Sisällysluettelo
223 suhteet: Ab urbe condita (kirja), Academia Latinitati Fovendae, Acta diurna, Adam Bremeniläinen, Aeneis, Aforismi, Aisopos, Albert Suuri, Alkaios, Alkuin, Ambrosius, Ammianus Marcellinus, Antiikin Kreikan kirjallisuus, Antiikin Kreikan kulttuuri, Antiikki, Apollon, Apuleius, Arabit, Arkhilokhos, Asterix, Atella, Attikan öitä, Augustinus, Augustus, Aulus Cornelius Celsus, Aulus Gellius, Aurelius Prudentius, Ausonius, Averroës, Avicenna, Baijeri, Beda Venerabilis, Benediktiinit, Boëthius, Brockhaus Enzyklopädie, Carl von Linné, Carmina Burana, Cassiodorus, Cato vanhempi, Catullus, Cicero, Columella, Cornelius Nepos, Dalmatia, Dante Alighieri, Draama, Eepos, Einhard, Elegia, Elias Lönnrot, ... Laajenna indeksi (173 lisää) »
- Kirjallisuushistoria
Ab urbe condita (kirja)
Ab urbe condita on roomalaisen historioitsija Titus Liviuksen kirjoittama kirja, joka kertoo Rooman osittain myyttisestä menneisyydestä, alkaen Rooman perustamisesta vuonna 753 eaa. Teos kertoo roomalaisten urhoollisista saavutuksista.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ab urbe condita (kirja)
Academia Latinitati Fovendae
Academia Latinitati Fovendae on kansainvälinen, vuonna 1967 perustettu järjestö, jonka jäsenet ovat latinan opettajia ja tukijoita.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Academia Latinitati Fovendae
Acta diurna
Acta diurna (lat., päivittäiset tapahtumat) oli Julius Caesarin aloitteesta 59 eaa. perustettu Rooman virallinen julkaisu.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Acta diurna
Adam Bremeniläinen
Sivu Adam Bremeniläisen kirjoittamasta Hampurin piispojen historiasta, ''Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum''. Sivu sisältää alun Tanskan maantieteellisestä kuvauksesta. Adam Bremeniläinen (s.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Adam Bremeniläinen
Aeneis
Aeneis on roomalaisen Vergiliuksen ensimmäisellä vuosisadalla eaa. kirjoittama eeppinen runoelma, joka oli aikoinaan Rooman valtakunnan kansalliseepos.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Aeneis
Aforismi
Aforismi eli ajatelma, mietelmä tai mietelause on tiiviissä ja lyhyessä muodossa lausuttu ajatus.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Aforismi
Aisopos
Aisopos (n. 620–564 eaa.) oli antiikin kreikkalainen faabelien eli eläinsatujen sepittäjä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Aisopos
Albert Suuri
Albert Suuri, italialainen fresko vuodelta 1352. Albert Suuri (Albertus Magnus) (n. 1200 Lauingen – 15. marraskuuta 1280 Köln) oli dominikaanimunkki, joka tuli tunnetuksi laajoista tiedoistaan ja näkemyksistään uskonnon ja tieteen rauhanomaisesta rinnakkainelosta aikana, jolloin filosofia muutoin oli teologian aputiede.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Albert Suuri
Alkaios
Alkaios (n. 620–560 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, joka oli kotoisin Mytilenestä Lesbokselta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Alkaios
Alkuin
Rabanus Maurus (vas.), rinnallaan Alkuin, esittelee teostaan Otgar Mainzilaiselle (oik.). Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Alkuin tai Alcuin (noin 732–19. toukokuuta 804) oli munkki ja opettaja sekä Kaarle Suuren tärkein neuvonantaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Alkuin
Ambrosius
Pyhä Ambrosius (n. 340 – 4. huhtikuuta 397) oli Mediolanumin eli nykyisen Milanon piispa ja merkittävimpiä kristillisen kirkon kirkkoisiä 300-luvulla.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ambrosius
Ammianus Marcellinus
Ammianus Marcellinus (n. 330 – jälkeen 392) oli roomalainen historioitsija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ammianus Marcellinus
Antiikin Kreikan kirjallisuus
Antiikin Kreikan kirjallisuus viittaa antiikin aikana kreikan kielellä kirjoitettuihin kirjallisiin tuotteisiin.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Antiikin Kreikan kirjallisuus
Antiikin Kreikan kulttuuri
Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Antiikin Kreikan kulttuuri
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Antiikki
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Apollon
Apuleius
Apuleius. Lucius Apuleius eli Apuleios (n. 123/125 - n. 180) oli roomalainen retoriikan opettaja, kirjailija ja keskiplatonilainen filosofi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Apuleius
Arabit
Arabit ovat suuri seemiläinen etninen ryhmä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Arabit
Arkhilokhos
Arkhilokhos (n. 680–645 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Parokselta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Arkhilokhos
Asterix
Asterix on ranskalaisten käsikirjoittaja René Goscinnyn (1926–1977) ja piirtäjä-käsikirjoittaja Albert Uderzon (1927–2020) luoman Asterix seikkailee ‑sarjakuvan päähenkilö.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Asterix
Atella
Atella oli muinaisten oskien kaupunki Campaniassa nykyisten Sant'Arpinon ja Frattaminoren kaupunkien läheisyydessä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Atella
Attikan öitä
Attikan öitä (joskus myös Attikan yöt) on Aulus Gelliuksen kirjoittama antiikin aikainen latinankielinen teos, joka kokoaa 20 kirjaan sekalaisia huomioita kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta ja muista asioista.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Attikan öitä
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Augustinus
Augustus
Gaius Julius Caesar Augustus (synt. Gaius Octavius Thurinus, myöh. Gaius Julius Caesar, yleisesti Augustus) (23. syyskuuta 63 eaa. – 19. elokuuta 14) oli Rooman ensimmäinen keisari (valtakausi 16. tammikuuta 27 eaa. – 19. elokuuta 14 jaa.). Augustus oli Julius-Claudius-suvun ensimmäinen keisari.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Augustus
Aulus Cornelius Celsus
Aulus Cornelius Celsus. Pierre Roch Vigneronin litografia (1865?). Aulus Cornelius Celsus (n. 30 eaa.–50 jaa.) oli roomalainen kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Aulus Cornelius Celsus
Aulus Gellius
Aulus Gellius (noin 130–180) oli antiikin roomalainen kirjailija ja latinan kielen kieliopintutkija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Aulus Gellius
Aurelius Prudentius
Aurelius Prudentius (348 – n. 410) oli espanjalainen kristillinen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Aurelius Prudentius
Ausonius
Decimus Magnus Ausonius (n. 310–395) oli roomalainen runoilija ja reetori.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ausonius
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Averroës
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Avicenna
Baijeri
Laibarösin kylä Pohjois-Baijerissa. Baijeri, virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Baijeri
Beda Venerabilis
Piirroskuva Beda Venerabiliksesta keskiaikaisessa käsikirjoituksessa. Beda Venerabilis, myös Baeda Venerabilis tai Bede Venerabilis ("Kunnianarvoisa Beda")Castrén ja Pietilä-Castrén 2000, s. 80, (672/673 – 25. toukokuuta 735 Jarrow) oli anglosaksinen teologi, historioitsija ja kronikoitsija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Beda Venerabilis
Benediktiinit
Pyhä Benedictus Nursialainen Benediktiinit (lyhenne O.S.B, ”benediktiiniläiset” on vanhempi termi, jota on syytä välttää) ovat Pyhän Benedictus Nursialaisen luostarisääntöä noudattava luostarien järjestö.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Benediktiinit
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Boëthius
Brockhaus Enzyklopädie
''Brockhaus Enzyklopädie''. Brockhaus Enzyklopädie (lyhyemmin Brockhaus) on saksankielinen tietosanakirja, jota yleisesti pidetään monien muunkielisten tietosanakirjojen esikuvana.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Brockhaus Enzyklopädie
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Carl von Linné
Carmina Burana
Sivu Carmina Buranan käsikirjoituksesta Carmina Burana eli Burana Codex on yli tuhannen runon ja laulun käsikirjoituskokoelma 1200-luvulta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Carmina Burana
Cassiodorus
Flavius Magnus Aurelius Cassiodorus Senator (noin 490 - noin 585) oli roomalainen poliitikko ja historioitsija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Cassiodorus
Cato vanhempi
Marcus Porcius Cato vanhempi (234–149 eaa.), liikanimeltään Maior ja Censorius, oli antiikin roomalainen valtiomies, kirjailija ja reettori.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Cato vanhempi
Catullus
Nykyaikainen Catullusta esittävä patsas Sirmionessa, vuodelta 1935.The bust was commissioned in 1935 by Sirmione's mayor, Luigi Trojani, and produced by the Milanese foundry Clodoveo Barzaghi with the assistance of the sculptor Villarubbia Norri (N. Criniti & M. Arduino (eds.), ''Catullo e Sirmione.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Catullus
Cicero
Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Cicero
Columella
Columellan patsas. Plaza de las Flores, Cádiz. Lucius Junius Moderatus Columella (4 jaa. Gades, Hispania Baetica – noin 70 jaa.) oli hispanialaissyntyinen roomalainen kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Columella
Cornelius Nepos
Cornelius Nepos (n. 110–25/24 eaa.) oli roomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti elämäkertateoksestaan Kuuluisia miehiä (De viris illustribus).
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Cornelius Nepos
Dalmatia
Rabin saari ympäristöineen Dalmatia on historiallinen alue Kroatiassa, Adrianmeren rannikolla.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Dalmatia
Dante Alighieri
Dante Alighieri (monesti vain Dante; noin 21. toukokuuta 1265 Firenze – 13. tai 14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -runoelman kirjoittanut prosaisti ja runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Dante Alighieri
Draama
Draama (’toiminta’ Yrjö Hosiaisluoma Draamalla viitataan joskus puhekielessä dramaattisuuteen yleensä. Myös elokuvien lajityyppiä voidaan nimittää draamaksi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Draama
Eepos
Eepos (puhe) on laaja runomuotoinen kertova teos.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Eepos
Einhard
Kuvitusta Einhardin kirjasta ''Vita Karoli Magni''. Einhard (noin 775–14. maaliskuuta 840) oli frankkilainen historioitsija ja Kaarle Suuren uskollinen avustaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Einhard
Elegia
Elegia on antiikkinen runoelma, joka on rakennettu elegisen distikonin eli elegiamitan mukaisista kaksoissäkeistä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Elegia
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Elias Lönnrot
Ennius
Parnassos'' (1511). Quintus Ennius (239 – n. 168 eaa.) oli roomalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja satiirikko.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ennius
Epigrammi
Epigrammi (Epigrammeissa on usein lopussa terävä pisto tai lakoninen tai kiusoitteleva toteamus. Epigrammit ovat hyvä osoitus runouden voimasta oivallusten ja sukkeluuksien esittämisessä. Alun perin epigrammi tarkoitti rakennuksen päätykirjoitusta ”päälle kirjoitettua”, temppelilahjojen omistuskirjoitusta tai päällekirjoitusta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Epigrammi
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Epikurolaisuus
Erasmus Rotterdamilainen
Hans Holbein nuoremman maalaama Erasmus Rotterdamilaisen muotokuva vuodelta 1523. Erasmus Rotterdamilainen (Desiderius Erasmus Roterodamus, alun perin Gerrit Gerritzoons; 27. lokakuuta n. 1466 Rotterdam – 12. heinäkuuta 1536 Basel) oli hollantilainen renessanssifilosofi, humanisti, teologi ja kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Erasmus Rotterdamilainen
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Espanjan kieli
Etruskit
Etruskit olivat kansa antiikin aikana Keski-Italian Etruriassa nykyisen Toscanan alueella.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Etruskit
Faabeli
Faabeli (’tarina’) on vertauskuvallinen, yleensä moraalisen opetuksen sisältävä kertomus ihmisistä ja yhteiskunnasta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Faabeli
Fabius Pictor
Quintus Fabius Pictor (n. 254 eaa. – ?) oli vanhin roomalainen historioitsija, senaattori ja yksi ensimmäisiä annalisteja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Fabius Pictor
Filemon ja Baukis
''Filemon ja Baukis'', Adam Elsheimer, 1600. Filemon ja Baukis ovat kreikkalaisessa mytologiassa vanha fryygialainen aviopari, joka ainoina ihmisinä kaupungissaan osoitti vieraanvaraisuutta naamioituneita jumalia, Zeusta ja Hermestä, kohtaan.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Filemon ja Baukis
Francesco Petrarca
Petrarca freskossa noin vuodelta 1450. Galleria degli Uffizi, Firenze, Italia. Andrea di Bartolo di Bargilla (noin 1423–1457). Francesco Petrarca (20. heinäkuuta 1304 Arezzo – 19. heinäkuuta 1374 Arquà) oli italialainen runoilija, renessanssifilosofi ja humanisti.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Francesco Petrarca
Fronto
Marcus Cornelius Fronto (noin 100–170) oli roomalainen reettori ja puhetaidon opettaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Fronto
Fulda
Fulda on kaupunki Saksan keskiosassa, Hessenin osavaltion itäosassa, lähellä Baijerin ja Thüringenin rajaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Fulda
Gaius Maecenas
Maecenasin muotokuva on Irlannissa Galwayssa. Gaius Cilnius Maecenas (n. 70 eaa. – 8 jaa.) oli keisari Augustuksen uskottu ja poliittinen neuvonantaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gaius Maecenas
Gallia
Gallia noin vuonna 58 eaa. Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gallia
Gallian sota (kirja)
Gallian sota kuvaa Julius Caesarin sotaretkeä Galliassa vuosina 58–50 eaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gallian sota (kirja)
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georgica
Georgica on nelikirjainen opetusrunoelma, jonka Vergilius kirjoitti vuosien 37–29 eaa. välillä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Georgica
Germania
Rooman alueet punaisella, Magna Germania vihreällä. Germania oli roomalaisten käyttämä latinankielinen nimitys alueelle, joka ulottui Tonavalta Pohjanmereen ja Itämereen.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Germania
Giovanni Boccaccio
Giovanni Boccaccio. Raffaello Morghenin muotokuva, noin 1822. Giovanni Boccaccio (16. kesäkuuta 1313 Certaldo – 21. joulukuuta 1375 Certaldo) oli italialainen kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Giovanni Boccaccio
Giovanni Pico della Mirandola
Giovanni Pico della Mirandola, Uffizi. Giovanni Pico della Mirandola (s. 24. helmikuuta 1463 – 17. marraskuuta 1494) oli firenzeläinen humanisti ja renessanssifilosofi, joka tuli tunnetuksi vuoden 1486 tapahtumien johdosta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Giovanni Pico della Mirandola
Gratianus (munkki)
Gratianus on 1100-luvulla elänyt bolognalainen lainoppinut.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gratianus (munkki)
Gregoriaaninen kirkkolaulu
Pyhä Henki ilmoittaa paavi Gregorius Suurelle gregoriaanisen kirkkomusiikin sävelmät, jotka kirjuri kirjaa muistiin. Keskiaikainen piirros 1000-luvulta. Gregoriaaninen kirkkolaulu eli frankoroomalainen kirkkolaulu on yksiäänistä, säestyksetöntä laulua.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gregoriaaninen kirkkolaulu
Gregorius I
Pyhä Gregorius I (Gregorius Suuri) (noin 540 – 12. maaliskuuta 604) oli kirkonopettaja ja toimi paavina 3.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gregorius I
Gregorius Toursilainen
Gregorius Toursilainen ja Salve Kilperik I:n edessä. Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Gregorius Toursilainen (n. 538–594) oli frankkilainen historioitsija ja Toursin piispa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Gregorius Toursilainen
Hagiografia
Pyhän Yrjänän tarina on esimerkki hagiografiasta. Hagiografia (myös hagiologia) tarkoittaa pyhimysten elämistä kertovaa kirjallisuutta (pyhimyselämäkerrat) tai sellaisen kirjallisuuden kirjoittamista.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Hagiografia
Hannibal
Hannibal Barka (247 eaa.–183 eaa.) oli karthagolainen poliitikko ja yksi antiikin ajan nerokkaimmista sotapäälliköistä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Hannibal
Hans Holbein nuorempi
Hans Holbein nuorempi (1497 tai 1498, Augsburg – 1543, Lontoo) oli saksalais-sveitsiläinen taidemaalari, piirtäjä ja taidegraafikko.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Hans Holbein nuorempi
Heksametri
Heksametri (”kuusimitta”) on runomittojen tyyppi, jossa runojalka toistuu säkeessä kuusi kertaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Heksametri
Helius Eobanus Hessus
Helius Eobanus Hessus Helius Eobanus Hessus, oik.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Helius Eobanus Hessus
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Henrik Gabriel Porthan
Hieronymus
Pyhä Hieronymus (noin 347 Stridonissa – 30. syyskuuta 420 Betlehemissä) oli pappi, teologi ja historioitsija, joka käänsi Raamatun hepreasta ja kreikasta latinan kielelle.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Hieronymus
Hispania
Hispania oli roomalaisten nimitys Iberian niemimaalle eli nykyisten Espanjan ja Portugalin alueelle.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Hispania
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Homeros
Horatius
Quintus Horatius Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Horatius
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ilias
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Isaac Newton
Isidorus Sevillalainen
Isidorus Sevillalainen (tai San Isidoro de Sevilla,, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Isidorus Sevillalainen
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Italian kieli
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja J. V. Snellman
Jacopo Sannazaro
Jacopo Sannazaro, myös Iacobo Sannazzaro, kirjailijanimi Actius Sincerus, (28. heinäkuuta 1457 Napoli – 6. elokuuta 1530 Napoli) oli italialainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Jacopo Sannazaro
Johannes Scotus Eriugena
Johannes Scotus Eriugena. Johannes Scotus Eriugena (n. 815 Scotia –877) (myös Johannes Scotus Erigena, Johannes Scottus Eriugena) oli irlantilainen teologi, uusplatonilainen filosofi ja runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Johannes Scotus Eriugena
Johannes Trithemius
Johannes Trithemius''Polygraphia (1518)'' – ensimmäinen painettu kryptografiaa käsittelevä kirja. Johannes Trithemius (oik. Johann Heidenberg, 1. helmikuuta 1462 – 13. joulukuuta 1516) oli saksalainen apotti ja okkultisti.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Johannes Trithemius
John Milton
John Milton (9. joulukuuta 1608 Lontoo – 8. marraskuuta 1674 Lontoo) oli englantilainen runoilija ja liberaalifilosofi, jonka kuuluisin teos on eeppinen runoelma Kadotettu paratiisi (Paradise Lost).
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja John Milton
John Owen
John Owen (oikealla) pelaamassa shakkia Amos Burnin kanssa. John Owen (1827–1901) oli englantilainen kirkkoherra ja amatöörishakinpelaaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja John Owen
Juan Luis Vives
Juan Luis Vivesin patsas Madridissa. Juan Luis Vives (6. maaliskuuta 1493 – 6. toukokuuta 1540) oli espanjalainen oppinut.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Juan Luis Vives
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Julius Caesar
Juvenalis
Juvenalis seppelöitävänä. Kansikuva teoksesta John Dryden et al., ''The Satires of Decimus Junius Juvenalis: And of Aulus Persius Flaccus'', 4th ed. (Lontoo, 1711). Decimus Iunius Iuvenalis (n. 60 Aquinum nyk. Aquino – n. 135) oli roomalainen satiirikko ja runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Juvenalis
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kaarle Suuri
Kahdentoista taulun lait
Forum Romanum, jossa kahdentoista taulun lait alun perin olivat esillä. Kuvassa näkyvät rakenteet eivät liity lakeihin vaan ovat huomattavasti myöhäisempiä. Kahdentoista taulun lait on Rooman vanhin, vuosina 451 – 450 eaa. syntynyt lakikokoelma.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kahdentoista taulun lait
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kalevala
Kallimakhos
Kallimakhos (n. 305–240 eaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko ja runoilija, joka oli kotoisin Kyrenestä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kallimakhos
Kansainvaellusaika
Itä-Rooman valtakuntien alueella 100–700-luvuilla Kansainvaellusaika on keskiaikaa edeltänyt ajanjakso, jolloin useat kansat lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kansainvaellusaika
Kansallisvaltio
Suurin osa Euroopan maista on kansallisvaltioita. Kansallisvaltio on valtio, jossa kansallisuus ja kansalaisuus vastaavat toisiaan.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kansallisvaltio
Karolinginen renessanssi
Karolinginen renessanssi tarkoittaa Kaarle Suuren kaudella ja sen jälkeen tapahtunutta kirjallisuuden, taiteiden ja oppineisuuden kukoistuskautta vuoden 800 tienoilla.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Karolinginen renessanssi
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Katolinen kirkko
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Keskiaika
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Keskiajan yliopisto
Kirjoitus
Thomas Eakins, ''The Writing Master'', 1882. Kirjoitus on kielen saattamista luettavaan muotoon jollekin kestävälle alustalle piirretyillä tai muuten tuotetuilla merkeillä, joilla on sovittu yhteys kieleen.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kirjoitus
Koodeksi
Codex Argenteuksesta. Koodeksi on käsin kirjoitettu kirja, joka on tuotettu myöhäisantiikin ja keskiajan välisenä jaksona.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Koodeksi
Koraani
Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle Koraani on islaminuskon pyhin teksti.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Koraani
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen komedia
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Komedia oli yksi antiikin kreikkalaisen teatterin kolmesta näytelmälajista tragedian ja satyyrinäytelmän ohella.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kreikkalainen komedia
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kristinusko
Kultainen aasi
Kultainen aasi eli Muodonmuutoksia (Metamorphoses) on Lucius Apuleiuksen kirjoittama latinankielinen romaani.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Kultainen aasi
Lactantius
Seinämaalaus, joka todennäköisesti esittää Lactantiusta. Lactantius Caecilius (Caelius?) Firmianus (noin 250–320) oli kristillinen kirjailija ja apologeetti.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lactantius
Lapis niger
Lapis Niger Forum Romanumin alla. Vanhimmat tunnetut latinalaiset kirjoitukset, löydetty Lapis Nigeristä Lapis niger (latinaa, ”musta kivi”) on musta marmorikiveys Forum Romanumilla Roomassa Curia Julian edustalla.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lapis niger
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Latina
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Latinalaiset aakkoset
Latinan historia
Rooman kansa on omistanut sen jumalaiselle keisarille. Vanhin tunnettu latinankielinen kirjoitus. Lapis Niger, Forum Romanum. Latinan kieltä on käytetty jo yli 2000 vuoden ajan.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Latinan historia
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lingua franca
Livius
Titus Livius. Titus Livius (noin 64 eaa. tai 59 eaa. – 17 jaa.) oli roomalainen historioitsija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Livius
Livius Andronicus
Lucius Livius Andronicus (n. 284–204 eaa.) oli kreikkalais-roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Livius Andronicus
Loppusointu
Loppusointu eli riimi tarkoittaa runoudessa säkeiden lopputavujen äänteellistä yhtäläisyyttä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Loppusointu
Lorenzo Valla
Lorenzo Valla Lorenzo Valla (n. 1407 – 1. elokuuta 1457) oli italialainen renessanssifilosofi, humanisti, reetori ja opettaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lorenzo Valla
Lucanus
Marcus Annaeus Lucanus (3. marraskuuta 39 – 30. huhtikuuta 65) oli roomalainen runoilija, joka oli kotoisin Córdobasta, Hispaniasta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lucanus
Lucilius
Gaius Lucilius (n. 180 eaa. – n. 102 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lucilius
Lucius Accius
Lucius Accius (noin 170 eaa. – noin 86 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lucius Accius
Lucretius
Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Lucretius
Maailmankaikkeudesta (Lucretius)
Maailmankaikkeudesta (sananmukaisesti ”Asioiden luonteesta”) on roomalaisen filosofin ja runoilijan Lucretiuksen kirjoittama eeppinen runoelma.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Maailmankaikkeudesta (Lucretius)
Marsilio Ficino
Yksityiskohta Domenico Ghirlandaion freskosta ''Sakarja temppelissä'' (1486–1490): Marsilio Ficino, Cristoforo Landino, Angelo Poliziano ja Demetrios Chalkondyles. Santa Maria Novella, Tornabuoni Cappella, Firenze. Marsilio Ficino (19. lokakuuta 1433 – 1. lokakuuta 1499) oli italialainen renessanssifilosofi, astrologi ja kääntäjä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Marsilio Ficino
Martialis
Marcus Valerius Martialis (noin 40 Bilbilis – 104 Rooma) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Martialis
Menippolainen satiiri
Menippolainen satiiri viittaa proosamuotoisiin satiireihin, jotka ovat luonteeltaan eeppisiä ja yhdistelevät useita eri pilkanteon kohteita romaanin kaltaiseksi satiiriseksi kertomukseksi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Menippolainen satiiri
Mesenaatti
Sanan mesenaatti taustalla on roomalainen kulttuurin suosija Maecenas, jonka muotokuva on Irlannissa Galwayssa. Mesenaatti on taiteen, taiteilijoiden ja joskus myös tieteenharjoittajien suosija ja heidän taloudellinen tukijansa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Mesenaatti
Miraakkelinäytelmä
Taiteilijan näkemys miraakkelinäytelmästä Chesterissä keskiajalla. Miraakkelinäytelmä on keskiaikainen näytelmälaji, jonka keskeinen aihe on ihme.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Miraakkelinäytelmä
Missale Aboense
''Missale Aboense'' Missale Aboense (”Turun messukirja”) oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Missale Aboense
Muodonmuutoksia
Muodonmuutoksia (”Muodonmuutosten kirjat”) on Ovidiuksen kirjoittama latinankielinen runoteos.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Muodonmuutoksia
Mysteeri
Mysteeri tarkoittaa uskontoon liittyviä yliluonnollisia ilmiöitä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Mysteeri
Naevius
Gnaeus Naevius (n. 264 - 194 eaa.) oli roomalainen runoilija ja dramatisti.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Naevius
Nalle Puh
Nalle Puh on englantilaisen kirjailija A. A. Milnen (1882–1956) luoma satuhahmo.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Nalle Puh
Naturalis historia
Naturalis historia on Plinius vanhemman ainoa säilynyt teos.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Naturalis historia
Neoteerikot
Neoteerikot olivat ryhmä latinaksi kirjoittaneita runoilijoita hieman ennen ajanlaskun alkua.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Neoteerikot
Notker Balbulus
Notker Balbulusta esittävä kuva Notker Balbulus ("Notker Änkyttäjä"; n. 840 Jonschwil – 912) oli munkki, kirjailija ja muusikko.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Notker Balbulus
Odysseia
Odysseia (”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Odysseia
Ovidius
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ovidius
Paavo Castrén
Turun Kirjamessuilla 2011. Paavo Sakari Castrén (s. 3. huhtikuuta 1938 Pielavesi) on klassillisen filologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Paavo Castrén
Pacuvius
Marcus Pacuvius (220 eaa., Brundisium – n. 130 eaa., Tarentum) oli roomalainen tragediakirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pacuvius
Paimenlauluja
Paimenlauluja on Vergiliuksen vuosien 42–39 eaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Paimenlauluja
Paimenrunous
William-Adolphe Bouguereau, ''Pastoraali (Paimentyttö)'', 1889. Paimenrunous (bukolinen runous, pastoraalirunous) on paimenelämää käsittelevän lyyrillisen, draamallisen ja romaanikirjallisuuden yhteisnimi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Paimenrunous
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Painaminen
Pakina
Ollin pakinoita kuvitti Erkki Koponen. Pakina on lyhyt, humoristinen kirjoitus, joka yleensä ilmestyy säännöllisesti vakiopaikalla sanoma- tai aikakauslehdessä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pakina
Palatium
Rooman seitsemän kukkulaa. Palatium, mons Palatinus eli Palatinus-kukkula on keskeisin Rooman alkuperäisistä seitsemästä kukkulasta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Palatium
Palimpsesti
Efraim Syyrialaisen kirjoituksesta. Palimpsesti (sanoista 'uudestaan' ja 'raaputtaa') on antiikin aikainen tai keskiaikainen, useimmiten pergamentille tai papyrukselle kirjoitettu käsikirjoitus, jonka alkuperäinen teksti on myöhemmin pyyhitty tai raaputettu pois ja korvattu uudella tekstillä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Palimpsesti
Paulus Diaconus
Paulus Diaconus (n. 720 – 13. huhtikuuta 799), tunnettu myös nimillä Warnefred ja Cassinensis (l. "Monte Cassinolainen"), oli benediktiinimunkki, joka kirjoitti merkittävän teoksen langobardien historiasta (Historia Langobardorum).
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Paulus Diaconus
Pax Romana
Ara Pacis Pax Romana on historiankirjoituksessa käytetty termi, joka merkitsee keisari Augustuksen valtakaudella alkanutta pitkää suhteellisen rauhaisaa jaksoa, "Rooman rauhaa" tai "roomalaista rauhaa", joka vallitsi Rooman valtakunnassa kansalaissotien jälkeen.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pax Romana
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Persia
Persius
Aulus Persius Flaccus. Aulus Persius Flaccus (34–62) oli roomalainen runoilija ja satiirikko.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Persius
Petronius
Titus (tai Gaius) Petronius Arbiter (27–66) oli roomalainen, keisari Neron hovissa vaikuttanut makutuomari (elegentiae arbiter), joka oli uransa aikana ainakin maaherra Bithyniassa ja joko vuonna 61 tai 62 consul suffectus eli kesken virkakautta valittu konsuli.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Petronius
Phaedrus (fabulisti)
Gaius Julius Phaedrus (joskus Faedrus,; n. 18 eaa. – 54–68 jaa.) oli kreikkalais-roomalainen kirjailija, joka sovitti Aisopoksen faabeleita latinan kielelle ja kirjoitti myös omia faabeleita Aisopoksen tyyliin.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Phaedrus (fabulisti)
Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Newtonin oma kopio ''Principian'' ensimmäisestä painoksesta, jossa on hänen tekemiään korjauksia toista painosta varten. Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica on Isaac Newtonin 5.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Pierre Abélard
Abélard ja Heloise. Pierre Abélard (Petrus Abelardus, 1079 – 21. huhtikuuta 1142) oli ranskalainen teologi, skolastinen filosofi ja säveltäjä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pierre Abélard
Piirtokirjoitus
Piirtokirjoitus eli epigrafi (raapustaa, kirjoittaa) tai inskriptio on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Piirtokirjoitus
Pindaros
Pindaros (n. 522/518 eaa. – n. 442/438 eaa. Argos) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, jota pidettiin usein näistä suurimpana.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pindaros
Plautus
Titus Maccius Plautus Titus Maccius Plautus (254–184 eaa.) oli roomalainen näytelmäkirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Plautus
Plinius nuorempi
Plinius nuoremman patsas Comon tuomiokirkossa. Plinius nuorempi (Gaius Plinius Caecilius Secundus, 63 – noin 113) oli roomalainen kirjailija ja oppinut.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Plinius nuorempi
Plinius vanhempi
Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Plinius vanhempi
Pompeius
Pompeius Gnaeus Pompeius Magnus (29. syyskuuta 106 eaa. – 29. syyskuuta 48 eaa.) oli roomalainen sotapäällikkö.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pompeius
Pompeji
Pompejin forum, taustalla Vesuvius Pompeji eli Pompeiji oli roomalainen kaupunki Italiassa Campaniassa nykyisen Pompein kunnan alueella.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Pompeji
Proosa
Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Proosa
Propertius
Tivolissa''. Sextus Propertius (noin 47 eaa. – 15 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Propertius
Puhujan kasvatus
Puhujan kasvatus (Institutio oratoria) on Quintilianuksen vuonna 95 jaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Puhujan kasvatus
Quintilianus
Quintilianuksen patsas Calahorrassa Espanjassa. Marcus Fabius Quintilianus (n. 35 – n. 95) oli roomalainen asianajaja ja retoriikan opettaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Quintilianus
Rabanus Maurus
Rabanus Maurus (vas.), rinnallaan Alkuin, esittelee teostaan Otgar Mainzilaiselle (oik.). Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Rabanus Maurus (noin 780 Mainz, Franken – 4. helmikuuta 856 Winkel) oli saksalainen teologi, benediktiinimunkki ja Mainzin arkkipiispa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Rabanus Maurus
Rakastamisen taito
Rakastamisen taito (Ars amandi tai De arte amandi) on Ovidiuksen kirjoittama runoelma, joka antaa ohjeita siihen, kuinka rakastettu valloitetaan ja kuinka rakkaus säilytetään.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Rakastamisen taito
Rakkauden parannuskeinot
Rakkauden parannuskeinot on Ovidiuksen kirjoittama latinankielinen runoteos, joka käsittelee nimensä mukaisesti keinoja, joiden avulla voi parantua rakkaudesta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Rakkauden parannuskeinot
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Ranskan kieli
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Renessanssi
Romaani
''Aarresaari''-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva. Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Romaani
Roomalainen satiiri
Roomalainen satiiri oli roomalaisen kirjallisuuden tyylilaji, joka syntyi esiklassisena aikana.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Roomalainen satiiri
Rooman keisarien elämäkertoja
Rooman keisarien elämäkertoja (”Keisarien elämästä”) on Suetoniuksen kirjoittama elämäkertojen kokoelma, johon sisältyy kertomukset Julius Caesarin ja yhdentoista Rooman valtakunnan ensimmäisen keisarin elämistä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman keisarien elämäkertoja
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta
Sallustius
Gaius Sallustius Crispus (86–34 eaa.) oli roomalainen historioitsija ja poliitikko.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Sallustius
Samnilaiset
Italian kansat 400 eaa. Samnilaiset tummanvihreällä. Samnilaiset eli oskit on Keski- ja Etelä-Italiassa (Samniumissa) asuneiden muinaisten kansojen yhteisnimi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Samnilaiset
Saturninen mitta
Saturninen mitta eli saturnolainen säe on muinaisitalialainen runomitta, jonka muotoseikat ovat nykyään tuntemattomia.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Saturninen mitta
Satyricon
Satyricon on Petroniuksen kirjoittama satiirinen romaani keisariajan Roomasta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Satyricon
Saxo Grammaticus
Pariisissa 1514 julkaistun ''Gesta Danorumin'' kansilehti. Saxo Grammaticus (noin 1150 – noin 1220) oli keskiajan tanskalainen historioitsija kuningas Valdemar I:n aikana.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Saxo Grammaticus
Sekvenssi (liturgia)
Sequentia ''Lauda Sion''. Sekvenssi (lat. sequentia, seuraava) on latinankielinen runo, joka on kirjoitettu ei-klassisessa runomitassa ja usein kristillisestä aiheesta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Sekvenssi (liturgia)
Seneca nuorempi
Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Seneca nuorempi
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Skolastiikka
St. Gallenin luostari
St. Gallenin luostari St.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja St. Gallenin luostari
Statius
Publius Papinius Statius (n. 40–96) oli roomalainen runoilija latinalaisen kirjallisuuden niin sanotulla "hopeisella kaudella".
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Statius
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Stoalaisuus
Suetonius
Suetonius: ''De vita Caesarum''. Sivu Robert Estiennen painamasta editiosta (Ranska, 1540). Gaius Suetonius Tranquillus (n.70- v.122 jälkeen) oli roomalainen historioitsija ja virkamies.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Suetonius
Sulpicia
Sulpicia (31 eaa.– 14 jaa.) oli Augustuksen aikana elänyt roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Sulpicia
Summa theologiae
''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Summa theologiae
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tacitus
Terentius
Publius Terentius Afer. Publius Terentius Afer (noin 190 eaa. – 159 eaa.) oli roomalainen komediakirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Terentius
Terentius Varro
Marcus Terentius Varro tai Varro Reatinus (116–27 eaa.) oli roomalainen kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Terentius Varro
Tertullianus
Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 160–220) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tertullianus
Theodulf Orleansilainen
Theodulf Orleansilainen (n. 750 - 18. joulukuuta 821), oli italialaissyntyinen Orleansin piispa, apotti, runoilija ja Kaarle Suuren neuvonantaja.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Theodulf Orleansilainen
Theokritos
Theokritos. Theokritos (s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Theokritos
Thomas More
Hans Holbein nuoremman muotokuva Thomas Moresta vuodelta 1527. Pyhä sir Thomas More (latinalaistettu muoto Thomas Morus; 7. helmikuuta 1478 Lontoo – 6. heinäkuuta 1535 Lontoo) oli englantilainen lakimies, kirjailija, poliitikko ja renessanssifilosofi.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Thomas More
Tibullus
Lawrence Alma-Tadema: ''Tibullus Delian luona'' Albius Tibullus (n. 54-19 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tibullus
Titus Calpurnius Siculus
Titus Calpurnius Siculus roomalainen runoilija keisari Neron hallitusaikana.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Titus Calpurnius Siculus
Toinen sofistiikka
Toinen sofistiikka on kirjallisuus-historiallinen termi, jolla viitataan kreikkalaisiin Roomassa näytösluontoisesti esiintyneisiin puhujiin, jotka jäljittelivät klassista sofismia ja retoriikkaa pitämällä kreikankielisiä puheita klassisista aiheista.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Toinen sofistiikka
Tragedia
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervon tarina Kalevalassa on traaginen. Väinämöisen mukaan Kullervon eripuran ja riidan värittämä, itsemurhaan huipentunut traaginen kohtalo johtui hänen lapsena kärsimästään: "''Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi''."Kalevala, Kuudesneljättä Runo, E.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tragedia
Trooppi (musiikki)
Trooppi on teksti- tai sävelosuus, joka on lisätty jo olemassa olevaan lauluun erityisesti keskiaikaisessa katolisessa kirkkomusiikissa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Trooppi (musiikki)
Tunnustukset
Tunnustukset on kirkkoisä Augustinuksen omaelämäkerrallinen teos, joka koostuu kolmestatoista kirjasta.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tunnustukset
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tuomas Akvinolainen
Tuomo Pekkanen
Tuomo Antero Pekkanen (s. 16. heinäkuuta 1934 Saari) on Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori, joka muun muassa toimittaa latinankielisiä uutisia Yleisradiolle.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tuomo Pekkanen
Tyhmyyden ylistys
Tyhmyyden ylistys (tai Stultitiae Laus, kreikaksi Morias enkomion,, joskus kutsuttu suomeksi myös nimellä Hulluuden ylistys) on Erasmus Rotterdamilaisen vuonna 1509 kirjoittama essee, joka painettiin ensimmäisen kerran vuonna 1511.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Tyhmyyden ylistys
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Uskonpuhdistus
Utopia
Utopian saari Thomas Moren ''Utopiasta''. Utopia tarkoittaa jonkin aatteen mukaista, toistaiseksi toteutumatonta ihanneyhteiskuntaa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Utopia
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Uusi aika
Vaganttirunous
Vagantit eli goliardit olivat keskiajalla kierteleviä ylioppilaita, jotka kirjoittivat latinaksi runoja, vaganttirunoutta, joissa ylistettiin maallisia iloja ja luontoa ja tehtiin pilkkaa sekä maallisten että kirkollisten korkea-arvoisten henkilöiden tekopyhyydestä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vaganttirunous
Valerius Flaccus
Gaius Valerius Flaccus oli ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut roomalainen runoilija, joka kukoisti keisareiden Vespasianuksen ja Tituksen aikana, roomalaisen kirjallisuuden niin sanotulla "hopeisella kaudella".
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Valerius Flaccus
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Valistus
Vapaat taidot
Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vapaat taidot
Vergilius
Publius Vergilius Maro (15. lokakuuta 70 eaa. Andes, Gallia cisalpina, Rooman tasavalta – 21. syyskuuta 19 eaa. Brundisium, Italia, Rooman valtakunta) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vergilius
Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79
Purkauksen tuottama tuhkapilvi peitti Vesuviuksen etelä- ja kaakkoispuoleiset alueet. Vesuviuksen purkaus 79 tuhosi Campaniassa Rooman valtakunnan kaupungit Pompejin, Herculaneumin ja monia lähistön pikkukaupunkeja ja kyliä, kun pitkään hiljaisena pysynyt Vesuviuksen tulivuori purkautui rajusti syksyllä 79.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79
Vitruvius
Leonardo da Vincin ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä ''Vitruviuksen mies'' noin vuodelta 1490. Marcus Vitruvius Pollio (n. 80/70 eaa. – jälkeen n. 15 eaa.) oli roomalainen arkkitehti, insinööri ja kirjailija.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vitruvius
Vulgaarilatina
Latinankieliset alueet Rooman valtakunnassa merkitty punaisella. Vulgaarilatinaksi kutsutaan kansan käyttämää latinan muotoa.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vulgaarilatina
Vulgata
Vulgata on latinankielinen raamatunkäännös.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja Vulgata
200-luvun kriisi
200-luvun kriisi oli Rooman valtakunnan hajoamiskausi noin vuosina 235–275.
Katsoa Latinankielinen kirjallisuus ja 200-luvun kriisi
Katso myös
Kirjallisuushistoria
- Antiikin Kreikan kirjallisuus
- Antiikin kirjallisuus
- Bysantin kirjallisuus
- Epigrammi
- Friedrich Schiller
- H. G. Wells
- Kiinan kirjallisuus
- Kirjallisuuden historia
- Kirjojen historia
- Kreikan kirjallisuus
- Latinankielinen kirjallisuus
- Miguel de Cervantes
- Pancatantra
- Persian kirjallisuus
- Sarjakuvaromaani
- Sotakirjallisuus
- Teatterihistoria
Tunnetaan myös nimellä Antiikin Rooman kirjallisuus, Antiikin Rooman runous, Latinalainen kirjallisuus, Roomalainen kirjallisuus, Rooman kirjallisuus, Rooman valtakunnan kirjallisuus.
, Ennius, Epigrammi, Epikurolaisuus, Erasmus Rotterdamilainen, Espanjan kieli, Etruskit, Faabeli, Fabius Pictor, Filemon ja Baukis, Francesco Petrarca, Fronto, Fulda, Gaius Maecenas, Gallia, Gallian sota (kirja), Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Georgica, Germania, Giovanni Boccaccio, Giovanni Pico della Mirandola, Gratianus (munkki), Gregoriaaninen kirkkolaulu, Gregorius I, Gregorius Toursilainen, Hagiografia, Hannibal, Hans Holbein nuorempi, Heksametri, Helius Eobanus Hessus, Henrik Gabriel Porthan, Hieronymus, Hispania, Homeros, Horatius, Ilias, Isaac Newton, Isidorus Sevillalainen, Italian kieli, J. V. Snellman, Jacopo Sannazaro, Johannes Scotus Eriugena, Johannes Trithemius, John Milton, John Owen, Juan Luis Vives, Julius Caesar, Juvenalis, Kaarle Suuri, Kahdentoista taulun lait, Kalevala, Kallimakhos, Kansainvaellusaika, Kansallisvaltio, Karolinginen renessanssi, Katolinen kirkko, Keskiaika, Keskiajan yliopisto, Kirjoitus, Koodeksi, Koraani, Kreikkalainen kirjaimisto, Kreikkalainen komedia, Kristinusko, Kultainen aasi, Lactantius, Lapis niger, Latina, Latinalaiset aakkoset, Latinan historia, Lingua franca, Livius, Livius Andronicus, Loppusointu, Lorenzo Valla, Lucanus, Lucilius, Lucius Accius, Lucretius, Maailmankaikkeudesta (Lucretius), Marsilio Ficino, Martialis, Menippolainen satiiri, Mesenaatti, Miraakkelinäytelmä, Missale Aboense, Muodonmuutoksia, Mysteeri, Naevius, Nalle Puh, Naturalis historia, Neoteerikot, Notker Balbulus, Odysseia, Ovidius, Paavo Castrén, Pacuvius, Paimenlauluja, Paimenrunous, Painaminen, Pakina, Palatium, Palimpsesti, Paulus Diaconus, Pax Romana, Persia, Persius, Petronius, Phaedrus (fabulisti), Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica, Pierre Abélard, Piirtokirjoitus, Pindaros, Plautus, Plinius nuorempi, Plinius vanhempi, Pompeius, Pompeji, Proosa, Propertius, Puhujan kasvatus, Quintilianus, Rabanus Maurus, Rakastamisen taito, Rakkauden parannuskeinot, Ranskan kieli, Renessanssi, Romaani, Roomalainen satiiri, Rooman keisarien elämäkertoja, Rooman valtakunta, Sallustius, Samnilaiset, Saturninen mitta, Satyricon, Saxo Grammaticus, Sekvenssi (liturgia), Seneca nuorempi, Skolastiikka, St. Gallenin luostari, Statius, Stoalaisuus, Suetonius, Sulpicia, Summa theologiae, Tacitus, Terentius, Terentius Varro, Tertullianus, Theodulf Orleansilainen, Theokritos, Thomas More, Tibullus, Titus Calpurnius Siculus, Toinen sofistiikka, Tragedia, Trooppi (musiikki), Tunnustukset, Tuomas Akvinolainen, Tuomo Pekkanen, Tyhmyyden ylistys, Uskonpuhdistus, Utopia, Uusi aika, Vaganttirunous, Valerius Flaccus, Valistus, Vapaat taidot, Vergilius, Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79, Vitruvius, Vulgaarilatina, Vulgata, 200-luvun kriisi.