Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta
Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Kreikan kulttuuri, Antiikki, Augustus, Cicero, Epikurolaisuus, Espanjan kieli, Etruskit, Gallia, Germania, Hispania, Horatius, Italian kieli, Julius Caesar, Juvenalis, Kaarle Suuri, Kahdentoista taulun lait, Kansainvaellusaika, Keskiaika, Koodeksi, Kreikkalainen kirjaimisto, Kristinusko, Latina, Ovidius, Persia, Piirtokirjoitus, Pompeius, Pompeji, Ranskan kieli, Renessanssi, Samnilaiset, ..., Stoalaisuus, Vergilius, 200-luvun kriisi. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Antiikin Kreikan kulttuuri
Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Latinankielinen kirjallisuus · Antiikin Kreikan kulttuuri ja Rooman valtakunta ·
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Antiikki ja Latinankielinen kirjallisuus · Antiikki ja Rooman valtakunta ·
Augustus
Gaius Julius Caesar Augustus (synt. Gaius Octavius Thurinus, myöh. Gaius Julius Caesar, yleisesti Augustus) (23. syyskuuta 63 eaa. – 19. elokuuta 14) oli Rooman ensimmäinen keisari (valtakausi 16. tammikuuta 27 eaa. – 19. elokuuta 14 jaa.). Augustus oli Julius-Claudius-suvun ensimmäinen keisari.
Augustus ja Latinankielinen kirjallisuus · Augustus ja Rooman valtakunta ·
Cicero
Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.
Cicero ja Latinankielinen kirjallisuus · Cicero ja Rooman valtakunta ·
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Epikurolaisuus ja Latinankielinen kirjallisuus · Epikurolaisuus ja Rooman valtakunta ·
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Espanjan kieli ja Latinankielinen kirjallisuus · Espanjan kieli ja Rooman valtakunta ·
Etruskit
Etruskit olivat kansa antiikin aikana Keski-Italian Etruriassa nykyisen Toscanan alueella.
Etruskit ja Latinankielinen kirjallisuus · Etruskit ja Rooman valtakunta ·
Gallia
Gallia noin vuonna 58 eaa. Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa.
Gallia ja Latinankielinen kirjallisuus · Gallia ja Rooman valtakunta ·
Germania
Rooman alueet punaisella, Magna Germania vihreällä. Germania oli roomalaisten käyttämä latinankielinen nimitys alueelle, joka ulottui Tonavalta Pohjanmereen ja Itämereen.
Germania ja Latinankielinen kirjallisuus · Germania ja Rooman valtakunta ·
Hispania
Hispania oli roomalaisten nimitys Iberian niemimaalle eli nykyisten Espanjan ja Portugalin alueelle.
Hispania ja Latinankielinen kirjallisuus · Hispania ja Rooman valtakunta ·
Horatius
Quintus Horatius Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Horatius ja Latinankielinen kirjallisuus · Horatius ja Rooman valtakunta ·
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Italian kieli ja Latinankielinen kirjallisuus · Italian kieli ja Rooman valtakunta ·
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Julius Caesar ja Latinankielinen kirjallisuus · Julius Caesar ja Rooman valtakunta ·
Juvenalis
Juvenalis seppelöitävänä. Kansikuva teoksesta John Dryden et al., ''The Satires of Decimus Junius Juvenalis: And of Aulus Persius Flaccus'', 4th ed. (Lontoo, 1711). Decimus Iunius Iuvenalis (n. 60 Aquinum nyk. Aquino – n. 135) oli roomalainen satiirikko ja runoilija.
Juvenalis ja Latinankielinen kirjallisuus · Juvenalis ja Rooman valtakunta ·
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Kaarle Suuri ja Latinankielinen kirjallisuus · Kaarle Suuri ja Rooman valtakunta ·
Kahdentoista taulun lait
Forum Romanum, jossa kahdentoista taulun lait alun perin olivat esillä. Kuvassa näkyvät rakenteet eivät liity lakeihin vaan ovat huomattavasti myöhäisempiä. Kahdentoista taulun lait on Rooman vanhin, vuosina 451 – 450 eaa. syntynyt lakikokoelma.
Kahdentoista taulun lait ja Latinankielinen kirjallisuus · Kahdentoista taulun lait ja Rooman valtakunta ·
Kansainvaellusaika
Itä-Rooman valtakuntien alueella 100–700-luvuilla Kansainvaellusaika on keskiaikaa edeltänyt ajanjakso, jolloin useat kansat lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan.
Kansainvaellusaika ja Latinankielinen kirjallisuus · Kansainvaellusaika ja Rooman valtakunta ·
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Keskiaika ja Latinankielinen kirjallisuus · Keskiaika ja Rooman valtakunta ·
Koodeksi
Codex Argenteuksesta. Koodeksi on käsin kirjoitettu kirja, joka on tuotettu myöhäisantiikin ja keskiajan välisenä jaksona.
Koodeksi ja Latinankielinen kirjallisuus · Koodeksi ja Rooman valtakunta ·
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Kreikkalainen kirjaimisto ja Latinankielinen kirjallisuus · Kreikkalainen kirjaimisto ja Rooman valtakunta ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Kristinusko ja Latinankielinen kirjallisuus · Kristinusko ja Rooman valtakunta ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Latina ja Latinankielinen kirjallisuus · Latina ja Rooman valtakunta ·
Ovidius
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.
Latinankielinen kirjallisuus ja Ovidius · Ovidius ja Rooman valtakunta ·
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Latinankielinen kirjallisuus ja Persia · Persia ja Rooman valtakunta ·
Piirtokirjoitus
Piirtokirjoitus eli epigrafi (raapustaa, kirjoittaa) tai inskriptio on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.
Latinankielinen kirjallisuus ja Piirtokirjoitus · Piirtokirjoitus ja Rooman valtakunta ·
Pompeius
Pompeius Gnaeus Pompeius Magnus (29. syyskuuta 106 eaa. – 29. syyskuuta 48 eaa.) oli roomalainen sotapäällikkö.
Latinankielinen kirjallisuus ja Pompeius · Pompeius ja Rooman valtakunta ·
Pompeji
Pompejin forum, taustalla Vesuvius Pompeji eli Pompeiji oli roomalainen kaupunki Italiassa Campaniassa nykyisen Pompein kunnan alueella.
Latinankielinen kirjallisuus ja Pompeji · Pompeji ja Rooman valtakunta ·
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Latinankielinen kirjallisuus ja Ranskan kieli · Ranskan kieli ja Rooman valtakunta ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Latinankielinen kirjallisuus ja Renessanssi · Renessanssi ja Rooman valtakunta ·
Samnilaiset
Italian kansat 400 eaa. Samnilaiset tummanvihreällä. Samnilaiset eli oskit on Keski- ja Etelä-Italiassa (Samniumissa) asuneiden muinaisten kansojen yhteisnimi.
Latinankielinen kirjallisuus ja Samnilaiset · Rooman valtakunta ja Samnilaiset ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Latinankielinen kirjallisuus ja Stoalaisuus · Rooman valtakunta ja Stoalaisuus ·
Vergilius
Publius Vergilius Maro (15. lokakuuta 70 eaa. Andes, Gallia cisalpina, Rooman tasavalta – 21. syyskuuta 19 eaa. Brundisium, Italia, Rooman valtakunta) oli roomalainen runoilija.
Latinankielinen kirjallisuus ja Vergilius · Rooman valtakunta ja Vergilius ·
200-luvun kriisi
200-luvun kriisi oli Rooman valtakunnan hajoamiskausi noin vuosina 235–275.
200-luvun kriisi ja Latinankielinen kirjallisuus · 200-luvun kriisi ja Rooman valtakunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta
- Mitä heillä on yhteistä Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta
- Yhtäläisyyksiä Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta
Vertailu Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta
Latinankielinen kirjallisuus on 223 suhteet, kun taas Rooman valtakunta on 267. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 6.73% = 33 / (223 + 267).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Latinankielinen kirjallisuus ja Rooman valtakunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
