Yhtäläisyyksiä Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit
Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Havupuut, Hemlokit, Käpy, Kesävihanta, Keteleeria, Latvus, Lehti (kasvitiede), Lehtikuuset, Männyt, Neulanen, Nothotsuga longibracteata, Putkilokasvit, Puu, Puuvarsi, Setrit, Siemen, Siemenkasvit, Yksikotisuus.
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Havupuut ja Kultalehtikuusi · Havupuut ja Mäntykasvit ·
Hemlokit
Hemlokit (Tsuga) on suku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa.
Hemlokit ja Kultalehtikuusi · Hemlokit ja Mäntykasvit ·
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Käpy ja Kultalehtikuusi · Käpy ja Mäntykasvit ·
Kesävihanta
Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsää talvella. Trooppista kuivan kauden metsää. Kesävihanta tai paremminkin kausivihanta tarkoittaa kasvitieteessä kasvia, joka pudottaa lehtensä osaksi vuotta.
Kesävihanta ja Kultalehtikuusi · Kesävihanta ja Mäntykasvit ·
Keteleeria
Keteleeria on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa.
Keteleeria ja Kultalehtikuusi · Keteleeria ja Mäntykasvit ·
Latvus
Kolme mäntyä (''Pinus sylvestris''), joilla on tuuheat latvukset. Latvus tarkoittaa yleiskielessä kasvin, erityisesti puun, ylintä osaa eli latvaa oksineen, neulasineen tai lehtineen.
Kultalehtikuusi ja Latvus · Latvus ja Mäntykasvit ·
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Kultalehtikuusi ja Lehti (kasvitiede) · Lehti (kasvitiede) ja Mäntykasvit ·
Lehtikuuset
Lehtikuuset (Larix) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Kultalehtikuusi ja Lehtikuuset · Lehtikuuset ja Mäntykasvit ·
Männyt
Männyt (Pinus) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Kultalehtikuusi ja Männyt · Männyt ja Mäntykasvit ·
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Kultalehtikuusi ja Neulanen · Mäntykasvit ja Neulanen ·
Nothotsuga longibracteata
Nothotsuga longibracteata on mäntykasvien heimoon kuuluva havupuulaji.
Kultalehtikuusi ja Nothotsuga longibracteata · Mäntykasvit ja Nothotsuga longibracteata ·
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Kultalehtikuusi ja Putkilokasvit · Mäntykasvit ja Putkilokasvit ·
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Kultalehtikuusi ja Puu · Mäntykasvit ja Puu ·
Puuvarsi
Puolukka (''Vaccinium vitis-idaea'') on puuvartinen kasvi. Puuvarsi on kasvin monivuotinen maanpäällinen varsi, puilla runko.
Kultalehtikuusi ja Puuvarsi · Mäntykasvit ja Puuvarsi ·
Setrit
Setrit eli seetrit (Cedrus) on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa.
Kultalehtikuusi ja Setrit · Mäntykasvit ja Setrit ·
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Kultalehtikuusi ja Siemen · Mäntykasvit ja Siemen ·
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Kultalehtikuusi ja Siemenkasvit · Mäntykasvit ja Siemenkasvit ·
Yksikotisuus
Kasvien kotisuus kuvaa sitä, miten kasvin kukkien heteet ja emit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden.
Kultalehtikuusi ja Yksikotisuus · Mäntykasvit ja Yksikotisuus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit
- Mitä heillä on yhteistä Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit
- Yhtäläisyyksiä Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit
Vertailu Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit
Kultalehtikuusi on 53 suhteet, kun taas Mäntykasvit on 82. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 13.33% = 18 / (53 + 82).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kultalehtikuusi ja Mäntykasvit. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: