Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan
Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan on 32 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ako, Albert von Buxhövden, Auranala, Balduin Alnalainen, Baltian historia (kirja), Baltian maat, Bertold, Bulla, Hartvig II, Henrikin Liivinmaan kronikka, Holmen linna, Ikšķile, Innocentius III, Kalparitaristo, Kauppo, Kuldīga, Kuurit, Lammekinus, Latgallit, Matinpäivän taistelu, Meinhard, Riika, Ruotsi, Saulen taistelu, Semgallit, Tanska, Toreida, Valkoisen hiekan kansa, Väinäjoki, Vilhelm Modenalainen, ..., Virolaiset, Ymaut. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Ako
"Akon pää" patsas Riian Liivin aukiolla Ako (latinaksi Acco) oli liiviläinen päällikkö joka taisteli Baltian ristiretkien aikana Saksalaista ritarikuntaa vastaan.
Ako ja Liiviläiset · Ako ja Ristiretket Baltiaan ·
Albert von Buxhövden
Albert von Buxhövden (n. 1165 – 17. tammikuuta 1229) oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla.
Albert von Buxhövden ja Liiviläiset · Albert von Buxhövden ja Ristiretket Baltiaan ·
Auranala
Auranala (Nykysuomen sanakirja, s.v. auranala. Helsinki 1957. jonka koko on 71 metriä × 35,5 metriä eli noin 2 500 neliömetriä. Mitan ajateltiin juontuvan siitä, paljonko yhdellä härkäparilla voitiin kyntää peltoalaa päivässä. Plinius vanhempi kirjoitti: ”Jugerumiksi kutsuttiin sellaista peltoalaa, jonka yksi härkäpari pystyi kyntämään päivässä, aktukseksi taas sitä kyntöauran vetomatkaa, joka häriltä voitiin yhdellä kertaa kohtuullisesti vaatia: tämän matkan pituus oli 120 jalkaa, ja sen kaksinkertainen määrä oli sama kuin jugerumin pituus.”.
Auranala ja Liiviläiset · Auranala ja Ristiretket Baltiaan ·
Balduin Alnalainen
Balduin Alnalainen oli paavin alilegaatti ja myöhemmin legaatti Itämeren alueella vuosina 1230–1234.
Balduin Alnalainen ja Liiviläiset · Balduin Alnalainen ja Ristiretket Baltiaan ·
Baltian historia (kirja)
Baltian historia on professori Vilho Niitemaan kirjoittama Baltian historiaa käsittelevä kirja.
Baltian historia (kirja) ja Liiviläiset · Baltian historia (kirja) ja Ristiretket Baltiaan ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Liiviläiset · Baltian maat ja Ristiretket Baltiaan ·
Bertold
Bertold oli hannoverilainen sisteriläismunkki ja myöhemmin Liivinmaan piispa.
Bertold ja Liiviläiset · Bertold ja Ristiretket Baltiaan ·
Bulla
Paavi Urbanus VIII:n 1637 julkaisema bulla, jossa on lyijysinetti. Bulla tarkoittaa nauhan ympärille valettua savi-, lyijy- tai vahamöhkälettä, johon on painettu sinetti.
Bulla ja Liiviläiset · Bulla ja Ristiretket Baltiaan ·
Hartvig II
Hartvig II oli Bremenin arkkipiispa vuosina 1185–1190 ja 1192–1207.
Hartvig II ja Liiviläiset · Hartvig II ja Ristiretket Baltiaan ·
Henrikin Liivinmaan kronikka
Henrikin Liivinmaan kronikka on 1200-luvulla kirjoitettu kronikka, joka on Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Liivinmaan riimikronikan ohella merkittävimpiä Baltian varhaiskeskiajan historian lähteitä.
Henrikin Liivinmaan kronikka ja Liiviläiset · Henrikin Liivinmaan kronikka ja Ristiretket Baltiaan ·
Holmen linna
Holmen linna oli piispa Meinhardin 1180-luvulla rakennuttama kivilinna Martinsalan saarella Latviassa.
Holmen linna ja Liiviläiset · Holmen linna ja Ristiretket Baltiaan ·
Ikšķile
Ikšķile on noin 3 900 asukkaan kaupunki Latviassa.
Ikšķile ja Liiviläiset · Ikšķile ja Ristiretket Baltiaan ·
Innocentius III
Paavi Innocentius III (s. n. 1161–16. heinäkuuta 1216) oli paavina 8. tammikuuta 1198 – 16. heinäkuuta 1216.
Innocentius III ja Liiviläiset · Innocentius III ja Ristiretket Baltiaan ·
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Kalparitaristo ja Liiviläiset · Kalparitaristo ja Ristiretket Baltiaan ·
Kauppo
Kauppo, (? – 22. syyskuuta 1217) oli liiviläisten päällikkö Toreidan muinaismaakunnan alueella 1200-luvulla.
Kauppo ja Liiviläiset · Kauppo ja Ristiretket Baltiaan ·
Kuldīga
Kuldīga on kaupunki Latvian länsiosassa.
Kuldīga ja Liiviläiset · Kuldīga ja Ristiretket Baltiaan ·
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Kuurit ja Liiviläiset · Kuurit ja Ristiretket Baltiaan ·
Lammekinus
Lammekinus (latina: Lammekinus tai Lammechinus, latvia: Lamekins) oli 1200-luvulla elänyt kuurien päällikkö.
Lammekinus ja Liiviläiset · Lammekinus ja Ristiretket Baltiaan ·
Latgallit
Latgallit (historiallisesti eri variaatioina letti, leththi, lethti, letthi, letthigalli, letigolli, leththigallia) ovat latvialaisten alaryhmä, jota joskus myös pidetään omana etnisenä ryhmänään.
Latgallit ja Liiviläiset · Latgallit ja Ristiretket Baltiaan ·
Matinpäivän taistelu
Matinpäivän taistelu oli Baltian ristiretkien aikaan käyty virolaisten ja Kalparitariston sekä heidän liiviläisten liittolaisten välinen taistelu.
Liiviläiset ja Matinpäivän taistelu · Matinpäivän taistelu ja Ristiretket Baltiaan ·
Meinhard
Meinhard von Segeberg (1130- tai 1140-luku – 1196) oli saksalainen Liivinmaan piispa.
Liiviläiset ja Meinhard · Meinhard ja Ristiretket Baltiaan ·
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Liiviläiset ja Riika · Riika ja Ristiretket Baltiaan ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Liiviläiset ja Ruotsi · Ristiretket Baltiaan ja Ruotsi ·
Saulen taistelu
Saulen taistelu oli Kalparitariston ja liettualaisten sekä heidän kanssaan liittoutuneiden semgallien välillä käyty taistelu 23. syyskuuta 1236.
Liiviläiset ja Saulen taistelu · Ristiretket Baltiaan ja Saulen taistelu ·
Semgallit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla. Semgallit (latv. zemgaļi) historiallinen balttilainen heimo.
Liiviläiset ja Semgallit · Ristiretket Baltiaan ja Semgallit ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Liiviläiset ja Tanska · Ristiretket Baltiaan ja Tanska ·
Toreida
Toreida oli liiviläisten asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Liiviläiset ja Toreida · Ristiretket Baltiaan ja Toreida ·
Valkoisen hiekan kansa
Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria on Edgar Vaalgamaan kirjoittama liiviläisten historiaa ja kulttuuria käsittelevä kirja, joka ilmestyi vuonna 2001.
Liiviläiset ja Valkoisen hiekan kansa · Ristiretket Baltiaan ja Valkoisen hiekan kansa ·
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Liiviläiset ja Väinäjoki · Ristiretket Baltiaan ja Väinäjoki ·
Vilhelm Modenalainen
Vilhelm Modenalainen (~1184 – 31. maaliskuuta 1251) oli italialainen uskonoppinut, joka toimi paavi Honorius III:n ja Gregorius IX:n legaattina Preussissa 1240-luvulla ja Liivinmaalla 1220-luvulla.
Liiviläiset ja Vilhelm Modenalainen · Ristiretket Baltiaan ja Vilhelm Modenalainen ·
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Liiviläiset ja Virolaiset · Ristiretket Baltiaan ja Virolaiset ·
Ymaut
Ymaut (myös: Imauts) oli liiviläinen sotilas, joka Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan tappoi Liivinmaan toisen piispan Bertoldin vuonna 1198 Baltian ristiretkien aikana.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan
- Mitä heillä on yhteistä Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan
- Yhtäläisyyksiä Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan
Vertailu Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan
Liiviläiset on 176 suhteet, kun taas Ristiretket Baltiaan on 66. niillä on yhteistä 32, Jaccard'in indeksi on 13.22% = 32 / (176 + 66).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
