Yhtäläisyyksiä Kylmä sota ja Neuvostoliitto
Kylmä sota ja Neuvostoliitto on 56 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Afganistanin sota, Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991, Brežnevin oppi, Chile, Diktatuuri, Euroopan talousyhteisö, Guatemala, Ideologia, Imperialismi, Jacobo Árbenz, Josif Stalin, Kapitalismi, Kauhun tasapaino, Kesäolympialaiset 1980, Kesäolympialaiset 1984, Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto, KGB, Kiina, Kommunismi, Konflikti, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean sota, Kuuba, Leonid Brežnev, Marshall-apu, Mihail Gorbatšov, Moskovan Kreml, Nato, Natsi-Saksa, Neuvostoliiton hajoaminen, ..., Nicaragua, Nikita Hruštšov, Perestroika, Porvaristo, Prahan kevät, Propaganda, Saksa, Salvador Allende, Sandinistit, Sijaissota, Sikojenlahden maihinnousu, Sosialistinen realismi, Sputnik 1, Stalinin vainot, Supervalta, Suunnitelmatalous, Toinen maailmansota, Unkarin kansannousu, Varsovan liitto, Vietnamin sota, Ydinase, Ydinvoima, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdysvallat, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu, 26. joulukuuta. Laajenna indeksi (26 lisää) »
Afganistanin sota
Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.
Afganistanin sota ja Kylmä sota · Afganistanin sota ja Neuvostoliitto ·
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Liettuan postilaitos julkaisi kesän 1989 tapahtumien muistoksi vuonna 1999 eli 10 vuotta tapahtuman jälkeen kolmen merkin sarjan, jossa oli kuvattuna tapahtumat niin Liettuassa, Latviassa kuin Virossa. Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 alkoi vuonna 1986 ympäristönsuojeluliikkeestä.
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 ja Kylmä sota · Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 ja Neuvostoliitto ·
Brežnevin oppi
Leonid Brežnev. Brežnevin oppi on Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin mukaan nimetty sotilaallinen ja poliittinen doktriini, jonka mukaan toisten sosialististen maiden tulee puuttua asiaan, jos jokin niistä on luopumassa sosialismista.
Brežnevin oppi ja Kylmä sota · Brežnevin oppi ja Neuvostoliitto ·
Chile
Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa.
Chile ja Kylmä sota · Chile ja Neuvostoliitto ·
Diktatuuri
Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.
Diktatuuri ja Kylmä sota · Diktatuuri ja Neuvostoliitto ·
Euroopan talousyhteisö
Euroopan talousyhteisö eli ETY (lyh. EEC) tai Euroopan yhteisö eli EY (lyh. EC) Kotus.
Euroopan talousyhteisö ja Kylmä sota · Euroopan talousyhteisö ja Neuvostoliitto ·
Guatemala
Guatemalan tasavalta eli Guatemala on noin 16,2 miljoonan asukkaan maa Väli-Amerikassa.
Guatemala ja Kylmä sota · Guatemala ja Neuvostoliitto ·
Ideologia
Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.
Ideologia ja Kylmä sota · Ideologia ja Neuvostoliitto ·
Imperialismi
1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.
Imperialismi ja Kylmä sota · Imperialismi ja Neuvostoliitto ·
Jacobo Árbenz
Jacobo Arbenz Guzmán (14. syyskuuta 1913 – 27. tammikuuta 1971) oli Guatemalan presidentti 1951–1954.
Jacobo Árbenz ja Kylmä sota · Jacobo Árbenz ja Neuvostoliitto ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Kylmä sota · Josif Stalin ja Neuvostoliitto ·
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Kapitalismi ja Kylmä sota · Kapitalismi ja Neuvostoliitto ·
Kauhun tasapaino
Kauhun tasapaino on teoria, jonka mukaan toisilleen vihamieliset valtiot eivät uskalla aloittaa keskinäistä sotaa, koska sen pelätään olevan molemmille tuhoisa ydinsota.
Kauhun tasapaino ja Kylmä sota · Kauhun tasapaino ja Neuvostoliitto ·
Kesäolympialaiset 1980
Vuoden 1980 kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa, Neuvostoliitossa 19.
Kesäolympialaiset 1980 ja Kylmä sota · Kesäolympialaiset 1980 ja Neuvostoliitto ·
Kesäolympialaiset 1984
Vuoden 1984 kesäolympialaiset järjestettiin Los Angelesissa 28. heinäkuuta – 12. elokuuta 1984.
Kesäolympialaiset 1984 ja Kylmä sota · Kesäolympialaiset 1984 ja Neuvostoliitto ·
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto eli SEV oli vuosina 1949–1991 sosialististen valtioiden talousyhteisö ja vastine Euroopan talousyhteisölle.
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto ja Kylmä sota · Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto ja Neuvostoliitto ·
KGB
KGB, SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991.
KGB ja Kylmä sota · KGB ja Neuvostoliitto ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Kylmä sota · Kiina ja Neuvostoliitto ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Kommunismi ja Kylmä sota · Kommunismi ja Neuvostoliitto ·
Konflikti
Konflikti (otettu käyttöön 1400-luvun puolivälissä) tarkoittaa yhdessä iskemistä ja on politiikassa osapuolten väliin syntynyt ongelmatilanne, jossa kummatkin osapuolet pitävät toisen näkemyksiä väärinä ja omiaan oikeina.
Konflikti ja Kylmä sota · Konflikti ja Neuvostoliitto ·
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Korean demokraattinen kansantasavalta ja Kylmä sota · Korean demokraattinen kansantasavalta ja Neuvostoliitto ·
Korean sota
Korean sota käytiin vuosina 1950–1953 Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) ja Korean tasavallan (Etelä-Korea) välillä.
Korean sota ja Kylmä sota · Korean sota ja Neuvostoliitto ·
Kuuba
Kuuban tasavalta eli Kuuba on Karibialla sijaitseva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, pienemmästä Isla de la Juventudin saaresta sekä useista muista pienemmistä saarista.
Kuuba ja Kylmä sota · Kuuba ja Neuvostoliitto ·
Leonid Brežnev
Leonid Iljitš Brežnev (19. joulukuuta 1906 (J: 6. joulukuuta 1906) Kamenskoje – 10. marraskuuta 1982 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiojohtaja.
Kylmä sota ja Leonid Brežnev · Leonid Brežnev ja Neuvostoliitto ·
Marshall-apu
Marshall-apu, Marshall-suunnitelma tai Euroopan jälleenrakennusohjelma oli Yhdysvaltain ensisijainen ohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Kylmä sota ja Marshall-apu · Marshall-apu ja Neuvostoliitto ·
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Kylmä sota ja Mihail Gorbatšov · Mihail Gorbatšov ja Neuvostoliitto ·
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Kylmä sota ja Moskovan Kreml · Moskovan Kreml ja Neuvostoliitto ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Kylmä sota ja Nato · Nato ja Neuvostoliitto ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Kylmä sota ja Natsi-Saksa · Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoaminen · Neuvostoliiton hajoaminen ja Neuvostoliitto ·
Nicaragua
Nicaragua, virallisesti Nicaraguan tasavalta on Keski-Amerikan kannaksella sijaitseva tasavalta.
Kylmä sota ja Nicaragua · Neuvostoliitto ja Nicaragua ·
Nikita Hruštšov
Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.
Kylmä sota ja Nikita Hruštšov · Neuvostoliitto ja Nikita Hruštšov ·
Perestroika
Perestroika-postimerkki vuodelta 1988. Perestroika tarkoittaa Mihail Gorbatšovin uskorenijen epäonnistumisen jälkeen alullepanemaa prosessia Neuvostoliitossa, jonka tarkoituksena sanottiin olevan taloudellisen järjestelmän uudistaminen.
Kylmä sota ja Perestroika · Neuvostoliitto ja Perestroika ·
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Kylmä sota ja Porvaristo · Neuvostoliitto ja Porvaristo ·
Prahan kevät
Prahan kevät päättyi Varsovan liiton joukkojen suorittamaan miehitykseen elokuussa 1968. Kuvassa miehitystä vastustavat tšekit kantavat Tšekkoslovakian lippua palavan panssarivaunun vieressä Prahassa. Prahan kevät oli joulukuussa 1967 alkanut kahdeksan kuukauden mittainen uudistusten ja vapautumisen ajanjakso Tšekkoslovakiassa.
Kylmä sota ja Prahan kevät · Neuvostoliitto ja Prahan kevät ·
Propaganda
antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.
Kylmä sota ja Propaganda · Neuvostoliitto ja Propaganda ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Kylmä sota ja Saksa · Neuvostoliitto ja Saksa ·
Salvador Allende
Salvador Allende Gossens (26. kesäkuuta 1908 – 11. syyskuuta 1973) oli Chilen presidentti vuosina 1970–1973.
