Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Laatokka ja Saimaa

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Laatokka ja Saimaa

Laatokka vs. Saimaa

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14. Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Yhtäläisyyksiä Laatokka ja Saimaa

Laatokka ja Saimaa on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Absoluuttinen korkeus, Ancylusjärvi, Ääninen, Baltian jääjärvi, Bifurkaatio (hydrologia), Eurooppa, Itämeri, Järvi, Järvilohi, Läpivirtausjärvi, Maankohoaminen, Mannerjäätikkö, Moreeni, Nuorempi dryas, Suomenlahti, Toinen maailmansota, Venäjä, Viime jääkauden loppuvaihe, Virtaama, Vuoksen vesistö, Vuoksi, Yoldiameri.

Absoluuttinen korkeus

Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.

Absoluuttinen korkeus ja Laatokka · Absoluuttinen korkeus ja Saimaa · Katso lisää »

Ancylusjärvi

Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.

Ancylusjärvi ja Laatokka · Ancylusjärvi ja Saimaa · Katso lisää »

Ääninen

Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.

Ääninen ja Laatokka · Ääninen ja Saimaa · Katso lisää »

Baltian jääjärvi

Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).

Baltian jääjärvi ja Laatokka · Baltian jääjärvi ja Saimaa · Katso lisää »

Bifurkaatio (hydrologia)

Isojärveen Pomarkunjoen säännöstelypadon kautta (kuvassa). Inhottujärven toinen lasku-uoma on Noormarkunjoki. Bifurkaatio (latinan sanasta furca, "haarukka") tarkoittaa hydrologiassa joen virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat heti yhdisty, tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin niin, etteivät lasku-uomat heti yhdisty.

Bifurkaatio (hydrologia) ja Laatokka · Bifurkaatio (hydrologia) ja Saimaa · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Eurooppa ja Laatokka · Eurooppa ja Saimaa · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Itämeri ja Laatokka · Itämeri ja Saimaa · Katso lisää »

Järvi

Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.

Järvi ja Laatokka · Järvi ja Saimaa · Katso lisää »

Järvilohi

Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on lohen ekologinen muoto, joka ei tee merivaellusta, vaan viettää koko elämänsä makeassa vedessä.

Järvilohi ja Laatokka · Järvilohi ja Saimaa · Katso lisää »

Läpivirtausjärvi

Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.

Läpivirtausjärvi ja Laatokka · Läpivirtausjärvi ja Saimaa · Katso lisää »

Maankohoaminen

Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.

Laatokka ja Maankohoaminen · Maankohoaminen ja Saimaa · Katso lisää »

Mannerjäätikkö

Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.

Laatokka ja Mannerjäätikkö · Mannerjäätikkö ja Saimaa · Katso lisää »

Moreeni

Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.

Laatokka ja Moreeni · Moreeni ja Saimaa · Katso lisää »

Nuorempi dryas

Nuorempi dryaskausi oli viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12 800 kalenterivuotta sitten ja kesti noin 1 300 vuotta.

Laatokka ja Nuorempi dryas · Nuorempi dryas ja Saimaa · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Laatokka ja Suomenlahti · Saimaa ja Suomenlahti · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Laatokka ja Toinen maailmansota · Saimaa ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Laatokka ja Venäjä · Saimaa ja Venäjä · Katso lisää »

Viime jääkauden loppuvaihe

Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.

Laatokka ja Viime jääkauden loppuvaihe · Saimaa ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »

Virtaama

Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.

Laatokka ja Virtaama · Saimaa ja Virtaama · Katso lisää »

Vuoksen vesistö

Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.

Laatokka ja Vuoksen vesistö · Saimaa ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Laatokka ja Vuoksi · Saimaa ja Vuoksi · Katso lisää »

Yoldiameri

Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.

Laatokka ja Yoldiameri · Saimaa ja Yoldiameri · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Laatokka ja Saimaa

Laatokka on 200 suhteet, kun taas Saimaa on 198. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 5.53% = 22 / (200 + 198).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Laatokka ja Saimaa. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »