II · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän vaakuna
Viitattu.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjän vaakuna · Katso lisää »
Vladimir–Suzdal
Vladimir–Suzdal (usein myös pelkästään Vladimir tai Vladimirin ruhtinaskunta) oli Vladimirin kaupungin ympärille kehittynyt historiallinen valtio Keski-Venäjällä vuosina 1157–1318.
Uusi!!: Moskovan suuriruhtinaskunta ja Vladimir–Suzdal · Katso lisää »
