Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Lyydin kieli ja Vepsän kieli
Lyydin kieli ja Vepsän kieli on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ablatiivi, Adessiivi, Allatiivi, Astevaihtelu, Ääninen, D. E. D. Europaeus, Elatiivi, Genetiivi, Illatiivi, Inessiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Karjala, Karjalan tasavalta, Kieli, Nominatiivi, Partitiivi, Petroskoi, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Uralilaiset kielet, Venäjän kieli, Vepsäläiset.
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Ablatiivi ja Lyydin kieli · Ablatiivi ja Vepsän kieli ·
Adessiivi
Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.
Adessiivi ja Lyydin kieli · Adessiivi ja Vepsän kieli ·
Allatiivi
Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.
Allatiivi ja Lyydin kieli · Allatiivi ja Vepsän kieli ·
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Lyydin kieli · Astevaihtelu ja Vepsän kieli ·
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Ääninen ja Lyydin kieli · Ääninen ja Vepsän kieli ·
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
D. E. D. Europaeus ja Lyydin kieli · D. E. D. Europaeus ja Vepsän kieli ·
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Elatiivi ja Lyydin kieli · Elatiivi ja Vepsän kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Lyydin kieli · Genetiivi ja Vepsän kieli ·
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Illatiivi ja Lyydin kieli · Illatiivi ja Vepsän kieli ·
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Inessiivi ja Lyydin kieli · Inessiivi ja Vepsän kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Lyydin kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Lyydin kieli · Karjala ja Vepsän kieli ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan tasavalta ja Lyydin kieli · Karjalan tasavalta ja Vepsän kieli ·
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Kieli ja Lyydin kieli · Kieli ja Vepsän kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Lyydin kieli ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Vepsän kieli ·
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Lyydin kieli ja Partitiivi · Partitiivi ja Vepsän kieli ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Lyydin kieli ja Petroskoi · Petroskoi ja Vepsän kieli ·
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Lyydin kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Suomalais-permiläiset kielet ja Vepsän kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Lyydin kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Suomalais-volgalaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Lyydin kieli ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Lyydin kieli ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Vepsän kieli ·
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Lyydin kieli ja Vepsän kieli
- Mitä heillä on yhteistä Lyydin kieli ja Vepsän kieli
- Yhtäläisyyksiä Lyydin kieli ja Vepsän kieli
Vertailu Lyydin kieli ja Vepsän kieli
Lyydin kieli on 61 suhteet, kun taas Vepsän kieli on 89. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 15.33% = 23 / (61 + 89).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Lyydin kieli ja Vepsän kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
