Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Merielämä

Indeksi Merielämä

Liemikilpikonna uiskentelemassa merenpohjan yllä Meritähtiä ja merivuokkoja Ryhävalaita Merielämä käsittää kaikki kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka elävät merien suolaisessa merivedessä.

66 suhteet: Abyssaalinen alue, Auringon säteily, Autotrofi, Bakteerit, Biomassa, Ecuador, Eläinplankton, Elämän alkuperä, Fosfaatti, Fosfori, Fotosynteesi, Hajottaja, Happamuus, Happi, Hiili, Home, Hylkeet, Itämeri, Kala, Kalsium, Kasviplankton, Kemosynteesi, Konvektio, Koralliriutta, Kuluttaja (biologia), Kumpuaminen, Kylmänveden koralli, Kylmäverinen, Laminariales, Lämminverinen, Liikakalastus, Mangrove, Mannerjalusta, Mäti, Meduusat, Merenpohja, Meri, Merilintu, Merinisäkäs, Merivesi, Merivuokot, Mesopelaginen vyöhyke, Murtovesi, Musta savuttaja, Nilviäiset, Pelaginen vyöhyke, Perustuotanto (biologia), Pii (alkuaine), Plankton, Pohjaeläimet, ..., Putkilokasvit, Rantavyöhyke, Ravintoketju, Ravintoverkko, Ruskolevät, Sienet, Sienieläimet, Suisto, Suolaisuus, Symbioosi, Syvänmeren hauta, Tiheys, Tsukijin kalatori, Typpi, Valaanpyynti, Vesikasvi. Laajenna indeksi (16 lisää) »

Abyssaalinen alue

Abyssaalinen alue tai abyssaalivyöhyke on syvänmeren alue noin 4 000–6 000 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.

Uusi!!: Merielämä ja Abyssaalinen alue · Katso lisää »

Auringon säteily

intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Merielämä ja Auringon säteily · Katso lisää »

Autotrofi

Autotrofia eli omavaraisuus tarkoittaa sitä, että eliö pystyy tuottamaan tarvitsemansa energiapitoiset yhdisteet itse fotosynteesin tai kemosynteesin avulla.

Uusi!!: Merielämä ja Autotrofi · Katso lisää »

Bakteerit

Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.

Uusi!!: Merielämä ja Bakteerit · Katso lisää »

Biomassa

Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.

Uusi!!: Merielämä ja Biomassa · Katso lisää »

Ecuador

Ecuadorin tasavalta eli Ecuador on valtio Etelä-Amerikan länsiosassa.

Uusi!!: Merielämä ja Ecuador · Katso lisää »

Eläinplankton

Meduusat kuuluvat suurimpiin eläinplanktoneihin. Eläinplankton on planktonin tyyppi.

Uusi!!: Merielämä ja Eläinplankton · Katso lisää »

Elämän alkuperä

Elämän alkuperä eli elämän ilmaantuminen maapallolle on edelleen ratkaisematon kysymys.

Uusi!!: Merielämä ja Elämän alkuperä · Katso lisää »

Fosfaatti

Fosfaatti-ionin rakenne Fosfaatti (ortofosfaatti, trioksidofosfaatti), PO43− on negatiivinen ioni eli anioni, jossa fosfori esiintyy viidenarvoisena.

Uusi!!: Merielämä ja Fosfaatti · Katso lisää »

Fosfori

Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.

Uusi!!: Merielämä ja Fosfori · Katso lisää »

Fotosynteesi

viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.

Uusi!!: Merielämä ja Fotosynteesi · Katso lisää »

Hajottaja

Hajottaja on mikrobi tai sieni, joka käyttää ravinnokseen kuolleita eliöitä.

Uusi!!: Merielämä ja Hajottaja · Katso lisää »

Happamuus

Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.

Uusi!!: Merielämä ja Happamuus · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Merielämä ja Happi · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Merielämä ja Hiili · Katso lisää »

Home

nektariineja Home on sieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.

Uusi!!: Merielämä ja Home · Katso lisää »

Hylkeet

Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.

Uusi!!: Merielämä ja Hylkeet · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Uusi!!: Merielämä ja Itämeri · Katso lisää »

Kala

Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.

Uusi!!: Merielämä ja Kala · Katso lisää »

Kalsium

Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.

Uusi!!: Merielämä ja Kalsium · Katso lisää »

Kasviplankton

Kasviplankton on yhteyttämiskykyinen planktoneliö.

Uusi!!: Merielämä ja Kasviplankton · Katso lisää »

Kemosynteesi

Kemosynteesi (kreik. σύνθεσις sýnthesis ’yhdistäminen’) on yhteyttämistä, joka perustuu epäorgaanisten yhdisteiden hapettamiseen.

Uusi!!: Merielämä ja Kemosynteesi · Katso lisää »

Konvektio

Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.

Uusi!!: Merielämä ja Konvektio · Katso lisää »

Koralliriutta

Monimuotoista elämää Isolla valliriutalla. Koralliriutta on korallieläinten erittämästä kalsiumkarbonaatista kiteytyneiden tukirakenteiden ajan saatossa muodostama riutan muotoinen vedenalainen kasautuma, jollaisia esiintyy lähinnä merten rannikkovesissä ja muilla matalilla alueilla.

Uusi!!: Merielämä ja Koralliriutta · Katso lisää »

Kuluttaja (biologia)

Kuluttaja on biologiassa eliö, joka ei pysty tuottamaan energiaa ulkoisista, epäorgaanisista energialähteistä kemo- tai fotosynteesin avulla.

Uusi!!: Merielämä ja Kuluttaja (biologia) · Katso lisää »

Kumpuaminen

right right right Kumpuaminen on oseanografinen ilmiö, jossa tiheää, yleensä ravinteikasta vettä kohoaa meren pintaa kohti.

Uusi!!: Merielämä ja Kumpuaminen · Katso lisää »

Kylmänveden koralli

Kylmänveden koralli ''Paragorgia arborea'' 1 257 metrin syvyydessä Kalifornian edustalla. Silmäkoralli (''Lophelia pertusa'') on yleisimpiä syvänveden koralleja. Kartassa lajin esiintymispaikkoja 2000-vuosikymmenen alun tietämyksen mukaisesti. Kylmänveden korallit (syvänmeren, syvänveden) ovat koralleja, jotka kasvavat tyypillisesti syvällä ja kylmässä meressä, 200–1 000 metrin syvyydessä 4–13-asteisessa vedessä.

Uusi!!: Merielämä ja Kylmänveden koralli · Katso lisää »

Kylmäverinen

Ardennienhevonen on tyypillinen raskas kylmäverinen Kylmäverinen on hevostyyppi, joka kehitettiin aikoinaan pelto- ja vetotöihin.

Uusi!!: Merielämä ja Kylmäverinen · Katso lisää »

Laminariales

Laminariales on ruskolevien lahko, johon kuuluu seitsemän heimoa ja lähes 130 lajia.

Uusi!!: Merielämä ja Laminariales · Katso lisää »

Lämminverinen

Varenne on lämminverinen ravuri Lämminverinen ratsu (holsteininhevonen) Lämminverisellä hevosella tarkoitetaan hevosta, joka kuuluu kevytrakenteiseen hevostyyppiin.

Uusi!!: Merielämä ja Lämminverinen · Katso lisää »

Liikakalastus

Saalista troolissa Liikakalastus, ylikalastus tai ryöstökalastus tarkoittaa kalastusta, jossa kaloja pyydystetään niin paljon, että kalakannat eivät ehdi uusiutua.

Uusi!!: Merielämä ja Liikakalastus · Katso lisää »

Mangrove

Mangrovekasvillisuutta ja pönkkäjuurten vedenalainen verkosto Mangrovekasvien hengitysjuuria, jotka kasvavat ulos mudasta Mangrove tai mangrovesuo on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota kasvaa trooppisilla tai subtrooppisilla runsassateisilla alueilla merenrannikoilla ja jokisuistoissa.

Uusi!!: Merielämä ja Mangrove · Katso lisää »

Mannerjalusta

Mannerjalustat turkoosilla Mannerjalusta eli mannermaajalusta on mantereita ympäröivä, yleensä matalan meren vyöhyke.

Uusi!!: Merielämä ja Mannerjalusta · Katso lisää »

Mäti

Vasemmalla lohen mätiä, oikealla sammen mätiä eli kaviaaria. Mäti on naaraskalan hedelmöittymättömiä munasoluja.

Uusi!!: Merielämä ja Mäti · Katso lisää »

Meduusat

Meduusat (Scyphozoa, myös liuskameduusat tai varsinaiset meduusat) on yksi polttiaiseläinten pääjakson luokista.

Uusi!!: Merielämä ja Meduusat · Katso lisää »

Merenpohja

keskiselänteen kohdalla Merenpohja on veden peittämää maata meren pohjassa.

Uusi!!: Merielämä ja Merenpohja · Katso lisää »

Meri

Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.

Uusi!!: Merielämä ja Meri · Katso lisää »

Merilintu

Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä.

Uusi!!: Merielämä ja Merilintu · Katso lisää »

Merinisäkäs

Pullokuonodelfiini (''Tursiops truncatus''). Merinisäkkäät ovat nisäkkäitä jota ovat sopeutuneet hyvin elämään merellisissä elinympäristöissä.

Uusi!!: Merielämä ja Merinisäkäs · Katso lisää »

Merivesi

Kuohuvaa merivettä Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja reunamerissä.

Uusi!!: Merielämä ja Merivesi · Katso lisää »

Merivuokot

Merivuokot (Actiniaria) ovat meressä eläviä kukan muotoisia selkärangattomia, korallien ja meduusoiden lähisukulaisia.

Uusi!!: Merielämä ja Merivuokot · Katso lisää »

Mesopelaginen vyöhyke

Meren syvyyskerrokset. Mesopelaginen vyöhyke on pelagiaaliin kuuluva meren syvyyskerros.

Uusi!!: Merielämä ja Mesopelaginen vyöhyke · Katso lisää »

Murtovesi

Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.

Uusi!!: Merielämä ja Murtovesi · Katso lisää »

Musta savuttaja

Atlantin valtameressä. Mustat savuttajat ovat valtamerten pohjissa esiintyviä kuumia lähteitä, jotka syntyvät, kun maankuoresta pulppuava ylikuumennut vesi läpäisee merenpohjan.

Uusi!!: Merielämä ja Musta savuttaja · Katso lisää »

Nilviäiset

Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.

Uusi!!: Merielämä ja Nilviäiset · Katso lisää »

Pelaginen vyöhyke

Pelaginen vyöhyke, pelaginen alue tai pelagiaali on meren tai muun suuren vesistön vyöhyke, jossa ei tavata enää rantavyöhykkeiden suurkasvillisuutta.

Uusi!!: Merielämä ja Pelaginen vyöhyke · Katso lisää »

Perustuotanto (biologia)

Perustuotanto eli biomin primaarituotanto tarkoittaa tuottajien eli vihreiden kasvien yhteyttämisen kautta sitomaa energiamäärää tai niiden valmistamaa orgaanista ainesta.

Uusi!!: Merielämä ja Perustuotanto (biologia) · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Uusi!!: Merielämä ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »

Plankton

Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.

Uusi!!: Merielämä ja Plankton · Katso lisää »

Pohjaeläimet

Pohjaeläimet ovat selkärangattomia eläimiä, jotka ainakin jossakin elinvaiheessaan ovat riippuvaisia vedenalaisesta alustastaan.

Uusi!!: Merielämä ja Pohjaeläimet · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Merielämä ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Rantavyöhyke

Rantavyöhyke eli litoraali on järven tai meren matalahko kasvillisuusvyöhyke, johon valon ja aallokon vaikutus ulottuu.

Uusi!!: Merielämä ja Rantavyöhyke · Katso lisää »

Ravintoketju

Yksinkertaistetut esimerkit kahdesta erilaisesta ravintoketjusta. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua trofiatasolta toiselle eliöyhteisössä.

Uusi!!: Merielämä ja Ravintoketju · Katso lisää »

Ravintoverkko

Ravintoverkko on eliöyhteisön saalistus- ja ravintosuhteita kuvaava ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.

Uusi!!: Merielämä ja Ravintoverkko · Katso lisää »

Ruskolevät

Ruskolevät (Phaeophyceae syn. Phaeophyta) on ruskeiden levien ryhmä, johon kuuluu noin 2 000 monisoluista pääosin merivedessä elävää lajia.

Uusi!!: Merielämä ja Ruskolevät · Katso lisää »

Sienet

Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.

Uusi!!: Merielämä ja Sienet · Katso lisää »

Sienieläimet

Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.

Uusi!!: Merielämä ja Sienieläimet · Katso lisää »

Suisto

Herodotokselta, joka havaitsi Niilin suiston olevan kreikkalaisen delta-kirjaimen muotoinen. Suisto eli delta on joen virtauksen kuljettaman maa-aineksen muodostama, usein viuhkamainen alue joensuussa.

Uusi!!: Merielämä ja Suisto · Katso lisää »

Suolaisuus

Valtamerten pintasuolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti (tunnus S) tarkoittaa veden suolapitoisuutta.

Uusi!!: Merielämä ja Suolaisuus · Katso lisää »

Symbioosi

merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.

Uusi!!: Merielämä ja Symbioosi · Katso lisää »

Syvänmeren hauta

''Trench'' – syvänmeren hauta Syvänmeren hauta on merenpohjassa sijaitseva useita kilometrejä syvä ja satoja kilometrejä pitkä painauma.

Uusi!!: Merielämä ja Syvänmeren hauta · Katso lisää »

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Uusi!!: Merielämä ja Tiheys · Katso lisää »

Tsukijin kalatori

Tsukijin kalatori (2018) Tsukijin kalatori oli Japanissa sijainnut maailman suurin kalan ja muiden merestä saatavien tuotteiden tukkukauppa.

Uusi!!: Merielämä ja Tsukijin kalatori · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Merielämä ja Typpi · Katso lisää »

Valaanpyynti

Pyydettyjä valaita Höyrykäyttöinen pieni valaanpyyntialus Kanadassa noin vuonna 1900, harppuuna keulassa. Valaanpyyntiä harjoittavat intiaanit paloittelevat saalistaan Neah Bayssa noin vuonna 1910. Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenvaltiot vuonna 2006. Valaanpyynti (valastus) on valaiden metsästämistä.

Uusi!!: Merielämä ja Valaanpyynti · Katso lisää »

Vesikasvi

Isoulpukka (''Nuphar lutea'') on yksi vedessä kasvavista lajeista. Vesikasvit voidaan luokitella kasvumuodon mukaan erilaisiin elomuotoihin: rantakasveihin, ilmaversoisiin, kelluslehtisiin sekä upos- ja pohjalehtisiin.

Uusi!!: Merielämä ja Vesikasvi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Elämä merissä, Merieliö, Merieläin, Merien elämä.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »