Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota
Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota on 48 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Kerenski, Baltian maat, Bolševikit, Brest-Litovskin rauha, Carl Enckell, Eino Rahja, Ensimmäinen maailmansota, Grigori Zinovjev, Helsinki, Inflaatio, Itämeren laivasto, Itävalta-Unkari, Ivar Smilga, Josif Stalin, Jukka Rahja, Kansankomissaarien neuvosto, Kapitalismi, Kylmä sota, Lev Trotski, Mihail Svetšnikov, Ministerivaltiosihteeri, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Nikolai II, Nikolai Judenitš, Nikolai Podvoiski, Pavel Dybenko, Pietari (kaupunki), Puna-armeija, Puola, ..., Saksan keisarikunta, Sosialismi, Suomen itsenäistyminen, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Työaika, Ukraina, Valtakunnanduuman väliaikainen komitea, Venäjän keisarikunta, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän sisällissota, Venäjän väliaikainen hallitus, Veto-oikeus, Viipuri, Vladimir Lenin, Yhdysvallat, Ympärysvallat. Laajenna indeksi (18 lisää) »
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Aleksandr Kerenski ja Lokakuun vallankumous · Aleksandr Kerenski ja Suomen sisällissota ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Lokakuun vallankumous · Baltian maat ja Suomen sisällissota ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Lokakuun vallankumous · Bolševikit ja Suomen sisällissota ·
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Brest-Litovskin rauha ja Lokakuun vallankumous · Brest-Litovskin rauha ja Suomen sisällissota ·
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Carl Enckell ja Lokakuun vallankumous · Carl Enckell ja Suomen sisällissota ·
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Eino Rahja ja Lokakuun vallankumous · Eino Rahja ja Suomen sisällissota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Lokakuun vallankumous · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota ·
Grigori Zinovjev
Grigori Zinovjev puhumassa vuonna 1920. Grigori Jevsejevitš Zinovjev (oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski,; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum; 23. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1883 Jelisavetgrad, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Grigori Zinovjev ja Lokakuun vallankumous · Grigori Zinovjev ja Suomen sisällissota ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Lokakuun vallankumous · Helsinki ja Suomen sisällissota ·
Inflaatio
Inflaatio 2019 Inflaatio Suomessa 1975-2007 (Lähde: Tilastokeskus). Elinkustannusindeksi Suomessa 1951-2007 (Lähde: Tilastokeskus). Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä, jonka aiheuttaa yleisen hintatason nousu, ts.
Inflaatio ja Lokakuun vallankumous · Inflaatio ja Suomen sisällissota ·
Itämeren laivasto
Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.
Itämeren laivasto ja Lokakuun vallankumous · Itämeren laivasto ja Suomen sisällissota ·
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Itävalta-Unkari ja Lokakuun vallankumous · Itävalta-Unkari ja Suomen sisällissota ·
Ivar Smilga
Ivar Tenisovitš Smilga (2. joulukuuta 1892 Ajola, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. tammikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen vallankumouksellinen bolševikki.
Ivar Smilga ja Lokakuun vallankumous · Ivar Smilga ja Suomen sisällissota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Lokakuun vallankumous · Josif Stalin ja Suomen sisällissota ·
Jukka Rahja
Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.
Jukka Rahja ja Lokakuun vallankumous · Jukka Rahja ja Suomen sisällissota ·
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Kansankomissaarien neuvosto ja Lokakuun vallankumous · Kansankomissaarien neuvosto ja Suomen sisällissota ·
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Kapitalismi ja Lokakuun vallankumous · Kapitalismi ja Suomen sisällissota ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Kylmä sota ja Lokakuun vallankumous · Kylmä sota ja Suomen sisällissota ·
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Lev Trotski ja Lokakuun vallankumous · Lev Trotski ja Suomen sisällissota ·
Mihail Svetšnikov
Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s. 221–224.
Lokakuun vallankumous ja Mihail Svetšnikov · Mihail Svetšnikov ja Suomen sisällissota ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Lokakuun vallankumous ja Ministerivaltiosihteeri · Ministerivaltiosihteeri ja Suomen sisällissota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Lokakuun vallankumous ja Neuvosto-Venäjä · Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Lokakuun vallankumous ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Suomen sisällissota ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Lokakuun vallankumous ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen sisällissota ·
Nikolai Judenitš
Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.
Lokakuun vallankumous ja Nikolai Judenitš · Nikolai Judenitš ja Suomen sisällissota ·
Nikolai Podvoiski
Nikolai Podvoiski vuonna 1921. Nikolai Iljitš Podvoiski (16. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1880 Kunašovka, Tšernigovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. heinäkuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.
Lokakuun vallankumous ja Nikolai Podvoiski · Nikolai Podvoiski ja Suomen sisällissota ·
Pavel Dybenko
Pavel Jefimovitš Dybenko (16. helmikuuta 1889 Tšernihivin kuvernementti – 29. heinäkuuta 1938 Moskova) oli ukrainasyntyinen bolševikki ja puna-armeijan upseeri.
Lokakuun vallankumous ja Pavel Dybenko · Pavel Dybenko ja Suomen sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Lokakuun vallankumous ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Lokakuun vallankumous ja Puna-armeija · Puna-armeija ja Suomen sisällissota ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Lokakuun vallankumous ja Puola · Puola ja Suomen sisällissota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Lokakuun vallankumous ja Saksan keisarikunta · Saksan keisarikunta ja Suomen sisällissota ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Lokakuun vallankumous ja Sosialismi · Sosialismi ja Suomen sisällissota ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Lokakuun vallankumous ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Lokakuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Lokakuun vallankumous ja Suomi · Suomen sisällissota ja Suomi ·
Työaika
Työaika on työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä se päivittäinen tai viikoittainen aika, jolloin hän tekee työtehtäviensä mukaista työtä (tehokas työaika) tai jolloin ainakin hänen on sopimuksen tai virkasäännön mukaan oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä (nimellinen työaika).
Lokakuun vallankumous ja Työaika · Suomen sisällissota ja Työaika ·
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Lokakuun vallankumous ja Ukraina · Suomen sisällissota ja Ukraina ·
Valtakunnanduuman väliaikainen komitea
Kerenski ja Karaulov. Valtakunnanduuman väliaikainen komitea oli Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman jäsenten vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana muodostama epävirallinen komitea, joka valitsi Venäjän väliaikaisen hallituksen.
Lokakuun vallankumous ja Valtakunnanduuman väliaikainen komitea · Suomen sisällissota ja Valtakunnanduuman väliaikainen komitea ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Lokakuun vallankumous ja Venäjän keisarikunta · Suomen sisällissota ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Lokakuun vallankumous ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Suomen sisällissota ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Lokakuun vallankumous ja Venäjän sisällissota · Suomen sisällissota ja Venäjän sisällissota ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Lokakuun vallankumous ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Veto-oikeus
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.
Lokakuun vallankumous ja Veto-oikeus · Suomen sisällissota ja Veto-oikeus ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Lokakuun vallankumous ja Viipuri · Suomen sisällissota ja Viipuri ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Lokakuun vallankumous ja Vladimir Lenin · Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Lokakuun vallankumous ja Yhdysvallat · Suomen sisällissota ja Yhdysvallat ·
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Lokakuun vallankumous ja Ympärysvallat · Suomen sisällissota ja Ympärysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota
Vertailu Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota
Lokakuun vallankumous on 178 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 48, Jaccard'in indeksi on 7.77% = 48 / (178 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