Kylmä sota ja Salvador Allende · Neuvostoliitto ja Salvador Allende ·
Sandinistit
FSLN:n lippu Sandinistit eli Frente Sandinista de Liberación Nacional – FSLN, Kansallisen vapautuksen sandinistirintama on vuonna 1961 perustettu nicaragualainen vasemmistolainen ja marxilainen puolue.
Kylmä sota ja Sandinistit · Neuvostoliitto ja Sandinistit ·
Sijaissota
Sijaissota eli proxy-sota tarkoittaa sisällissotaa tai paikallista sotaa, johon ulkopuoliset valtiot ovat sekaantuneet tukien sodan vastakkaisia osapuolia.
Kylmä sota ja Sijaissota · Neuvostoliitto ja Sijaissota ·
Sikojenlahden maihinnousu
Sikojenlahden maihinnousu (Invasión de Playa Girón tai Batalla de Girón) oli Yhdysvaltojen tukema yritys syöstä Fidel Castron hallitus vallasta CIA:n kuubalaispakolaisista kouluttamilla joukoilla vuonna 1961.
Kylmä sota ja Sikojenlahden maihinnousu · Neuvostoliitto ja Sikojenlahden maihinnousu ·
Sosialistinen realismi
Työläisiä, talonpoikia ja sotilaita kuvaava veistos Mao Zedongin mausoleumissa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä.
Kylmä sota ja Sosialistinen realismi · Neuvostoliitto ja Sosialistinen realismi ·
Sputnik 1
Sputnik 1 (Matkatoveri-1) oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu.
Kylmä sota ja Sputnik 1 · Neuvostoliitto ja Sputnik 1 ·
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Kylmä sota ja Stalinin vainot · Neuvostoliitto ja Stalinin vainot ·
Supervalta
sotilastukikohtia. Supervalta on globaalisti vaikutusvaltainen, johtava suurvalta, joka kykenee pakottamaan tahtoonsa voimakkaimmatkin valtiot.
Kylmä sota ja Supervalta · Neuvostoliitto ja Supervalta ·
Suunnitelmatalous
Suunnitelmatalous, ääritapauksissa tunnetaan myös nimellä komentotalous, tarkoittaa talouden valtiojohtoista kehittämistä.
Kylmä sota ja Suunnitelmatalous · Neuvostoliitto ja Suunnitelmatalous ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Kylmä sota ja Toinen maailmansota · Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota ·
Unkarin kansannousu
Unkarin kansannousu oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956.
Kylmä sota ja Unkarin kansannousu · Neuvostoliitto ja Unkarin kansannousu ·
Varsovan liitto
Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14.
Kylmä sota ja Varsovan liitto · Neuvostoliitto ja Varsovan liitto ·
Vietnamin sota
Vietnamin sota (myös Toinen Indokiinan sota,,, ”vastarintasota Yhdysvaltoja vastaan”) oli Vietnamissa vuosina 1955–1975 käyty sota, joka käytiin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.
Kylmä sota ja Vietnamin sota · Neuvostoliitto ja Vietnamin sota ·
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Kylmä sota ja Ydinase · Neuvostoliitto ja Ydinase ·
Ydinvoima
Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.
Kylmä sota ja Ydinvoima · Neuvostoliitto ja Ydinvoima ·
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Kylmä sota ja Yhdistyneet kansakunnat · Neuvostoliitto ja Yhdistyneet kansakunnat ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Kylmä sota ja Yhdysvallat · Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ·
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (lyh. CIA; voidaan ääntää myös) on Yhdysvaltain liittovaltion tiedustelupalvelu.
Kylmä sota ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu · Neuvostoliitto ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu ·
26. joulukuuta
26.
26. joulukuuta ja Kylmä sota · 26. joulukuuta ja Neuvostoliitto ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kylmä sota ja Neuvostoliitto
- Mitä heillä on yhteistä Kylmä sota ja Neuvostoliitto
- Yhtäläisyyksiä Kylmä sota ja Neuvostoliitto
Vertailu Kylmä sota ja Neuvostoliitto
Kylmä sota on 135 suhteet, kun taas Neuvostoliitto on 570. niillä on yhteistä 56, Jaccard'in indeksi on 7.94% = 56 / (135 + 570).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kylmä sota ja Neuvostoliitto. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: