Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
64 suhteet: Aitokaksisirkkaiset, Amerikanhaapa, Anatolia, Avainlaji, Carl von Linné, Ekologinen sukkessio, Emi, Eurooppa, Fenoli, Haapa (täsmennyssivu), Haavankääpä, Hede, Hedelmä, Hybridihaapa, Intarsia, Itä-Aasia, Japani, Juurakko, Käävät, Keski-Aasia, Kirkniemen paperitehdas, Koppisiemeniset, Kota (hedelmä), Kukinto, Kukka, Lahoaminen, Lauteet, Lehti (kasvitiede), Lehtiasento, Lehtilapa, Lenninhaiven, Lepakot, Liito-orava, Malpighiales, Männynrosoruoste, Mänty, Metsäkuusi, Metsänhoidon suositukset, Näätä, Norkko, Orava, Paanu, Pajukasvit, Päällyskasvi, Perhoset, Pihka, Pohjois-Aasia, Poppelit, Putkilokasvit, Puuaines, ..., Rosidit, Runkohaapsanen, Ruuhi, Siemen, Siemenkasvit, Silmu, Suku (biologia), Tikat, Tulitikku, Tuulipölytys, Vesa (kasvitiede), Viilu, Yhteyttäminen, Yksikotisuus. Laajenna indeksi (14 lisää) »
Aitokaksisirkkaiset
Pitkäpalkojen siitepölyhiukkasessa on kolme ituaukkoa. Aitokaksisirkkaiset (Eudicotidae) ovat koppisiemenisiä, joilla on kaksi sirkkalehteä ja siitepölyhiukkasessa kolme ituaukkoa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Aitokaksisirkkaiset · Katso lisää »
Amerikanhaapa
Amerikanhaapa (Populus tremuloides) on lehtipuu, joka kuuluu haapojen ja poppelien sukuun.
Uusi!!: Metsähaapa ja Amerikanhaapa · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Anatolia · Katso lisää »
Avainlaji
Itämeren vesiekosysteemin avainlaji Avainlajiksi kutsutaan lajia, jonka vaikutus ekosysteemiin ja sen toimintaan on suurempi kuin sen runsauden perusteella voisi odottaa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Avainlaji · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Metsähaapa ja Carl von Linné · Katso lisää »
Ekologinen sukkessio
Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.
Uusi!!: Metsähaapa ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Emi · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Eurooppa · Katso lisää »
Fenoli
Kolmiulotteinen malli fenolimolekyylistä Fenolit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa yksi tai useampi hydroksyyliryhmä (-OH) on liittyneenä suoraan bentseenirenkaaseen.
Uusi!!: Metsähaapa ja Fenoli · Katso lisää »
Haapa (täsmennyssivu)
Haapa voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Metsähaapa ja Haapa (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Haavankääpä
Haavankääpä (Phellinus tremulae) on arinakääpiin kuuluva kaviomainen valkolahottajasieni, joka elää yleisenä haavalla sekä joillain sen hybrideillä, ei kuitenkaan kovin usein muilla poppelilajeilla.
Uusi!!: Metsähaapa ja Haavankääpä · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Metsähaapa ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Metsähaapa ja Hedelmä · Katso lisää »
Hybridihaapa
Hybridihaapa (Populus × wettsteinii eli Populus tremula × tremuloides) on Euroopassa esiintyvän metsähaavan (Populus tremula) ja pohjoisamerikkalaisen amerikanhaavan (Populus tremuloides) risteymä, jota viljellään koristepuuna.
Uusi!!: Metsähaapa ja Hybridihaapa · Katso lisää »
Intarsia
A. C. Boullen loistokkuutta Intarsiakuvio Intarsia määritellään useimmiten huonekalujen, sisustuspintojen ja taulujen upotuskoristeluksi varsinkin silloin, kun kuviointiin on käytetty erilaisista jalopuulajeista tehtyjä upotuskuvioita.
Uusi!!: Metsähaapa ja Intarsia · Katso lisää »
Itä-Aasia
Itä-Aasian kartta Itä-Aasia on maantieteellinen alue Aasiassa, johon kuuluvat Etelä-Korea, Japani, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Taiwan.
Uusi!!: Metsähaapa ja Itä-Aasia · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Japani · Katso lisää »
Juurakko
Puun juurakko. Juurakko tarkoittaa yleiskielessä puun juuriston jykevintä osaa eli kantoa ja siihen liittyviä järeitä juuria.
Uusi!!: Metsähaapa ja Juurakko · Katso lisää »
Käävät
Rikkikääpä Käävät on vanhentunut nimi sieniheimosta Polyporaceae.
Uusi!!: Metsähaapa ja Käävät · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Metsähaapa ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Kirkniemen paperitehdas
Kirkniemen paperitehdas elokuussa 2016. Etualalla pääportti. Kirkniemen paperitehdas on Sappi Limited-konserniin kuuluva paperitehdas Lohjan Jönsbölen kaupunginosassa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Kirkniemen paperitehdas · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Metsähaapa ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kota (hedelmä)
Kota on yksi kasvien hedelmätyypeistä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Kota (hedelmä) · Katso lisää »
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Kukinto · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Kukka · Katso lisää »
Lahoaminen
aitan lattian alla, kun tuuletus on estetty tiiviillä muovipeitteellä. Opastetolpan alaosa on hiilletty lahoamisen estämiseksi. Lahoamiseksi kutsutaan tapahtumaa, kun bakteerit ja sienet hajottavat kuollutta eliötä hapellisessa ympäristössä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lahoaminen · Katso lisää »
Lauteet
Modernit leveät lauteet, materiaalina haapa. Saunan sisätiloja lauteineen. Lauteet ovat saunan kiinteitä istuimia.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lauteet · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtiasento
a) kierteinenb) ristikkäisesti vastakkainenc) kaksirivisesti vastakkainend) säteittäinen Ristikkäinen lehtiasento Lehtiasento kertoo, miten kasvin lehdet sijaitsevat varressa toisiinsa nähden.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lehtiasento · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lehtilapa · Katso lisää »
Lenninhaiven
Poikkileikkaus pähkylästä, jonka kärjessä lenninhaivenia; siemen on kuvassa tummanruskea osa. Lenninhaiven eli pappus-haiven on pähkylässä kiinni oleva hento, karvamainen laite.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lenninhaiven · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Metsähaapa ja Lepakot · Katso lisää »
Liito-orava
Liito-orava (Pteromys volans) on Pohjois-Euraasiassa Suomesta Tyynenmeren rannikolle, Hokkaidōn saarelle ja Keski-Kiinaan asti tavattava oravalaji.
Uusi!!: Metsähaapa ja Liito-orava · Katso lisää »
Malpighiales
Malpighiales on kasvilahko, johon kuuluu 16 065 lajia; ne jaetaan 716 sukuun ja 36 heimoon.
Uusi!!: Metsähaapa ja Malpighiales · Katso lisää »
Männynrosoruoste
Männynrosoruoste eli männynversoruoste (Cronartium pini) on ruostesieniin kuuluva sienilaji.
Uusi!!: Metsähaapa ja Männynrosoruoste · Katso lisää »
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Mänty · Katso lisää »
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Uusi!!: Metsähaapa ja Metsäkuusi · Katso lisää »
Metsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset on Tapio Oy:n koordinoima hanke, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suosituksia suomalaisten metsien kestävään hoitoon.
Uusi!!: Metsähaapa ja Metsänhoidon suositukset · Katso lisää »
Näätä
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji.
Uusi!!: Metsähaapa ja Näätä · Katso lisää »
Norkko
Harmaalepän (''Alnus incana'') norkko. Norkko on pehmeälapakkoinen tähkäntapainen kukinto, jossa on pienet kukat ja joka kukkimisen jälkeen varisee kokonaisena.
Uusi!!: Metsähaapa ja Norkko · Katso lisää »
Orava
Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji.
Uusi!!: Metsähaapa ja Orava · Katso lisää »
Paanu
Paanuilla vuorattu Kalliopytinki Kotkassa. Paanu on ohuehko hieman kiilamainen puukappale, joita käytetään katon tai seinien päällystämiseen.
Uusi!!: Metsähaapa ja Paanu · Katso lisää »
Pajukasvit
Pajukasvit (Salicaceae) on aitokaksisirkkaisten kasvien heimo, johon kuuluu 2000-luvun käsityksen mukaan 54 sukua.
Uusi!!: Metsähaapa ja Pajukasvit · Katso lisää »
Päällyskasvi
Päällyskasvi eli epifyytti on kasvi tai sieni, joka kasvaa toisen kasvin päällä tai muutoin siihen kiinnittyneenä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Päällyskasvi · Katso lisää »
Perhoset
Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko.
Uusi!!: Metsähaapa ja Perhoset · Katso lisää »
Pihka
männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.
Uusi!!: Metsähaapa ja Pihka · Katso lisää »
Pohjois-Aasia
Pohjois-Aasian sijainti Pohjois-Aasiaan lasketaan yleensä kuuluvan vain Siperia eli Venäjän itäiset osat.
Uusi!!: Metsähaapa ja Pohjois-Aasia · Katso lisää »
Poppelit
Poppelit eli haavat (Populus) on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva puusuku.
Uusi!!: Metsähaapa ja Poppelit · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Metsähaapa ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Puuaines · Katso lisää »
Rosidit
Rosidit (joskus tieteellisellä nimellä Rosidae) ovat aitokaksisirkkaisiin kasveihin kuuluva yksisyntyinen ryhmä eli kladi.
Uusi!!: Metsähaapa ja Rosidit · Katso lisää »
Runkohaapsanen
Runkohaapsanen (Saperda carcharias) on yleinen ja kookas kovakuoriaislaji.
Uusi!!: Metsähaapa ja Runkohaapsanen · Katso lisää »
Ruuhi
Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.
Uusi!!: Metsähaapa ja Ruuhi · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Metsähaapa ja Siemen · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Metsähaapa ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Silmu
Aitoviikunan silmu. Silmujen luokittelua. Silmu on versokasvien kehityksensä alussa oleva verso.
Uusi!!: Metsähaapa ja Silmu · Katso lisää »
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Uusi!!: Metsähaapa ja Suku (biologia) · Katso lisää »
Tikat
Tikan hakkaamia reikiä puussa. Isbn.
Uusi!!: Metsähaapa ja Tikat · Katso lisää »
Tulitikku
Syttyvä tulitikku Tulitikku on tulentekoväline, jossa tikun toinen pää on päällystetty syttymisherkällä seoksella.
Uusi!!: Metsähaapa ja Tulitikku · Katso lisää »
Tuulipölytys
Tuulipölytys eli anemofilia on kasvien lisääntymiseen liittyvä tapahtuma, jossa siitepöly kulkeutuu heteistä emeille tuulen mukana.
Uusi!!: Metsähaapa ja Tuulipölytys · Katso lisää »
Vesa (kasvitiede)
Puistolehmuksen tyvivesoja. Chilenaraukarian kantovesoja. Vesa on monivuotisen siemenkasvin juuresta, rönsystä tai ilmavarren tyvestä alkuperäisen perusrungon rinnalle tai tilalle kasvava pystyverso.
Uusi!!: Metsähaapa ja Vesa (kasvitiede) · Katso lisää »
Viilu
Eri puulajeista tehtyjä viiluja. Viilu on tukista useimmiten sorvaamalla saatu ohut levy ja vanerin perusosa.
Uusi!!: Metsähaapa ja Viilu · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Metsähaapa ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
Yksikotisuus
Kasvien kotisuus kuvaa sitä, miten kasvin kukkien heteet ja emit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden.
Uusi!!: Metsähaapa ja Yksikotisuus · Katso lisää »
