Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet

Liitepartikkeli vs. Uralilaiset kielet

Liitepartikkelit ovat varsin irrallisia sanan loppuun liitettäviä morfeemeja, jotka luetaan sanaluokkansa perusteella partikkeleihin. Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Yhtäläisyyksiä Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet

Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet on 8 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Genetiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Karjalan kieli, Kieltoverbi, Mordva, Suomen kieli, Vepsän kieli, Vokaalisointu.

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Liitepartikkeli · Genetiivi ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Itämerensuomalaiset kielet ja Liitepartikkeli · Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Karjalan kieli ja Liitepartikkeli · Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Kieltoverbi

Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.

Kieltoverbi ja Liitepartikkeli · Kieltoverbi ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Mordva

Mordva (mokšaksi, ersäksi ja) on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan länsipuolella Venäjän federaatiossa.

Liitepartikkeli ja Mordva · Mordva ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Liitepartikkeli ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.

Liitepartikkeli ja Vepsän kieli · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.

Liitepartikkeli ja Vokaalisointu · Uralilaiset kielet ja Vokaalisointu · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet

Liitepartikkeli on 27 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 8, Jaccard'in indeksi on 2.16% = 8 / (27 + 344).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Liitepartikkeli ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »