Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Lauseenvastike ja Suomen kieli

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Lauseenvastike ja Suomen kieli

Lauseenvastike vs. Suomen kieli

Lauseenvastikkeeksi kutsutaan suomen kielessä sellaista rakennetta, jonka sisältö edustaa lausetta, mutta jossa ei ole predikaattia eli verbin finiittimuotoa, jota pidetään yleensä lauseen tuntomerkkinä. Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Yhtäläisyyksiä Lauseenvastike ja Suomen kieli

Lauseenvastike ja Suomen kieli on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aikamuoto, Genetiivi, Inessiivi, Infinitiivi, Instruktiivi, Objekti (lauseenjäsen), Partisiippi, Partitiivi, Passiivi, Perfekti, Possessiivisuffiksi, Preesens, Subjekti (lauseenjäsen), Translatiivi, Verbi.

Aikamuoto

Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).

Aikamuoto ja Lauseenvastike · Aikamuoto ja Suomen kieli · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Lauseenvastike · Genetiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Inessiivi

Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.

Inessiivi ja Lauseenvastike · Inessiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Infinitiivi ja Lauseenvastike · Infinitiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Instruktiivi

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.

Instruktiivi ja Lauseenvastike · Instruktiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Objekti (lauseenjäsen)

Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.

Lauseenvastike ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli · Katso lisää »

Partisiippi

Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.

Lauseenvastike ja Partisiippi · Partisiippi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Partitiivi

Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.

Lauseenvastike ja Partitiivi · Partitiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Lauseenvastike ja Passiivi · Passiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Lauseenvastike ja Perfekti · Perfekti ja Suomen kieli · Katso lisää »

Possessiivisuffiksi

Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.

Lauseenvastike ja Possessiivisuffiksi · Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Lauseenvastike ja Preesens · Preesens ja Suomen kieli · Katso lisää »

Subjekti (lauseenjäsen)

Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.

Lauseenvastike ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli · Katso lisää »

Translatiivi

Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.

Lauseenvastike ja Translatiivi · Suomen kieli ja Translatiivi · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Lauseenvastike ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Lauseenvastike ja Suomen kieli

Lauseenvastike on 20 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 4.76% = 15 / (20 + 295).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Lauseenvastike ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »