Yhtäläisyyksiä Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä on 14 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri Nevski, Dmitri Donskoi, Iivana Julma, Iivana Suuri, Kulikovon taistelu, Kultainen orda, Moskova, Moskovan Venäjä, Novgorodin tasavalta, Rostov, Turkkilaiset kielet, Tverin suuriruhtinaskunta, Venäjän kieli, Vladimir–Suzdal.
Aleksanteri Nevski
Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta – 1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Aleksanteri Nevski ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Aleksanteri Nevski ja Venäjä ·
Dmitri Donskoi
Dmitri Ivanovitš Donskoi, Dmitri I (12. lokakuuta 1350 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 19. toukokuuta 1389 Moskova) oli Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas vuosina 1359–1389 ja Vladimirin vuodesta 1363.
Dmitri Donskoi ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Dmitri Donskoi ja Venäjä ·
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Iivana Julma ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Iivana Julma ja Venäjä ·
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Iivana Suuri ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Iivana Suuri ja Venäjä ·
Kulikovon taistelu
Kulikovon taistelu oli venäläisten ja Kultaisen ordan joukkojen välillä Kulikovon niityllä 8.
Kulikovon taistelu ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Kulikovon taistelu ja Venäjä ·
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Kultainen orda ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Kultainen orda ja Venäjä ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Moskova ja Venäjä ·
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Moskovan Venäjä ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Moskovan Venäjä ja Venäjä ·
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Novgorodin tasavalta · Novgorodin tasavalta ja Venäjä ·
Rostov
Rostov on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Rostov · Rostov ja Venäjä ·
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Turkkilaiset kielet · Turkkilaiset kielet ja Venäjä ·
Tverin suuriruhtinaskunta
Tverin suuriruhtinaskunta oli Volgan yläjuoksulla 1200–1400-luvuilla sijainnut muinaisvenäläinen feodaalivaltio.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Tverin suuriruhtinaskunta · Tverin suuriruhtinaskunta ja Venäjä ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli · Venäjä ja Venäjän kieli ·
Vladimir–Suzdal
Vladimir–Suzdal (usein myös pelkästään Vladimir tai Vladimirin ruhtinaskunta) oli Vladimirin kaupungin ympärille kehittynyt historiallinen valtio Keski-Venäjällä vuosina 1157–1318.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Vladimir–Suzdal · Venäjä ja Vladimir–Suzdal ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä
- Mitä heillä on yhteistä Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä
- Yhtäläisyyksiä Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä
Vertailu Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä
Moskovan suuriruhtinaskunta on 33 suhteet, kun taas Venäjä on 691. niillä on yhteistä 14, Jaccard'in indeksi on 1.93% = 14 / (33 + 691).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: