Yhtäläisyyksiä Matelijat ja Nisäkkäät
Matelijat ja Nisäkkäät on 11 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aitotumaiset, Dinosaurukset, Eläimet, Holoseeni, Muna, Munasolu, Nikama, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Siittiö, Terapsidit.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Aitotumaiset ja Matelijat · Aitotumaiset ja Nisäkkäät ·
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Dinosaurukset ja Matelijat · Dinosaurukset ja Nisäkkäät ·
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Eläimet ja Matelijat · Eläimet ja Nisäkkäät ·
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Holoseeni ja Matelijat · Holoseeni ja Nisäkkäät ·
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Matelijat ja Muna · Muna ja Nisäkkäät ·
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Matelijat ja Munasolu · Munasolu ja Nisäkkäät ·
Nikama
Nikama selkäpuolelta katsottuna. 1. okahaarake, 2. nivelhaarake, 3. nikamasolmu, 4. poikkihaarake, 5. nikamakaari ja selkäydinkanava. Nikama (vertebra) on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.
Matelijat ja Nikama · Nikama ja Nisäkkäät ·
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Matelijat ja Selkäjänteiset · Nisäkkäät ja Selkäjänteiset ·
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Matelijat ja Selkärankaiset · Nisäkkäät ja Selkärankaiset ·
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Matelijat ja Siittiö · Nisäkkäät ja Siittiö ·
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Matelijat ja Nisäkkäät
- Mitä heillä on yhteistä Matelijat ja Nisäkkäät
- Yhtäläisyyksiä Matelijat ja Nisäkkäät
Vertailu Matelijat ja Nisäkkäät
Matelijat on 98 suhteet, kun taas Nisäkkäät on 134. niillä on yhteistä 11, Jaccard'in indeksi on 4.74% = 11 / (98 + 134).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Matelijat ja Nisäkkäät. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: