Yhtäläisyyksiä Latina ja Ranskan kieli
Latina ja Ranskan kieli on 55 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Aktiivi, Alveolaarinen nasaali, Approksimantti, Arabian kieli, Švaa, Bilabiaalinen nasaali, Cicero, Dentaali, Englannin kieli, Frikatiivi, Futuuri, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Kaarle Suuri, Kelttiläiset kielet, Klusiili, Labiaali, Lainasana, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Lingua franca, Murre, Nasaali, Palataali, Pariisi, ..., Passiivi, Perfekti, Pluskvamperfekti, Preesens, Provensaali, Pyöreä suppea takavokaali, Romaaniset kielet, Ruotsin kieli, Saksa, Saksan kieli, Sija, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton velaariklusiili, Subjekti (lauseenjäsen), Subjunktiivi, Suku (kielioppi), Välimeri, Velaari, Velaarinen nasaali, Vokaali. Laajenna indeksi (25 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Latina · Adjektiivi ja Ranskan kieli ·
Aktiivi
Aktiivi on kielioppiterminä verbin pääluokka, jossa toiminnan tekijä tunnetaan.
Aktiivi ja Latina · Aktiivi ja Ranskan kieli ·
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen nasaali ja Latina · Alveolaarinen nasaali ja Ranskan kieli ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Latina · Approksimantti ja Ranskan kieli ·
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Arabian kieli ja Latina · Arabian kieli ja Ranskan kieli ·
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Švaa ja Latina · Švaa ja Ranskan kieli ·
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Bilabiaalinen nasaali ja Latina · Bilabiaalinen nasaali ja Ranskan kieli ·
Cicero
Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.
Cicero ja Latina · Cicero ja Ranskan kieli ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Dentaali ja Latina · Dentaali ja Ranskan kieli ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Latina · Englannin kieli ja Ranskan kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Latina · Frikatiivi ja Ranskan kieli ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Futuuri ja Latina · Futuuri ja Ranskan kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Latina · Imperatiivi ja Ranskan kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Latina · Imperfekti ja Ranskan kieli ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Indikatiivi ja Latina · Indikatiivi ja Ranskan kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Latina · Indoeurooppalaiset kielet ja Ranskan kieli ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Latina · Infinitiivi ja Ranskan kieli ·
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Kaarle Suuri ja Latina · Kaarle Suuri ja Ranskan kieli ·
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Kelttiläiset kielet ja Latina · Kelttiläiset kielet ja Ranskan kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Klusiili ja Latina · Klusiili ja Ranskan kieli ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Labiaali ja Latina · Labiaali ja Ranskan kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Latina · Lainasana ja Ranskan kieli ·
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Latina ja Lavea puoliväljä etuvokaali · Lavea puoliväljä etuvokaali ja Ranskan kieli ·
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Latina ja Lavea suppea etuvokaali · Lavea suppea etuvokaali ja Ranskan kieli ·
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Latina ja Lavea väljä etuvokaali · Lavea väljä etuvokaali ja Ranskan kieli ·
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Latina ja Lingua franca · Lingua franca ja Ranskan kieli ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Latina ja Murre · Murre ja Ranskan kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Latina ja Nasaali · Nasaali ja Ranskan kieli ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Latina ja Palataali · Palataali ja Ranskan kieli ·
Pariisi
Pariisi (.
Latina ja Pariisi · Pariisi ja Ranskan kieli ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Latina ja Passiivi · Passiivi ja Ranskan kieli ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Latina ja Perfekti · Perfekti ja Ranskan kieli ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Latina ja Pluskvamperfekti · Pluskvamperfekti ja Ranskan kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Latina ja Preesens · Preesens ja Ranskan kieli ·
Provensaali
Provensaali on eräs oksitaanin kielen murre.
Latina ja Provensaali · Provensaali ja Ranskan kieli ·
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Latina ja Pyöreä suppea takavokaali · Pyöreä suppea takavokaali ja Ranskan kieli ·
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Latina ja Romaaniset kielet · Ranskan kieli ja Romaaniset kielet ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Latina ja Ruotsin kieli · Ranskan kieli ja Ruotsin kieli ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Latina ja Saksa · Ranskan kieli ja Saksa ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Latina ja Saksan kieli · Ranskan kieli ja Saksan kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Latina ja Sija · Ranskan kieli ja Sija ·
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Latina ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Ranskan kieli ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili ·
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Latina ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti · Ranskan kieli ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti ·
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Latina ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Ranskan kieli ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili ·
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Latina ja Soinnillinen velaariklusiili · Ranskan kieli ja Soinnillinen velaariklusiili ·
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Latina ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Ranskan kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti ·
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Latina ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Ranskan kieli ja Soinniton bilabiaalinen klusiili ·
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Latina ja Soinniton velaariklusiili · Ranskan kieli ja Soinniton velaariklusiili ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Latina ja Subjekti (lauseenjäsen) · Ranskan kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) ·
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Latina ja Subjunktiivi · Ranskan kieli ja Subjunktiivi ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Latina ja Suku (kielioppi) · Ranskan kieli ja Suku (kielioppi) ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Latina ja Välimeri · Ranskan kieli ja Välimeri ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Latina ja Velaari · Ranskan kieli ja Velaari ·
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Latina ja Velaarinen nasaali · Ranskan kieli ja Velaarinen nasaali ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Latina ja Ranskan kieli
- Mitä heillä on yhteistä Latina ja Ranskan kieli
- Yhtäläisyyksiä Latina ja Ranskan kieli
Vertailu Latina ja Ranskan kieli
Latina on 207 suhteet, kun taas Ranskan kieli on 184. niillä on yhteistä 55, Jaccard'in indeksi on 14.07% = 55 / (207 + 184).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Latina ja Ranskan kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: