Kupari ja Rhodoksen kolossi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Kupari ja Rhodoksen kolossi

Kupari vs. Rhodoksen kolossi

Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8. Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä. Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä. Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus 1500-luvulta. Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa. Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.). Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky. Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin. Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.

Maailman seitsemän ihmettä

Hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin väritetyt kaiverrukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rhodoksen kolossi ja Faroksen majakka. Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin ajan maailman rakennuksia ja monumentteja, joita useat senaikaiset kreikkalaiskirjailijat ylistivät aikansa suurina nähtävyyksinä.

Kupari ja Maailman seitsemän ihmettä · Maailman seitsemän ihmettä ja Rhodoksen kolossi · Katso lisää »

Pronssi

Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.

Kupari ja Pronssi · Pronssi ja Rhodoksen kolossi · Katso lisää »