Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Liberalismi ja Vapaa-ajattelu

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Liberalismi ja Vapaa-ajattelu

Liberalismi vs. Vapaa-ajattelu

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate. Kieli.

Yhtäläisyyksiä Liberalismi ja Vapaa-ajattelu

Liberalismi ja Vapaa-ajattelu on 8 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Politiikka, Ranskan suuri vallankumous, Rationaalisuus, Renessanssi, Uskonnonvapaus, Valistus, Voltaire, Yhteiskunta.

Politiikka

Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.

Liberalismi ja Politiikka · Politiikka ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Ranskan suuri vallankumous

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

Liberalismi ja Ranskan suuri vallankumous · Ranskan suuri vallankumous ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Rationaalisuus

Rationaalisuus tarkoittaa kykyä käyttää subjektiivisen emootion (tunteiden, hahmottamisen, kokemusten ja havaintojen) ja objektiivisen tiedon vuorovaikutusta hyödykseen päätöksenteossa vaistojen ja perinteen lisäksi tai niiden sijaan.

Liberalismi ja Rationaalisuus · Rationaalisuus ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Liberalismi ja Renessanssi · Renessanssi ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Uskonnonvapaus

Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.

Liberalismi ja Uskonnonvapaus · Uskonnonvapaus ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Liberalismi ja Valistus · Valistus ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Voltaire

Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.

Liberalismi ja Voltaire · Vapaa-ajattelu ja Voltaire · Katso lisää »

Yhteiskunta

Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.

Liberalismi ja Yhteiskunta · Vapaa-ajattelu ja Yhteiskunta · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Liberalismi ja Vapaa-ajattelu

Liberalismi on 117 suhteet, kun taas Vapaa-ajattelu on 143. niillä on yhteistä 8, Jaccard'in indeksi on 3.08% = 8 / (117 + 143).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Liberalismi ja Vapaa-ajattelu. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »