Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Maamarsalkka ja Säätyvaltiopäivät 1885

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Maamarsalkka ja Säätyvaltiopäivät 1885

Maamarsalkka vs. Säätyvaltiopäivät 1885

Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys. Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Yhtäläisyyksiä Maamarsalkka ja Säätyvaltiopäivät 1885

Maamarsalkka ja Säätyvaltiopäivät 1885 on 8 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Albert Edelfelt, Lars Teodor von Hellens, Lorenz Lindelöf, Ritarihuone, Samuel Werner von Troil, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Victor von Haartman, Viktor Magnus von Born.

Albert Edelfelt

Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.

Albert Edelfelt ja Maamarsalkka · Albert Edelfelt ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »

Lars Teodor von Hellens

Lars Theodor von Hellens, Torsten Wasastjernan maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1900. Lars Teodor (Theodor) von Hellens (11. lokakuuta 1826 Turku – 13. joulukuuta 1896 Turku) oli suomalainen juristi.

Lars Teodor von Hellens ja Maamarsalkka · Lars Teodor von Hellens ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »

Lorenz Lindelöf

Lorenz Lindelöf. Lorenz Leonard Lindelöf (13. marraskuuta 1827 Karvia – 3. maaliskuuta 1908 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, yliopiston rehtori, kouluhallituksen ylijohtaja ja kolmea säätyä edustanut valtiopäivämies.

Lorenz Lindelöf ja Maamarsalkka · Lorenz Lindelöf ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »

Ritarihuone

Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.

Maamarsalkka ja Ritarihuone · Ritarihuone ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »

Samuel Werner von Troil

Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.

Maamarsalkka ja Samuel Werner von Troil · Säätyvaltiopäivät 1885 ja Samuel Werner von Troil · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

Maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Säätyvaltiopäivät 1885 ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Victor von Haartman

Victor von Haartman, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1889. Victor Georg Gustaf Gabriel von Haartman (4. maaliskuuta 1830 Helsinki – 21. toukokuuta 1895 Bonn, Saksan keisarikunta) oli suomalainen hallintomies, senaattori ja säätyvaltiopäivien valtiopäivämies ja maamarsalkka.

Maamarsalkka ja Victor von Haartman · Säätyvaltiopäivät 1885 ja Victor von Haartman · Katso lisää »

Viktor Magnus von Born

Viktor Magnus (V. M.) von Born (8. lokakuuta 1851 Helsinki – 15. syyskuuta 1917 Pernaja) oli suomalainen vapaaherra, tilanomistaja, valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustaja.

Maamarsalkka ja Viktor Magnus von Born · Säätyvaltiopäivät 1885 ja Viktor Magnus von Born · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Maamarsalkka ja Säätyvaltiopäivät 1885

Maamarsalkka on 56 suhteet, kun taas Säätyvaltiopäivät 1885 on 320. niillä on yhteistä 8, Jaccard'in indeksi on 2.13% = 8 / (56 + 320).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Maamarsalkka ja Säätyvaltiopäivät 1885. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »