Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Liitukausi ja Nisäkkäät
Liitukausi ja Nisäkkäät on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Dinosaurukset, Gondwana, Hyönteiset, Hyppypäästäiset, Jurakausi, Kädelliset, Lauraasia, Lepakot, Mesotsooinen maailmankausi, Pangea, Pussieläimet, Sarvikuonot, Tasalämpöisyys, Tethysmeri, Triaskausi.
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Dinosaurukset ja Liitukausi · Dinosaurukset ja Nisäkkäät ·
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Gondwana ja Liitukausi · Gondwana ja Nisäkkäät ·
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Hyönteiset ja Liitukausi · Hyönteiset ja Nisäkkäät ·
Hyppypäästäiset
Tummajättiläishyppypäästäinen (''Rhynchocyon petersi''). Lyhytkorvahyppypäästäinen (''Macroscelides proboscideus''). Hyppypäästäiset (Macroscelidea) on afrikkalainen nisäkäslahko, joka vielä muutama vuosikymmen sitten luettiin hyönteissyöjiin.
Hyppypäästäiset ja Liitukausi · Hyppypäästäiset ja Nisäkkäät ·
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Jurakausi ja Liitukausi · Jurakausi ja Nisäkkäät ·
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Kädelliset ja Liitukausi · Kädelliset ja Nisäkkäät ·
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Lauraasia ja Liitukausi · Lauraasia ja Nisäkkäät ·
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Lepakot ja Liitukausi · Lepakot ja Nisäkkäät ·
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Liitukausi ja Mesotsooinen maailmankausi · Mesotsooinen maailmankausi ja Nisäkkäät ·
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Liitukausi ja Pangea · Nisäkkäät ja Pangea ·
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Liitukausi ja Pussieläimet · Nisäkkäät ja Pussieläimet ·
Sarvikuonot
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.
Liitukausi ja Sarvikuonot · Nisäkkäät ja Sarvikuonot ·
Tasalämpöisyys
Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.
Liitukausi ja Tasalämpöisyys · Nisäkkäät ja Tasalämpöisyys ·
Tethysmeri
Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.
Liitukausi ja Tethysmeri · Nisäkkäät ja Tethysmeri ·
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Liitukausi ja Nisäkkäät
- Mitä heillä on yhteistä Liitukausi ja Nisäkkäät
- Yhtäläisyyksiä Liitukausi ja Nisäkkäät
Vertailu Liitukausi ja Nisäkkäät
Liitukausi on 197 suhteet, kun taas Nisäkkäät on 134. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 4.53% = 15 / (197 + 134).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Liitukausi ja Nisäkkäät. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
