Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Latina ja Muinaiskreikka
Latina ja Muinaiskreikka on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Akkusatiivi, Aktiivi, Datiivi, Deklinaatio (kielitiede), Futuuri, Genetiivi, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Italian kieli, Kaksikko, Kieliopillinen luku, Kiinan kieli, Konjugaatio, Lingua franca, Lokatiivi, Nominatiivi, Passiivi, Perfekti, Pluskvamperfekti, Preesens, Pronomini, Renessanssi, Rooman valtakunta, Ruotsin kieli, Saksan kieli, Sija, ..., Subjekti (lauseenjäsen), Subjunktiivi, Substantiivi, Suku (kielioppi), Välimeri, Vokaali, Vokatiivi. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Latina · Adjektiivi ja Muinaiskreikka ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Latina · Akkusatiivi ja Muinaiskreikka ·
Aktiivi
Aktiivi on kielioppiterminä verbin pääluokka, jossa toiminnan tekijä tunnetaan.
Aktiivi ja Latina · Aktiivi ja Muinaiskreikka ·
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Datiivi ja Latina · Datiivi ja Muinaiskreikka ·
Deklinaatio (kielitiede)
Deklinaatio on nominien taivutusluokka.
Deklinaatio (kielitiede) ja Latina · Deklinaatio (kielitiede) ja Muinaiskreikka ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Futuuri ja Latina · Futuuri ja Muinaiskreikka ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Latina · Genetiivi ja Muinaiskreikka ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Latina · Imperatiivi ja Muinaiskreikka ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Latina · Imperfekti ja Muinaiskreikka ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Indikatiivi ja Latina · Indikatiivi ja Muinaiskreikka ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Latina · Indoeurooppalaiset kielet ja Muinaiskreikka ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Latina · Infinitiivi ja Muinaiskreikka ·
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Italian kieli ja Latina · Italian kieli ja Muinaiskreikka ·
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Kaksikko ja Latina · Kaksikko ja Muinaiskreikka ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Latina · Kieliopillinen luku ja Muinaiskreikka ·
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Kiinan kieli ja Latina · Kiinan kieli ja Muinaiskreikka ·
Konjugaatio
Konjugaatio on verbin taivutusluokka.
Konjugaatio ja Latina · Konjugaatio ja Muinaiskreikka ·
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Latina ja Lingua franca · Lingua franca ja Muinaiskreikka ·
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Latina ja Lokatiivi · Lokatiivi ja Muinaiskreikka ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Latina ja Nominatiivi · Muinaiskreikka ja Nominatiivi ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Latina ja Passiivi · Muinaiskreikka ja Passiivi ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Latina ja Perfekti · Muinaiskreikka ja Perfekti ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Latina ja Pluskvamperfekti · Muinaiskreikka ja Pluskvamperfekti ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Latina ja Preesens · Muinaiskreikka ja Preesens ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Latina ja Pronomini · Muinaiskreikka ja Pronomini ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Latina ja Renessanssi · Muinaiskreikka ja Renessanssi ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Latina ja Rooman valtakunta · Muinaiskreikka ja Rooman valtakunta ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Latina ja Ruotsin kieli · Muinaiskreikka ja Ruotsin kieli ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Latina ja Saksan kieli · Muinaiskreikka ja Saksan kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Latina ja Sija · Muinaiskreikka ja Sija ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Latina ja Subjekti (lauseenjäsen) · Muinaiskreikka ja Subjekti (lauseenjäsen) ·
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Latina ja Subjunktiivi · Muinaiskreikka ja Subjunktiivi ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Latina ja Substantiivi · Muinaiskreikka ja Substantiivi ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Latina ja Suku (kielioppi) · Muinaiskreikka ja Suku (kielioppi) ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Latina ja Välimeri · Muinaiskreikka ja Välimeri ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Latina ja Vokaali · Muinaiskreikka ja Vokaali ·
Vokatiivi
Vokatiivi (puhuttelusija) on sijamuoto, joka ilmaisee substantiivin olevan se, jolle puhe kohdistetaan.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Latina ja Muinaiskreikka
- Mitä heillä on yhteistä Latina ja Muinaiskreikka
- Yhtäläisyyksiä Latina ja Muinaiskreikka
Vertailu Latina ja Muinaiskreikka
Latina on 207 suhteet, kun taas Muinaiskreikka on 115. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 11.49% = 37 / (207 + 115).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Latina ja Muinaiskreikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
